Transport: Linja-auto

Tee oma Aalto-maisemasi Kouvolassa

Kierros tutustuttaa historialliseen Anjalan Kulttuuripuistoon ja Tehtaanmäen asuinalueeseen. 1870-luvulla syntynyt teollisuusyhdyskunta Tehtaanmäellä sai modernia täydennystä, kun Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työväestön maailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä.

Alueen kerroksellisuus näkyy yhä. Kivikautinen asuinalue rakennetun kylän keskellä nivoo nykyisyyden menneeseen. Vanhimmat tehdasrakennukset ovat 1800-luvulta, Aallon suunnittelemat talot vuosilta 1937-1956. Aalto suunnitteli Tehtaanmäelle tehdasrakennuksia, Rantalinjan paritalot vuoromestareille, Tervalinjan rivitalot työläisille, Mäntyrinteen tilavat Insinööritalot ja kolme kerrostaloa tehtaan virkailijoille.

Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä. Kierroksella pääset astumaan alueeseen, Aallon rakennuksiin, ja tutustumaan myös sisäkohteeseen.

Kierros jatkuu kahden tunnin veneretkellä villinkarulle Kymijoelle. Kymijoki erottaa Inkeroisten taajaman Anjalasta ja on ollut monen historiallisen tapahtuman näyttämö. Matkalla kuulet Kymijoen hurjistakin vaiheista ja koet rannan asuinalueet uudesta näkökulmasta. Retkellä nautitaan nuotiokahvit joen rannalla.

Illallinen nautitaan Ankkapurhan Helmessä, herkullisen, suomalaisen ruoan parissa.

Aktiivisen päivän kruunaa rentouttava sauna ja illanistujaiset saunatuvalla. Illallisen voi halutessaan tilata saunatuvalle.

Yöpyminen tapahtuu Nuorisokeskus Anjalan tiloissa historiallisessa kartanomiljöössä luonnon rauhassa. Nuorisokeskus Anjalassa majoitut kodikkaissa huoneistoissa, joissa on 3-4 makuuhuonetta sekä yhteiset oleskelu-, wc- ja suihkutilat.

Palvelun tuottaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö, joka toimii Nuorisokeskus Anjalan taustalla. Nuorisokeskus Anjala on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Ostamalla palveluita meiltä tuet suomalaista nuorisotyötä ja kulttuuriperintöä!

Toisena päivänä on sinun vuorosi!

Matka huipentuu taidetyöpajaan Taidekeskus Antareksessa Sippolassa. Sippola on vanha ja idyllinen maaseutukylä noin 20 kilometriä Ankkapurhan kulttuuripuistosta. Vanhassa meijerissä sijaitseva Antares taidegallerioineen on kyläyhteisön arkea 2000-luvulla.

Antareksen taidetyöpajassa voit yhdistää historian havinan, Aallon muotokielen ja Kymijoen tumman sinen omaksi uniikiksi kokemukseksi ja luoda oman mielenmaisemasi. Työpajan sisältönä joko maisemamaalaus, elävän mallin piirustus, kanteleen soitto tai vapaavalintainen luova työpaja maalaten tai piirtäen.

Kesäkaudella Antareksessa voi tutustua korkeatasoiseen, modernin kuva- ja veistostaiteen näyttelyyn.

Turku ja Turun Sanomien toimitalo

Arkkitehti Alvar Aalto asui Turussa vuo­sina 1927–1933. Turun toiminnan aikana syntyi uudenlaisen arkkitehtuurin ja huonekalu­muotoilun kausi. Turkuun oman toimiston 1920-luvun alussa perustanut Erik Bryggman oli yksi varhai­simmista funktionalismin edustajista suoma­laisessa arkkitehtuurissa. Aalto ja Bryggman tekivät yhteistyötä.

Turun Sanomien toimitalo on keskustassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema toimisto- ja liikerakennus, joka rakennettiin Turun Sanomien käyttöön vuonna 1928-29. Artekin huonekalujen perinteinen valmistaja huonekalutehdas Korhonen sijaitsee myös Turun seudulla.

Turun Sanomien toimitalo kuuluu yhdessä Aallon suunnittelemien Lounais-Suomen Maalaistentalon ja Standardivuokratalon kanssa Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Ne kuuluvat myös kansainvälisen Docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin 1920–1970-lukujen merkkiteosten listaan. Toimitalo suojeltiin asemakaavalla, joka vahvistettiin vuonna 2012.

Muuratsalon koetalo

Muuratsalon koetalo, Alvar ja Elissa Aallon kesähuvila, sijaitsee Muuratsalon saaren länsirannalla Pohjois-Päijänteellä. Koetalon tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna. Koetalo sijaitsee kauniilla paikalla Päijänteen rantakalliolla, mutta kuitenkin metsän suojassa.

Koetalo muodostuu päärakennuksesta (1952–54) ja vierashuonesiivestä (1953). Päärakennuksen L-muoto ja muuriaiheet sulkevat sisäänsä sisäpihan, joka aukeaa etelään ja länteen. Valkoiseksi slammattu ja maalattu julkisivu muuttuu sisäpihalla punatiiliseksi. Pation sydämen muodostaa avoin tulisija pihan keskellä.

Savusauna sijaitsee rantapoukamassa. Luonnonkivien varaan rakennetussa hirsisaunassa on turvekatto. Sisätilassa on löylyhuoneen lisäksi pieni pukuhuone. Elissa Aalto laati saunan työpiirustukset Alvar Aallon luonnosten pohjalta.

Aalto suunnitteli Nemo propheta in patria -moottoriveneen, jolla Elissa ja Alvar Aalto matkasivat kesäisin Koetalolle. Vene kuuluu Alvar Aalto -säätiön kokoelmaan. Lue lisää rakennuksen arkkitehtuurista Alvar Aalto -säätiön sivuilta. Muuratsalon koetalolla on mahdollista vierailla vain kesäaikaan. Vierailut ja opastukset hoitaa Aalto2-museokeskus.

Paimion parantola

Vehreän mäntymetsän keskellä Paimion liepeillä sijaitsee Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola. Se kohoaa kuin omaan maailmaansa kuuluvana, parantamiselle omistettuna katedraalina. Tämä modernistinen mestariteos vuodelta 1933 on yksi aikakautensa vallankumouksellisimmista rakennuksista.

Paimioon tuberkuloosiparantolaksi vuonna 1933 valmistunut rakennus oli arkkitehtien Alvar ja Aino Aallon kansainvälisen uran kannalta keskeinen. Yhdessä kaksi vuotta myöhemmin valmistuneen Viipurin kirjaston kanssa se nosti Aallot kansainväliseen tietoisuuteen. Suomalainen arkkitehtuuri ei ollut enää ainoastaan vaikutteiden vastaanottaja.

Tammikuussa 1929 päättyneen arkkitehtuurikilpailun voiton perusteella rakennettu parantola oli uraauurtava. Tuberkuloosiparantola oli erityisen sopiva uusien funktionalististen oppien mukaiselle rakennukselle, jossa rohkeat betonirakenteet ja ajanmukainen talotekniikka olivat arkkitehtuurin ja toiminnallisuuden erottamattomia osia. Rakennuksen sisätilojen värityksen – muiden muassa pääportaan keltaiset lattiat, käytävien värikkäät seinät, potilashuoneiden tummat katot ja parvekkeiden oranssit kaiteet Aalto suunnitteli yhdessä koristetaiteilija Eino Kaurian kanssa.

Käyttötarkoitusten mukaan useisiin osiin ryhmitelty rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti. Irtokalustuksessa käytettiin tarjolla olleiden vakiotuotteiden ohella runsaasti nimenomaan parantolaa varten suunniteltuja huonekaluja. Ajan henkeen kuuluneen standardi-ideologian nojalla niitä kaavailtiin käytettäväksi muuallakin: esimerkiksi monet valaisimet päätyivät taidetakomo Taito Oy:n kuvastoihin.

Huonekaluista tuli vuonna 1935 perustetun Artekin keskeisiä tuotteita. Varsinkin vaneritaivutuksin toteutettu Paimio-tuoli on kohonnut muotoilun kansainväliseksi ikoniksi. Sen sijaan parantolan kanssa samanikäinen kolmijalkajakkara ei vielä ehtinyt Otto Korhosen puusepän tehtaalta parantolan ensimmäisiin kalustusvaiheisiin. Potilashuoneiden kalustusta hallitsivat Aaltojen sittemmin nopeasti hylkäämät metalliputkirakenteet.

Paimion parantola on auki yleisölle opastetuilla kierroksilla, ja tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja läpi vuoden. Tärkein näistä on syksyttäinen Spirit of Paimio – kansainvälinen designin ja arkkitehtuurin konferenssi.  Osa alkuperäisistä potilashuoneista on remontoitu Retriitti- huoneiksi, joka mahdollistaa vierailijoiden yöpyä ja kokea päärakennuksen ainutlaatuinen tunnelma läpi vuorokauden. Parantolan Juhlasalissa toimii ravintola, joka on auki parantolan aukioloaikojen puitteissa. Parantolan tiloja vuokrataan myös yksityiskäyttöön.

Säynätsalon kunnan­­talo

Säynätsalon kunnantalo on toteutettu vuonna 1949 pidetyn kutsukilpailun pohjalta. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan ’Curia’ ja sai saman tien toimeksiannon rakennuksen suunnitteluun. Vuonna 1952 valmistunut rakennus on Aallon ihailluimpia. Kunnanvaltuuston istuntosali kohoaa muuta rakennusryhmää korkeammalle ja hallitsee juhlavasti aluetta. Päämateriaali niin julkisivuissa kuin julkisissa sisätiloissa on punatiili.

Säynätsalon kunnantaloon on sijoitettu useita eri toimintoja. Linnamaisen rakennuksen keskellä on korotettu sisäpiha, josta on käynti kunnan entisiin hallinnollisiin tiloihin sekä kirjastoon, joka edelleen palvelee Säynätsalon lähikirjastona. Toimistotilat toimivat nykyään taidegallerioina ja näyttelytiloina. Rakennuksen länsisiipeen sijoitetut kunnan toimihenkilöiden asunnot taas toimivat nykyään enimmäkseen majoitustiloina. Alimman kerroksen tilat palvelevat edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan vuokrattavina liiketiloina paikallisille yrityksille. Kesäisin Kunnantalossa pidetään päivittäin ovia auki vieraille ja opastuskierroksia järjestetään suomeksi ja englanniksi.

Säynätsalon kunnantalo tarjoaa huoneistoja sekä yöpymiseen että pidempiaikaiseen residenssimajoittumiseen tutkijoille ja opiskelijoille. Säynätsalon Aalto-residenssi on suunniteltu pääasiassa arkkitehtuurin ja muotoilun opiskelijoille, tutkijoille ja ammattilaisille, mutta myös muut taiteen ja tieteen edustajat ovat tervetulleita. Residenssihuoneistot sijaitsevat kunnantalon asuntosiivessä ja niihin majoittuminen mahdollistaa tutustumisen kunnantalon tiloihin. Lue lisää kansainvälisestä Aalto-residenssistä tästä.

Villa Mairea

Villa Mairea rakennettiin Noormarkun ruukin alueelle vuonna 1939 Maire (o.s. Ahlström) ja Harry Gullichsenin edustuskodiksi. Edistysmielinen pariskunta tuki taiteita ja heitä kiinnosti modernismin puhdaspiirteinen ilmaisu. Heidän hyvät ystävänsä, arkkitehdit Aino ja Alvar Aalto saivat Maireassa tilaisuuden vapaaseen ja kokeilevaan suunnitteluun. Yhteistyön tuloksena syntyi ainutlaatuinen kokonaistaideteos, joka nykyisin luetaan 1900-luvun arkkitehtuurin kansainvälisiin huipputeoksiin. Mairean sisustuksen suunnitteli Aino Aalto.

Maire Gullichsenin elämäntyön kautta Villa Mairea kytkeytyy monin tavoin maamme taidelaitoksiin ja muotoilualaan, esimerkiksi huonekaluliike Artekiin ja Galerie Artekiin, Vapaaseen taidekouluun ja Porin taidemuseoon, joiden perustamisessa hänellä oli ratkaiseva osa. Villa Maireassa toimii Mairea-säätiö, jonka Maire Gullichsen perusti vuonna 1980. Säätiö toimii Villa Mairean kulttuuriarvojen säilyttämiseksi, vastaa talon kokoelmista ja arkistosta sekä järjestää talossa opastettuja kierroksia. Villa Maireaan voi tutustua vain opastetuilla kierroksilla. Yleisökierrokselle ostetaan liput nettisivujen kautta ja ryhmäkierrokset varataan sähköpostilla.

Lahden Ristinkirkko

Ristinkirkon (1979) torni kohoaa korkeuteen arkkitehtonisesti vaikuttavana ja puhdaslinjaisena vanhalla kirkonpaikalla, Kolkanmäellä. Kaupunkikuvaan oleellisesti kuuluvan Alvar Aallon (1898-1976) suurteos peilaa tyylikkäästi toisen mestariarkkitehdin, Eliel Saarisen kaupungintaloa, joka on kauppatorin ylittävän akselin eteläisessä päässä.

Lahden pääkirkko Ristinkirkko on tunnettu jumalanpalvelusten, kirkollisten toimitusten sekä mittavien hengellisten tapahtumien pitopaikka. Maailman mestariurkurit ovat soittaneet Ristinkirkon 53-äänikertaisia, Urkurakentamo Veikko Virtasen urkuja. Hyvän akustiikkansa ansiosta kirkko on tärkeä konsertti- ja levytyspaikka. Kirkkosalissa on 1150 istumapaikkaa.

Varkaus – teollista historiaa, Saimaan vesistö ja kaviaaria

Keskustaan saakka ulottuva Saimaan vesistö, vehreä luonto ja monet käyntikohteet tarjoavat Varkauden seudulla runsaasti mahdollisuuksia lomailijoille. Erikoisuuksiin kuuluvat oman kaupungin kaviaari, sampiherkut, tatuointitaidetta ja -kulttuuria esittelevä Tattoo Museo sekä ihmeellisten instrumenttien koti, Mekaanisen Musiikin Museo.

Varkauden kaupunkikuvasta ovat vastanneet 1900-luvun alkupuoliskolla nimekkäät suunnittelijat mm. Ivar ja Valter Thomé, Karl Lindahl ja Alvar Aalto. Teollisuuden ympärille rakennettu kaupunki on arkkitehtuuriltaan ainutkertainen.

Saimaan järvimaisemia voi ihailla risteilyllä, soutu- tai melontaretkellä. Kalastaa voi keskellä kaupunkia Pirtinvirrassa ja ympäristön laajalla 3000 hehtaarin kalastusalueella. Lähistöllä sijaitsevat Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot ovat vesiretkeilijöiden paratiisi ja siellä asustaa myös kuuluisa saimaannorppa. Taipaleen kanava-alueella voi katsella laivojen sulutusta ja Kanavamuseossa voi tutustua tarinoihin kanavarakentamisen vaiheista.

Alvar Aalto ja Varkauden teollisuusmaisema

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, johon Alvar Aalto on jättänyt kädenjälkensä. Hän aloitti Varkauden tehtaiden suunnittelijana 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti tässä roolissa kymmenisen vuotta. Oli myös useita suunnitelmia, jotka jäivät toteutumatta. Aallon töiden lisäksi Varkaudessa pääsee näkemään kaupungin muuta vanhaa rakennushistoriaa, tutustumaan Saimaan järvialueen luontoon sekä savolaiseen ruokakulttuuriin.

Funktionalismin kärkijoukoissa vaikuttanut Alvar Aalto tähtäsi suunnittelullaan edistyksellisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. 1940-luvulla tärkeäksi tavoitteeksi tuli myös jälleenrakentaminen ja sen järkevä toteuttaminen. Varkaudessa Aallon kynästä syntyi suunnitelmia niin teollisuusrakennuksia, asemakaavoja kuin tavallisten ihmisten koteja varten. Varkauden talotehtaasta valmistui satoja Aallon suunnittelemia tyyppitaloja ympäri Suomen.

Varkauden yli 200-vuotinen teollisuushistoria näkyy kaupungin arjessa. Vuosien mittaan on menestyksellisesti luotu mm. ruukki- ja konepajatoimintaa sekä laivanrakennus-, puunjalostus- ja paperiteollisuutta. Tänä päivänä Varkaus tunnetaan myös energiateknologian osaamisesta.

Osa vanhasta teollisuusalueesta on muuntautunut modernin kalatalouden keskukseksi. Varkaudessa nautitaan Saimaan vedessä ympäristöystävällisesti kasvanutta kirjolohta, sampea ja kaviaaria.

Teollisuuden historiaa täydentää hienosti Mekaanisen Musiikin Museo, joka esittelee mekaanisen musiikin kansainvälistä historiaa 1800-luvulta tähän päivään.

Varkauden Aalto-kohteisiin pääsee tutustumaan omatoimisesti ALVAR AALTO Varkaudessa –opaskartan sekä mobiilisovelluksen avulla. Kartan löydät Varkauden museoilta, sekä useista varkautelaisista matkailukohteista ja Warkaus infosta. Mobiilisovellus löytyy osoitteesta:
http://tarinasoitin.fi/varkausaalto.

Summan paperi­tehdas ja asuin­alue Haminassa

Haminassa voi tutustua Alvar Aallon suunnittelemaan Summan paperitehtaan miljööseen sekä hänen suunnittelemiinsa paperitehtaan työntekijöiden ja työnjohdon asuntoihin Petkeleen asuinalueella.

Alvar Aalto on suunnitellut Petkeleen asuinalueen 1950-luvulla Summan paperitehtaan johtajistolle ja työväestölle. Alueen asemakaava ja rakennusten julkisivut ovat säilyneet hyvin rakennusaikaisessa asussaan. Petkeleen asuinalueet sijaitsevat metsäisessä ympäristössä Summan paperitehtaalle johtavan tien varressa Petkelvuoren rinteessä. Työväen asuntoalue, Puu-Petkele (Bernerintie), muodostuu kahdeksastatoista puurakenteisesta kahden perheen talosta. Puutalot yhdistää toisiinsa tumman ruskealla värillä maalattu aitarakenne. Puu-Petkeleen länsipuolella on kolme paperitehtaan virkailijoiden huvilamaista asuinrakennusta (Bernerinkuja). Näistä eteläisin on toiminut tehtaanjohtajan asuntona, keskimmäinen yhtiön virkatalona ja pohjoisin kahden perheen asuntona. . Virkailijatalot muodostavat sijoittelunsa ja korkeatasoisen arkkitehtuurinsa kautta yhtenäisen kokonaisuuden.

Alueen rakennuskantaan kuuluu myös Alvar Aallon suunnittelema valkoinen tiilinen huoltorakennus, joka on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Talossa on sauna, pesutiloja, mattojenpesupaikka, kahdeksan kalustettua yksiötä tilapäismajoitusta varten, jonka lisäksi rakennuksessa on ollut pienimuotoista kerhotoimintaa. Katutasossa on toiminut kauppa, jokaon ollut pitkään tyhjillään.

Lähde: Visit Kotka-Hamina

Tuusulan­järven taiteilija­yhteisö ja Villa Kokkonen Järven­päässä

Tuusulanjärven rannoille syntyi noin sata vuotta sitten ainutlaatuinen taitelijayhteisö, jolla oli aivan erityinen sija suomalaisuuden tarinan synnyssä. Kansallisromanttiset taitelijakodit vievät kävijänsä aitoihin tunnelmiin, joissa synnytettiin se kansallistunne, joka inspiroi ja johdatteli kansakunnan itsenäistymiseen 1917. Tuusulanjärven ympäristössä vaikutti eri alojen taiteilijoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä. Nykyään Tuusulanjärven museot tarjoavat monipuolisia museoelämyksiä – esittelevät taidetta, kertovat kulttuurista ja opettavat historiaa.

Tuusulanjärven alue on myös täydellinen retkikohde, sillä pieneltä alueelta löytyy runsaasti nähtävää ja koettavaa. Järvi ympäristöineen tarjoaa loistavat harrastusmahdollisuudet niin kesällä kuin talvellakin. Suosittu tapa nähdä ja kokea on pyöräillä järven ympäri. Mobiilisovellus Tuusulanjärven ympäripyöräilyyn on ladattavissa osoitteessa app.citynomadi.com. Tuusulanjärvellä voi myös kalastaa ja soutaa, meloa, purjehtia, luistella, hiihtää ja tietenkin uida. Talvisin järvi ja sen lähiseutu houkuttelee kävelijöitä, hiihtäjiä ja retkiluistelijoita. Säiden salliessa järven jäälle aurataan myös retkiluistelurata. Retkiluistimia, potkukelkkoja ja lumikenkiä voi vuokrata eri pisteistä.

Tuusulanjärven ympäristössä on myös useita virkistysalueita kuten Sarvikallio, josta avautuu upeat näkymät Tuusulanjärven kansallismaisemaan. Taiteilijayhteisön ’Pikku-Koli’na tunnettu Sarvikallio on yhä paras paikka Tuusulanjärven upeiden maisemien katseluun ja ikuistamiseen.

Villa Kokkonen

Tuusulanjärven taiteilijayhteisön nuorin talo Villa Kokkonen (1967-1969) on Alvar Aallon suunnittelema koti, jossa säveltäjä Joonas Kokkonen asui 27 vuotta.

Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö

Tuusulanjärven ympäristössä vaikutti eri alojen taiteilijoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä. Tuusulanjärven museot tarjoavatkin monipuolisia museoelämyksiä – esittelevät taidetta, kertovat kulttuurista ja opettavat historiaa.

Tuusulan Rantatie oli alun perin osa Helsinki–Heinola -maantietä, joka noudatteli Tuusulanjärven kohdalla järven rantamaisemia aina Järvenpäähän asti. Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi Suomen kulttuurihistoriaan. Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven itärannalle 1800–1900 -lukujen vaihteessa.

Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin myötä, kun he vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpään kartanosta huvilan, jota nykyään kutsutaan Aholaksi. Juhani Ahon houkuttelemina alueelle muutti myös toisia Suomen kultakauden taiteilijoita.

Lue lisää taiteilijayhteisön kohteista Tuusulanjärven alueella.

Villa Kokkonen

Alvar Aallon piirtämien yksityiskotien joukossa Villa Kokkonen (1967-1969) on harvinaisuus, koska se on ainoa toteutettu taiteilijakoti Aallon tuotannossa. Säveltäjä Joonas Kokkonen asui Villa Kokkosessa 27 vuotta. Talon rakennustaiteellisena sydämenä on konserttisali. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön tarina olisi päättynyt Jean Sibeliuksen kuolemaan vuonna 1957, ellei Joonas Kokkonen olisi perunut muuttoaikeitaan Helsinkiin. Hän hankki rantatontin Järvenpään kaupungilta ja sai kotinsa suunnittelijaksi Suomen tunnetuimman arkkitehdin.

Vierailu Villa Kokkosessa on elämyksellinen matka taiteilijakodin historiaan ja nykypäivään. Villa Kokkonen on yksikerroksinen ja monimuotoinen puutalo, joka kylpee luonnonvalossa.

Villa Kokkonen valittiin vuonna 2012 ensimmäisten suomalaistalojen joukossa Iconic Houses -verkostoon, johon kuuluu maailman tunnetuimpia talomuseoita.

Alvar Aalto ja säveltäjä Joonas Kokkonen ystävystyivät ollessaan yhtä aikaa Suomen Akatemian jäseniä. Villa Kokkosen ensimmäiset luonnokset syntyivät tontilla käynnin jälkeen yhteisellä aterialla. Viuhkanmuotoinen talo jakautuu kolmeen osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone, sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa.

Aalto piirsi Kokkosen työhuoneen flyygelin ympärille. Huone tarjosi työrauhan lisäksi säveltäjälle mahdollisuuden järjestää kamarimusiikkikonsertteja, joiden ajaksi äänieristävä olohuoneen ovi suljettiin. Tällä välin perhe saattoi jatkaa tavallista arkeaan mukavan kodin muissa osissa.

Länteen viettävällä tontilla on kolme rakennusta. Päärakennuksesta laskeutuva pergola johdattelee saunalle, jonka luona on vapaamuotoinen uima-allas. Autotalli sijaitsee erillisenä rakennuksena sisääntulotien varressa. Talo ja sauna on rakennettu hirsistä ja verhoiltu kapealla, tummalla pystylaudoituksella. Puiden suojaan kätkeytyvällä talolla ei ole varsinaista pääjulkisivua; rakennusryhmästä syntyy suorastaan sulkeutunut vaikutelma.

Sunilan selluloosa­tehdas ja asuin­alue

Funktionalismin helmi Sunilan sellutehdas ja asuinalue

Aikoinaan Sunilasta tuli Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Sunilan sellutehdas ja asuinalue (1936–54) on laajin Aallon alkuperäisten suunnitelmien mukaan toteutunut kokonaisuus; tehdas ja metsälähiö Suomenlahden rannalla Kymijoen suistossa. Asemakaavaltaan suojellussa Sunilassa on mm. tehtaanjohtajan talo Kantola, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia. Aluetta leimaavat laajat nurmikentät ja pelkistetyt mäntypihat.

Sunilan urheilukenttä ja sen ulkokuntoilulaitteet ovat aktiivisessa käytössä ja talvisin kentän luistelurataa kiertää myös latu. Myös Sunilan valaistu kuntorata on kunnostettu vuonna 2023. Kahden kilometrin päässä Sunilasta sijaitsee upea Äijänniemen uimaranta. Luonnonkivinen mäntykankainen hiekkaranta soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten perheille matalan rannan ansiosta. Alueella on pukusuojat, WC, jätehuolto ja grillipaikka.

Sunilan alueella palvelevat mm.

Sunilan Kantola

Pro Sunila kaupunginosayhdistys ja Sunilan Aalto-kodit tapahtuma

Sunilan pirtti

Korttelikoti Alvariska

Visit Sunila -majoitusta