Theme: Asuinalueet

Alvar Aallon Kymenlaakso-pyöräilyreitti

Kymenlaaksossa on yksittäisenä maakuntana Suomessa eniten Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Jos Jyväskylää kutsutaan Aalto-pääkaupungiksi, voi Kymenlaaksoa hyvällä syyllä kutsua Aalto-maakunnaksi. Kymenlaaksossa on yhteensä kymmeniä Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia: pientaloja, asuintaloja ja asuinkerrostaloja sekä teollisuuden tuotantolaitoksia. Pyöräreitillä pääset tutustumaan Alvar Aallon 1930-1950-luvun arkkitehtuuriin Karhulassa, Sunilassa, Haminassa ja Inkeroisissa.

Haminan Petkeleen asuinalue

Haminassa voi tutustua Alvar Aallon suunnittelemaan Summan paperitehtaan miljööseen sekä hänen suunnittelemiinsa paperitehtaan työntekijöiden ja työnjohdon asuntoihin Petkeleen asuinalueella.

Inkeroisten tehdasalue

Alvar Aallon Inkeroisten Tehtaanmäelle suunnittelemat rakennukset valmistuivat vuosina 1937-1956. Kokonaisuus muodostuu tehdasrakennuksista, Rantalinjan paritaloista, Tervalinjan rivitaloista, kolmesta omakotitalosta, kolmesta kerrostalosta, Tehtaanmäen koulusta ja Karhunkankaan omakotitaloista.

Karhulan kerrostalot

Alvar Aallon suunnittelua Karhulassa edustaa Karhunkadulla vuosina 1945-1947 valmistuneet asuintalot, jotka tunnetaan ns. tennistaloina.

Sunilan tehdas ja työväestön asuinalue

Laajasta ja yhtenäisestä asuinalueesta tunnistaa Alvar Aallon käsialan heti sinne saapuessaan. Vuonna 1938 valmistunut tehdas ja sen viereen alun perin vuosina 1937-1939 rakennettu asuinalue muodostavat kokonaisuuden, jonka suunnitellussa näkyy selvästi Alvar Aallon 1930-luvun modernismin vaikutus.

Katso tarkemmat reittitiedot ja navigoi Outdoor Activessa

Reitti: Visit Kotka-Hamina

Ankka­purhasta Alvar Aaltoon Kouvolassa Kymi­joen äärellä

Tällä kierroksella voit eläytyä Alvar Aallon suunnitteleman Tehtaanmäen asuinalueen arkeen. Kierros starttaa Anjalan kartanon pihapiiristä, Makasiinikahvilalta ja kulkee kartanomiljöön kautta, Ankkapurhan kosken yli Aallon Tehtaanmäelle.

Anjalan kartano rakennettiin Wrede-suvun maille. Suku sai maat, kun Henrik Wrede pelasti 1605 kuninkaan hengen Kirkholman taistelussa – uhraten samalla omansa. Kartanon historia juontaakin 1600- ja 1700 -luvuille. Sen nykyinen, tyyliltään uusklassinen päärakennus on peräisin 1700-1800 -lukujen vaihteesta.

Kartanolta siirrytään ajassa eteenpäin ja joen toiselle puolelle, Aallon Tehtaanmäelle. Kartano liittyy maamme historiaan, kartanoiden ja ensimmäisten itsenäisyysajatusten aikaan. Tehtaanmäki taas syntyi puunjalostusteollisuuden voimakkaan kasvun aikana 1870-luvulla, laajeni ja muuntui ajan saatossa. 1930-luvulla paperiteollisuus vahvisti rooliaan ja työläisten arkeen ja asumiseen alettiin kiinnittää huomiota.

Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työläismaailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä. Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, koko alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä.

Kierroksella tutustutaan Aallon suunnittelemiin rakennuksiin ja vieraillaan sisäkohteessa.

Kierroksen päättää lounas kartanomiljöössä, Ankkapurhan Helmessä.

Lataa jo ennen matkaasi arkkitehtuuriopas Kouvolan Aalto-kohteista koneellesi tästä!

Terassi­talo Kauttuan Ruukin­­puistossa Eurassa

Arkkitehtuuri, sisustus ja taide kohtaavat Terassitalolla Eurassa, Kauttuan Ruukinpuistossa. Yksi talon huoneisto on sisustettu vanhoilla Artekin kalusteilla ja valaisimilla. Huoneiston sisustuksesta vastaa turkulainen Festart Design. Osa esineistä on myynnissä. Terassitalon huoneistossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja myyntinäyttelyn kalusteet vaihtuvat aika ajoin – uutta nähtävää ja koettavaa siis riittää!

Hansa­viertelin asuin­kerros­talo ”Haus 16”

Hansaviertelin asuinalue Länsi-Berliinissä rakennettiin vuoden 1957 Interbau rakennusnäyttelyä varten. Asuinalue haluttiin jälleenrakentaa 2. maailmansodan tuhojen jälkeen kansainvälisen modernin arkkitehtuurin mukaisesti. Projektiin kutsuttiin mukaan 53 arkkitehtiä 14 eri maasta ja Alvar Aalto oli yksi kutsutuista. Aallon toimistossa asuinkerrostalon suunnittelutyöt aloitettiin vuonna 1954. Aalto teki suunnitelmia useille eri tonteille ympäri näyttelyaluetta, kunnes suunnitelma ”Haus 16” päätettiin rakentaa aivan Hansaviertelin sydämeen, lähelle Hansaplatz metroasemaa.

Rakennuksen sommittelu oli innovatiivinen. Rakennus taipuu hieman länttä kohti ja avautuu enemmän itään päin, jolloin myös luonnonvalo saatiin tavoittamaan kaikki huoneistot. Lännestä päin katsottuna rakennus näyttää suoraviivaiselta mutta idän puolelta se näyttäytyy aivan kuin se muodostuisi kahdesta erillisestä pistetalosta. Rakennuksen keskiosaan suunnilteltu pylväillä tuettu, avoin ja katettu ulkotila yhdistää rakennuksen vastakkaiset puolet toisiinsa. Avoimen tilan kautta on sisäänkäynti kahteen eri porraskäytävään, joista molemmista löytyy hissi ja portaat rakennuksen kerrosten välillä kulkemiseen. Tämän katetun ulkotilan kautta on käynti myös rakennuksen sisäpihalle. 

Rakennuksen alimassa kerroksessa molemmilla puolilla on 4 asuntoa ja ylimmissä kerroksissa on kaikissa 5 asuntoa. Kerroksia rakennuksessa on yhteensä 8, eli asuntoja on yhteensä 78 kappaletta. Isoimmat asunnot ovat kooltaan 83-90m² ja pienimmät asunnot kooltaan 35m². Isompia asuntoja rakennuksessa on ylivoimaisesti eniten. Isoimmat asunnot suunniteltiin mukailemaan pohjaratkaisultaan sisäpihoista tuttua rakennetta, jossa eri tilat ryhmittyvät asunnon keskellä sijaitsevan yleiskäyttöisen, yleensä olohuoneena käytetyn, huoneen ympärille. Kaikkiin asuntoihin suunniteltiin myös parvekkeet, jotta voitiin tarjota asukkaille enemmän elintilaa. Vuoden 1957 Interbau -näyttelyä varten yksi Aallon rakennuksen asunnoista myös sisustettiin Artekin huonekaluilla.

Tehtaan­johtajan asuin­talo Kantola ja ranta­sauna Sunilassa

Vuonna 1937 tehtaanjohtaja Lauri Kannolle valmistunut erillistalo Kantola sijaitsee Sunilan asuinalueella Kotkassa. Kantolan mäntymetsäinen puistopiha avautuu kohti meren rantaa ja sieltä on myös ainutlaatuiset näkymät kohti Sunilan sellutehdasta – kerran maailman kauneimmaksikin kutsuttua. Kantola ympäristöineen kertoo kävijälleen arkkitehtuurin ja metsäteollisuuden yhteisestä historiasta alueella, sekä niiden vaikutuksista toisiinsa.

Sunilan Kantolaan voi varata ryhmille opastetun talon esittelyn ja se palvelee myös kokous- ja juhlatilana. Lisäksi Kantolan miljöö tarjoaa uniikit puitteet erilaisille tapahtumille ja näyttelyille. Kantola mahdollistaa yksityiset tilaisuudet pienille ryhmille, mutta soveltuu hyvin jopa 80 henkilön tilaisuuksiin. Kantolassa on lisäksi 4 kahden hengen majoitushuonetta, jotka palvelevat muiden tilavarausten yhteydessä.

Aallon suunnittelema hirsirunkoinen rantasauna taas on varattavissa noin 10–15 henkilön ryhmille, ja tarjoaa saunomisen lisäksi terassiltaan ehkäpä koko Sunilan upeimman näkymän tehtaalle – sen siluetin ja valojen piirtyessä yötaivaalle.

Helsingistä Kantolaan ajaa noin 1,5 h ja matkaa Kotkan keskustaan on 13 km. Saapua voi myös vaikka pyörällä, tai suoraan Sunilan laituriin veneellä. Laituri on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Aerolan rivitalot Vantaalla

Vuoden 1952 kesäolympialaisten saaminen Suomeen vauhditti osaltaan nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän rakentamista. Suomen reittilentoliikenne oli myös kasvanut nopeasti 1940-50 -lukujen taitteessa. Malmin lentokenttä, joka oli valmistunut vuonna 1936, ei enää pystynyt vastaamaan kasvavaan kysyntään ja uusi lentokenttä päätettiin rakentaa. Uusi lentokenttä valmistui vain reilu kuukausi ennen Olympialaisten alkua. Helsinki-Vantaan lentokentän avajaisten jälkeen Alvar Aallon arkkitehtuuritoimisto sai toimeksiannon suunnitella työsuhdeasuntoja Finnairin edeltäjän Aero Oy:n korjaamohenkilökunnalle uuden lentokentän läheisyyteen.

Vuoden 1952 luonnoksissa Aerolan asuinalueen rivitalot sijoitettiin alunperin aivan uuden lentokentän kupeeseen. Vuoden 1953 luonnoksissa asuinalue oli sijoitettu jo nykyiselle paikalleen, hieman kauemmas lentokentästä. Aerolan rivitalokokonaisuus koostuu kahdesta identtisestä rinteeseen porrastuvasta 2-kerroksisesta rivitalosta, joissa molemmissa on yhteensä 20 erikokoista asuntoa.

Rivitalojen läntisellä puolella ovat sisäänkäynnit yksiöihin sekä päädyn kolmioon ja itäisellä puolella sisäänkäynnit kolmioihin, jotka sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Rivitalojen eteläpäädyn toisessa kerroksessa on myös rakennuksen suurin asunto, jossa on neljä huonetta ja keittiö. Jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti ulkoa, joiden yhteydessä on myös pieni piha-alue. Rivitalojen päädystä löytyy autotallit ja kellaritiloista asukkaiden huonekohtaiset varastot. Samalle tontille rivitalojen väliin sijoitettiin erillinen L-muotoinen sauna- ja pesutuparakennus, jonka yhteydessä on myös lämpökeskus.

Vaaleaksi rapattu rakennuskokonaisuus rakennettiin vuosina 1953-55. Aallon toimisto suunnitteli Aerolan rivitalot alun perin osaksi laajempaa kokonaisuutta, johon kuului myös neljä kerrostaloa sekä muutamia pientaloja. Toteutuneet rivitalot sekä sauna- ja pesutuparakennus olivat Aallon suunnitelman ensimmäinen vaihe. Suunnitelman toinen vaihe jäi kuitenkin kokonaan toteutumatta ja sen paikalle rakennettiin myöhemmin ammattioppilaitos.

Aerolan rivitalot muodostavat Vantaalle rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Vuonna 2008 kokonaisuus myös suojeltiin asemakaavamuutoksella. Osa asuntojen sisätiloista on myös suojeltu. Aerolassa alkoi peruskorjaus vuonna 2018. Arkkitehtitoimisto A-Konsultit laati Aerolan korjaussuunnitelmat ja niissä kuultiin myös Vantaan kaupunginmuseota sekä Alvar Aalto -säätiötä. Ensimmäisen talon kunnostus valmistui keväällä 2020 ja toisen talon kunnostustyöt on aloitettu.

Tee oma Aalto-maisemasi Kouvolassa

Kierros tutustuttaa historialliseen Anjalan Kulttuuripuistoon ja Tehtaanmäen asuinalueeseen. 1870-luvulla syntynyt teollisuusyhdyskunta Tehtaanmäellä sai modernia täydennystä, kun Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työväestön maailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä.

Alueen kerroksellisuus näkyy yhä. Kivikautinen asuinalue rakennetun kylän keskellä nivoo nykyisyyden menneeseen. Vanhimmat tehdasrakennukset ovat 1800-luvulta, Aallon suunnittelemat talot vuosilta 1937-1956. Aalto suunnitteli Tehtaanmäelle tehdasrakennuksia, Rantalinjan paritalot vuoromestareille, Tervalinjan rivitalot työläisille, Mäntyrinteen tilavat Insinööritalot ja kolme kerrostaloa tehtaan virkailijoille.

Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä. Kierroksella pääset astumaan alueeseen, Aallon rakennuksiin, ja tutustumaan myös sisäkohteeseen.

Kierros jatkuu kahden tunnin veneretkellä villinkarulle Kymijoelle. Kymijoki erottaa Inkeroisten taajaman Anjalasta ja on ollut monen historiallisen tapahtuman näyttämö. Matkalla kuulet Kymijoen hurjistakin vaiheista ja koet rannan asuinalueet uudesta näkökulmasta. Retkellä nautitaan nuotiokahvit joen rannalla.

Illallinen nautitaan Ankkapurhan Helmessä, herkullisen, suomalaisen ruoan parissa.

Aktiivisen päivän kruunaa rentouttava sauna ja illanistujaiset saunatuvalla. Illallisen voi halutessaan tilata saunatuvalle.

Yöpyminen tapahtuu Nuorisokeskus Anjalan tiloissa historiallisessa kartanomiljöössä luonnon rauhassa. Nuorisokeskus Anjalassa majoitut kodikkaissa huoneistoissa, joissa on 3-4 makuuhuonetta sekä yhteiset oleskelu-, wc- ja suihkutilat.

Palvelun tuottaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö, joka toimii Nuorisokeskus Anjalan taustalla. Nuorisokeskus Anjala on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Ostamalla palveluita meiltä tuet suomalaista nuorisotyötä ja kulttuuriperintöä!

Toisena päivänä on sinun vuorosi!

Matka huipentuu taidetyöpajaan Taidekeskus Antareksessa Sippolassa. Sippola on vanha ja idyllinen maaseutukylä noin 20 kilometriä Ankkapurhan kulttuuripuistosta. Vanhassa meijerissä sijaitseva Antares taidegallerioineen on kyläyhteisön arkea 2000-luvulla.

Antareksen taidetyöpajassa voit yhdistää historian havinan, Aallon muotokielen ja Kymijoen tumman sinen omaksi uniikiksi kokemukseksi ja luoda oman mielenmaisemasi. Työpajan sisältönä joko maisemamaalaus, elävän mallin piirustus, kanteleen soitto tai vapaavalintainen luova työpaja maalaten tai piirtäen.

Kesäkaudella Antareksessa voi tutustua korkeatasoiseen, modernin kuva- ja veistostaiteen näyttelyyn.

Varkaus – teollista historiaa, Saimaan vesistö ja kaviaaria

Keskustaan saakka ulottuva Saimaan vesistö, vehreä luonto ja monet käyntikohteet tarjoavat Varkauden seudulla runsaasti mahdollisuuksia lomailijoille. Erikoisuuksiin kuuluvat oman kaupungin kaviaari, sampiherkut, tatuointitaidetta ja -kulttuuria esittelevä Tattoo Museo sekä ihmeellisten instrumenttien koti, Mekaanisen Musiikin Museo.

Varkauden kaupunkikuvasta ovat vastanneet 1900-luvun alkupuoliskolla nimekkäät suunnittelijat mm. Ivar ja Valter Thomé, Karl Lindahl ja Alvar Aalto. Teollisuuden ympärille rakennettu kaupunki on arkkitehtuuriltaan ainutkertainen.

Saimaan järvimaisemia voi ihailla risteilyllä, soutu- tai melontaretkellä. Kalastaa voi keskellä kaupunkia Pirtinvirrassa ja ympäristön laajalla 3000 hehtaarin kalastusalueella. Lähistöllä sijaitsevat Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot ovat vesiretkeilijöiden paratiisi ja siellä asustaa myös kuuluisa saimaannorppa. Taipaleen kanava-alueella voi katsella laivojen sulutusta ja Kanavamuseossa voi tutustua tarinoihin kanavarakentamisen vaiheista.

Alvar Aalto ja Varkauden teollisuusmaisema

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, johon Alvar Aalto on jättänyt kädenjälkensä. Hän aloitti Varkauden tehtaiden suunnittelijana 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti tässä roolissa kymmenisen vuotta. Oli myös useita suunnitelmia, jotka jäivät toteutumatta. Aallon töiden lisäksi Varkaudessa pääsee näkemään kaupungin muuta vanhaa rakennushistoriaa, tutustumaan Saimaan järvialueen luontoon sekä savolaiseen ruokakulttuuriin.

Funktionalismin kärkijoukoissa vaikuttanut Alvar Aalto tähtäsi suunnittelullaan edistyksellisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. 1940-luvulla tärkeäksi tavoitteeksi tuli myös jälleenrakentaminen ja sen järkevä toteuttaminen. Varkaudessa Aallon kynästä syntyi suunnitelmia niin teollisuusrakennuksia, asemakaavoja kuin tavallisten ihmisten koteja varten. Varkauden talotehtaasta valmistui satoja Aallon suunnittelemia tyyppitaloja ympäri Suomen.

Varkauden yli 200-vuotinen teollisuushistoria näkyy kaupungin arjessa. Vuosien mittaan on menestyksellisesti luotu mm. ruukki- ja konepajatoimintaa sekä laivanrakennus-, puunjalostus- ja paperiteollisuutta. Tänä päivänä Varkaus tunnetaan myös energiateknologian osaamisesta.

Osa vanhasta teollisuusalueesta on muuntautunut modernin kalatalouden keskukseksi. Varkaudessa nautitaan Saimaan vedessä ympäristöystävällisesti kasvanutta kirjolohta, sampea ja kaviaaria.

Teollisuuden historiaa täydentää hienosti Mekaanisen Musiikin Museo, joka esittelee mekaanisen musiikin kansainvälistä historiaa 1800-luvulta tähän päivään.

Varkauden Aalto-kohteisiin pääsee tutustumaan omatoimisesti ALVAR AALTO Varkaudessa –opaskartan sekä mobiilisovelluksen avulla. Kartan löydät Varkauden museoilta, sekä useista varkautelaisista matkailukohteista ja Warkaus infosta. Mobiilisovellus löytyy osoitteesta:
http://tarinasoitin.fi/varkausaalto.

Kansan­eläke­laitoksen asuin­alue

Alvar Aalto sai Kansaneläkelaitokselta toimeksiannon suunnitella kerrostaloryhmän Munkkiniemeen vuonna 1952. Asunnot oli alunperin tarkoitettu Kansaneläkelaitoksen työntekijöille. Aaltojen yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa oli alkanut jo vuonne 1949 kun Aino ja Alvar voittivat ensimmäisen palkinnon Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin arkkitehtuurikilpailussa. Nykyään Munkkiniemen kerrostalo kokonaisuus on muutettu normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi.

Kansaneläkelaitoksen kerrostalorakennuksia on kaikkiaan neljä. Rakennukset sijaitsevat osoitteissa Riihitie 12-14 sekä Tallikuja 2-4. Rakennusten sijoittelu, niiden volyymi sekä yksityiskohdat muodostavat rikkaan asumiskokonaisuuden alueella. Rakennuksista kolme on muodoltaan suorakaiteita mutta yksi katujen kulmauksessa sijaitseva on eri suuntiin polveileva rakennus.

Neljä- ja viisikerroksiset talot sijoitettiin kadun varteen ja näin talojen pihoille jäi runsaasti tilaa. Ajatuksena oli, että talot suojaavat piha-alueen katuliikenteen häiriöiltä. Talojen yhteyteen Aalto suunnitteli kivetyn aukion, piazzan, johon oli tarkoitus rakentaa suihkulähde. Suihkulähde ja piazzan viereen suunniteltu pieni lastentarharakennus eivät toteutuneet. Katutasosta hiukan korotettu aukio ja muut piha- ja katutilat muodostavat monivivahteisen kokonaisuuden. Alunperin yhden kerrostalon pohjakerroksessa toimi elintarvikeliike ja tätä julkisempaa luonnetta haluttiin korostaa arkadikäytävillä. Nykyään elintarvikeliikkeen paikalla on toimistotiloja, joita löytyy myös muiden rakennusten pohjakerroksista.

Munkkiniemen punatiiliset kerrostalot muodostavat kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tiilien vaaleahko sävy toteutettiin erityisesti tätä rakennusryhmää varten H. G. Paloheimo Oy:ssä. Talot ovat nähtävissä vain ulkopuolelta.

Munkkiniemi oli Aallolle tuttu alue. Aalto suunnitteli 1930-luvun alussa alueelle toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius -yhtiölle. Hän oli myös Munkkiniemen rakennustoimikunnan jäsen vuosina 1937–39. Alvar Aallon kotitalo että ateljee sijaitsevat myös Munkkiniemessä.

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori sijaitsee lähellä Helsingin keskustaa osoitteessa Nordenskiöldinkatu 12. Rakennus on hyvin saavutettavissa Helsingin joukkoliikenteen kulkuvälineillä. Voit vierailla rakennuksessa opastettujen kierrosten aikana. Opastettuja kierroksia järjestään maanantaisin kello 14:00. Kierroksille vaaditaan ennakkovaraus ja se tulee tehdä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona. Kierroksia voit tiedustella lähettämällä viestiä osoitteeseen

Summan paperi­tehdas ja asuin­alue Haminassa

Haminassa voi tutustua Alvar Aallon suunnittelemaan Summan paperitehtaan miljööseen sekä hänen suunnittelemiinsa paperitehtaan työntekijöiden ja työnjohdon asuntoihin Petkeleen asuinalueella.

Alvar Aalto on suunnitellut Petkeleen asuinalueen 1950-luvulla Summan paperitehtaan johtajistolle ja työväestölle. Alueen asemakaava ja rakennusten julkisivut ovat säilyneet hyvin rakennusaikaisessa asussaan. Petkeleen asuinalueet sijaitsevat metsäisessä ympäristössä Summan paperitehtaalle johtavan tien varressa Petkelvuoren rinteessä. Työväen asuntoalue, Puu-Petkele (Bernerintie), muodostuu kahdeksastatoista puurakenteisesta kahden perheen talosta. Puutalot yhdistää toisiinsa tumman ruskealla värillä maalattu aitarakenne. Puu-Petkeleen länsipuolella on kolme paperitehtaan virkailijoiden huvilamaista asuinrakennusta (Bernerinkuja). Näistä eteläisin on toiminut tehtaanjohtajan asuntona, keskimmäinen yhtiön virkatalona ja pohjoisin kahden perheen asuntona. . Virkailijatalot muodostavat sijoittelunsa ja korkeatasoisen arkkitehtuurinsa kautta yhtenäisen kokonaisuuden.

Alueen rakennuskantaan kuuluu myös Alvar Aallon suunnittelema valkoinen tiilinen huoltorakennus, joka on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Talossa on sauna, pesutiloja, mattojenpesupaikka, kahdeksan kalustettua yksiötä tilapäismajoitusta varten, jonka lisäksi rakennuksessa on ollut pienimuotoista kerhotoimintaa. Katutasossa on toiminut kauppa, jokaon ollut pitkään tyhjillään.

Lähde: Visit Kotka-Hamina

Sunilan selluloosa­tehdas ja asuin­alue

Funktionalismin helmi Sunilan sellutehdas ja asuinalue

Aikoinaan Sunilasta tuli Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Sunilan sellutehdas ja asuinalue (1936–54) on laajin Aallon alkuperäisten suunnitelmien mukaan toteutunut kokonaisuus; tehdas ja metsälähiö Suomenlahden rannalla Kymijoen suistossa. Asemakaavaltaan suojellussa Sunilassa on mm. tehtaanjohtajan talo Kantola, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia. Aluetta leimaavat laajat nurmikentät ja pelkistetyt mäntypihat.

Sunilan urheilukenttä ja sen ulkokuntoilulaitteet ovat aktiivisessa käytössä ja talvisin kentän luistelurataa kiertää myös latu. Myös Sunilan valaistu kuntorata on kunnostettu vuonna 2023. Kahden kilometrin päässä Sunilasta sijaitsee upea Äijänniemen uimaranta. Luonnonkivinen mäntykankainen hiekkaranta soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten perheille matalan rannan ansiosta. Alueella on pukusuojat, WC, jätehuolto ja grillipaikka.

Sunilan alueella palvelevat mm.

Sunilan Kantola

Pro Sunila kaupunginosayhdistys ja Sunilan Aalto-kodit tapahtuma

Sunilan pirtti

Korttelikoti Alvariska

Visit Sunila -majoitusta

Kouvolan Aalto-kohteet

Alvar Aallon merkittävimmät työt Kouvolassa sijaitsevat Inkeroisissa, Ankkapurhan kulttuuripuiston alueella Inkeroisissa. Aallon suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen teollisuusrakennusten lisäksi Rantalinjan paritalot ja Tervalinjan rivitalot, kolme Insinööritaloa sekä kerrostaloja tehtaan työntekijöille. Kouvolan kaupungista voi bongata myös Kasarminmäen portinpylväät, jotka nuori arkkitehti suunnitteli armeija-aikanaan varuskunta-alueelle.

Aluetta täydentävät vuonna 1940 valmistunut Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotialue, jonka asuinrakennuksista suuri osa valmistui vuonna 1938. Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu. Aallon vuonna 1937 suunnittelema kaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.

Kouvolan keskusta-alue on myös kiinnostava kohde arkkitehtuurimatkailijalle. Modernismia edustava Kouvolan hallintokeskus on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kouvolan kaupungintalo (Bertel Saarnio, Juha Leiviskä, 1964-68, 1969) on kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön luokittelema modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Uudistettu kävelykatu Manski kauppoineen ja kahviloineen houkuttelee ostoksille ja levähtämään. Kulttuurinnälkäinen matkailija suuntaa tutustumaan myös Poikilo-museoihin kuuluvan Kouvolan taidemuseon tasokkaisiin näyttelyihin ja valoa tulvivaan museorakennukseen.