Theme: Aallon kodit

Hansa­viertelin asuin­kerros­talo ”Haus 16”

Hansaviertelin asuinalue Länsi-Berliinissä rakennettiin vuoden 1957 Interbau rakennusnäyttelyä varten. Asuinalue haluttiin jälleenrakentaa 2. maailmansodan tuhojen jälkeen kansainvälisen modernin arkkitehtuurin mukaisesti. Projektiin kutsuttiin mukaan 53 arkkitehtiä 14 eri maasta ja Alvar Aalto oli yksi kutsutuista. Aallon toimistossa asuinkerrostalon suunnittelutyöt aloitettiin vuonna 1954. Aalto teki suunnitelmia useille eri tonteille ympäri näyttelyaluetta, kunnes suunnitelma ”Haus 16” päätettiin rakentaa aivan Hansaviertelin sydämeen, lähelle Hansaplatz metroasemaa.

Rakennuksen sommittelu oli innovatiivinen. Rakennus taipuu hieman länttä kohti ja avautuu enemmän itään päin, jolloin myös luonnonvalo saatiin tavoittamaan kaikki huoneistot. Lännestä päin katsottuna rakennus näyttää suoraviivaiselta mutta idän puolelta se näyttäytyy aivan kuin se muodostuisi kahdesta erillisestä pistetalosta. Rakennuksen keskiosaan suunnilteltu pylväillä tuettu, avoin ja katettu ulkotila yhdistää rakennuksen vastakkaiset puolet toisiinsa. Avoimen tilan kautta on sisäänkäynti kahteen eri porraskäytävään, joista molemmista löytyy hissi ja portaat rakennuksen kerrosten välillä kulkemiseen. Tämän katetun ulkotilan kautta on käynti myös rakennuksen sisäpihalle. 

Rakennuksen alimassa kerroksessa molemmilla puolilla on 4 asuntoa ja ylimmissä kerroksissa on kaikissa 5 asuntoa. Kerroksia rakennuksessa on yhteensä 8, eli asuntoja on yhteensä 78 kappaletta. Isoimmat asunnot ovat kooltaan 83-90m² ja pienimmät asunnot kooltaan 35m². Isompia asuntoja rakennuksessa on ylivoimaisesti eniten. Isoimmat asunnot suunniteltiin mukailemaan pohjaratkaisultaan sisäpihoista tuttua rakennetta, jossa eri tilat ryhmittyvät asunnon keskellä sijaitsevan yleiskäyttöisen, yleensä olohuoneena käytetyn, huoneen ympärille. Kaikkiin asuntoihin suunniteltiin myös parvekkeet, jotta voitiin tarjota asukkaille enemmän elintilaa. Vuoden 1957 Interbau -näyttelyä varten yksi Aallon rakennuksen asunnoista myös sisustettiin Artekin huonekaluilla.

Maison Louis Carré

Maison Louis Carré on yksi merkittävimmistä ja yksityiskohtaisimmista Alvar Aallon suunnittelemista yksityistaloista. Varakkaalle pariisilaiselle taidekauppiaalle ja keräilijälle vuosina 1959 – 1963 rakennettu talo sijaitsee pienessä Bazoches-sur-Guyonnen kylässä historiallisessa maaseutumaisemassa lähellä Versaillesia ja Chartresia. Aalto suunnitteli rakennuksen yhteistyössä toisen vaimonsa Elissa Aallon kanssa.

Tammikuussa 1955 Aaltoon otti yhteyttä tunnettu ranskalainen taidekauppias Louis Carré vaimoineen. He halusivat rakennuttaa taiteellisesti korkealaatuisen ja ylellisen huvilan suurelle tontille, jonka Carré oli hankkinut läheltä Bazochesin kylää, kumpuilevaan historialliseen maastoon Rambouilletin metsän lähellä. Arkkitehtuurin lisäksi Aallon tuli suunnitella mahdollisimman yksityiskohtaisesti sisustus sekä koko tontin maisemointi istutuksineen.

Talon kalteva kattolinja mukailee maaston muotoa. Katon materiaalina on sinertävä normandialainen liuskekivi, perustukset ja osa seinistä ovat Chartresin kalkkikiveä. Lisäksi julkisivuissa käytettiin valkoiseksi slammattua tiiltä sekä marmoria. Talon tuli muodostaa eksklusiivinen näyttelytila taidekauppiaan kokoelman helmille, joten sisätilat jakautuivat vieraiden ja asiakkaiden viihdyttämiseen tarkoitettuihin huoneisiin sekä yksityisempiin asuintiloihin. Tilavassa sisääntulohallissa on kookkaat seinäpaneelit taideteosten ripustamista varten sekä vapaamuotoisesti polveileva korkea puukatto, jonka rakensivat Suomesta tuodut puusepät. Heidän työtään oli myös suuren olohuoneen porrastettu puinen alakatto. Olohuoneen panoraamaikkunat avautuvat laajaan maisemaan.

Erityisesti taloon suunnitellut valaisimet, huonekalut sekä kiintokalusteet useine ainutlaatuisine yksityiskohtineen muodostavat yhdessä taideteosten kanssa kokonaisuuden, joka kilpailee modernissa ylellisyydessä Villa Mairean kanssa. Herra ja rouva Carrén makuuhuoneet sekä niihin liittyvä suomalainen sauna ja tuulelta suojattu yksityinen puutarha ovat niin ikään huolellisesti suunniteltuja. Keittiön, toimiston ja ylellisen vierashuoneen ylle nousevan katonharjan alle jää tilaa neljälle palvelijan huoneelle.

Talo liittyy pengerretyillä ruohoportailla ympäröivään vanhaan puutarhaan. Samantapaista ratkaisua Aalto käytti esimerkiksi Säynätsalon kunnantalossa sekä Muuratsalon koetalossa.  Lounaaseen laskeutuvat amfiteatterimaiset kiviportaat Aallon arkkitehtitoimiston sisäpihan tapaan. Lisäksi taloon kuuluu autotalli ja uima-allas. Maison Louis Carré vihkittiin käyttöön 1959, mutta rakennustyöt jatkuivat vuoteen 1961.

Tehtaan­johtajan asuin­talo Kantola ja ranta­sauna Sunilassa

Vuonna 1937 tehtaanjohtaja Lauri Kannolle valmistunut erillistalo Kantola sijaitsee Sunilan asuinalueella Kotkassa. Kantolan mäntymetsäinen puistopiha avautuu kohti meren rantaa ja sieltä on myös ainutlaatuiset näkymät kohti Sunilan sellutehdasta – kerran maailman kauneimmaksikin kutsuttua. Kantola ympäristöineen kertoo kävijälleen arkkitehtuurin ja metsäteollisuuden yhteisestä historiasta alueella, sekä niiden vaikutuksista toisiinsa.

Sunilan Kantolaan voi varata ryhmille opastetun talon esittelyn ja se palvelee myös kokous- ja juhlatilana. Lisäksi Kantolan miljöö tarjoaa uniikit puitteet erilaisille tapahtumille ja näyttelyille. Kantola mahdollistaa yksityiset tilaisuudet pienille ryhmille, mutta soveltuu hyvin jopa 80 henkilön tilaisuuksiin. Kantolassa on lisäksi 4 kahden hengen majoitushuonetta, jotka palvelevat muiden tilavarausten yhteydessä.

Aallon suunnittelema hirsirunkoinen rantasauna taas on varattavissa noin 10–15 henkilön ryhmille, ja tarjoaa saunomisen lisäksi terassiltaan ehkäpä koko Sunilan upeimman näkymän tehtaalle – sen siluetin ja valojen piirtyessä yötaivaalle.

Helsingistä Kantolaan ajaa noin 1,5 h ja matkaa Kotkan keskustaan on 13 km. Saapua voi myös vaikka pyörällä, tai suoraan Sunilan laituriin veneellä. Laituri on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Alvar Aallon kotitalo

Alvar Aallon kotitaloon voit tutustua etukäteen varattavalla opastetulla kierroksella ympäri vuoden. Vuonna 1934 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Helsingin Munkkiniemestä Riihitieltä lähes luonnonvaraisesta ympäristöstä ja alkoivat suunnitella omaa taloa. Rakennus valmistui vuonna 1936 Aaltojen kodiksi ja ateljeeksi. Aallot suunnittelivat rakennuksen, jonka yksinkertaiset, luonnolliset materiaalit pehmentävät modernin arkkitehtuurin muotokieltä. Oman kotitalon suunnittelu antoi myös mahdollisuuden erilaisiin rakenne- ja materiaalikokeiluihin.

Aallon arkkitehtitoimisto toimi Riihitiellä sijaitsevassa rakennuksessa vuoteen 1955 saakka, jolloin erillinen ateljee rakennus valmistui osoitteeseen Tiilimäki 20. Alvar Aalto asui Riihitien talossa kuolemaansa saakka, minkä jälkeen rakennus oli pitkään perheen käytössä. Nykyisin rakennus on avoinna yleisölle kotimuseona. Huomioithan, että rakennussuojelulailla suojeltu talo on Alvar Aalto -säätiön museokohde, johon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla. Kotitalossa toimii myös museokauppa.

Villa Mairea ja Ahlströmin Noor­markun ruukki Porissa

Noormarkun ruukki sai Ruotsin kuninkaalta privilegion eli oikeuden perustaa rautaruukin vuonna 1806. Ruukki joutui vuonna 1870 pakkohuutokauppaan, josta sen hankki omistukseensa vuonna 1851 Ahlström-yhtiön perustanut Antti Ahlström. Tämän jälkeen alkoi ruukin kukoistusaika, sillä Ahlströmien aikana ruukkiin on rakennettu kolmen sukupolven kodit Isotalo (Evert Lagerspetz, 1881), Havulinna (1901, G. A. Lindberg) sekä Villa Mairea (Alvar ja Aino Aalto, 1939), Pääkonttori (Emil Fabritius ja Valter Jung, 1916), Noormarkun Klubi (Alex Nyström ja Karl Lindahl, 1924) sekä runsaasti virkailijahuviloita ja työnväenasuntoja. Ruukkialueella on näyttäviä puutarhoja n. 25 hehtaaria. Ruukissa on tarjolla korkeatasoisia kulttuuri-, ravintola- ja majoituspalveluita.

Aerolan rivitalot Vantaalla

Vuoden 1952 kesäolympialaisten saaminen Suomeen vauhditti osaltaan nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän rakentamista. Suomen reittilentoliikenne oli myös kasvanut nopeasti 1940-50 -lukujen taitteessa. Malmin lentokenttä, joka oli valmistunut vuonna 1936, ei enää pystynyt vastaamaan kasvavaan kysyntään ja uusi lentokenttä päätettiin rakentaa. Uusi lentokenttä valmistui vain reilu kuukausi ennen Olympialaisten alkua. Helsinki-Vantaan lentokentän avajaisten jälkeen Alvar Aallon arkkitehtuuritoimisto sai toimeksiannon suunnitella työsuhdeasuntoja Finnairin edeltäjän Aero Oy:n korjaamohenkilökunnalle uuden lentokentän läheisyyteen.

Vuoden 1952 luonnoksissa Aerolan asuinalueen rivitalot sijoitettiin alunperin aivan uuden lentokentän kupeeseen. Vuoden 1953 luonnoksissa asuinalue oli sijoitettu jo nykyiselle paikalleen, hieman kauemmas lentokentästä. Aerolan rivitalokokonaisuus koostuu kahdesta identtisestä rinteeseen porrastuvasta 2-kerroksisesta rivitalosta, joissa molemmissa on yhteensä 20 erikokoista asuntoa.

Rivitalojen läntisellä puolella ovat sisäänkäynnit yksiöihin sekä päädyn kolmioon ja itäisellä puolella sisäänkäynnit kolmioihin, jotka sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Rivitalojen eteläpäädyn toisessa kerroksessa on myös rakennuksen suurin asunto, jossa on neljä huonetta ja keittiö. Jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti ulkoa, joiden yhteydessä on myös pieni piha-alue. Rivitalojen päädystä löytyy autotallit ja kellaritiloista asukkaiden huonekohtaiset varastot. Samalle tontille rivitalojen väliin sijoitettiin erillinen L-muotoinen sauna- ja pesutuparakennus, jonka yhteydessä on myös lämpökeskus.

Vaaleaksi rapattu rakennuskokonaisuus rakennettiin vuosina 1953-55. Aallon toimisto suunnitteli Aerolan rivitalot alun perin osaksi laajempaa kokonaisuutta, johon kuului myös neljä kerrostaloa sekä muutamia pientaloja. Toteutuneet rivitalot sekä sauna- ja pesutuparakennus olivat Aallon suunnitelman ensimmäinen vaihe. Suunnitelman toinen vaihe jäi kuitenkin kokonaan toteutumatta ja sen paikalle rakennettiin myöhemmin ammattioppilaitos.

Aerolan rivitalot muodostavat Vantaalle rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Vuonna 2008 kokonaisuus myös suojeltiin asemakaavamuutoksella. Osa asuntojen sisätiloista on myös suojeltu. Aerolassa alkoi peruskorjaus vuonna 2018. Arkkitehtitoimisto A-Konsultit laati Aerolan korjaussuunnitelmat ja niissä kuultiin myös Vantaan kaupunginmuseota sekä Alvar Aalto -säätiötä. Ensimmäisen talon kunnostus valmistui keväällä 2020 ja toisen talon kunnostustyöt on aloitettu.

Tee oma Aalto-maisemasi Kouvolassa

Kierros tutustuttaa historialliseen Anjalan Kulttuuripuistoon ja Tehtaanmäen asuinalueeseen. 1870-luvulla syntynyt teollisuusyhdyskunta Tehtaanmäellä sai modernia täydennystä, kun Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työväestön maailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä.

Alueen kerroksellisuus näkyy yhä. Kivikautinen asuinalue rakennetun kylän keskellä nivoo nykyisyyden menneeseen. Vanhimmat tehdasrakennukset ovat 1800-luvulta, Aallon suunnittelemat talot vuosilta 1937-1956. Aalto suunnitteli Tehtaanmäelle tehdasrakennuksia, Rantalinjan paritalot vuoromestareille, Tervalinjan rivitalot työläisille, Mäntyrinteen tilavat Insinööritalot ja kolme kerrostaloa tehtaan virkailijoille.

Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä. Kierroksella pääset astumaan alueeseen, Aallon rakennuksiin, ja tutustumaan myös sisäkohteeseen.

Kierros jatkuu kahden tunnin veneretkellä villinkarulle Kymijoelle. Kymijoki erottaa Inkeroisten taajaman Anjalasta ja on ollut monen historiallisen tapahtuman näyttämö. Matkalla kuulet Kymijoen hurjistakin vaiheista ja koet rannan asuinalueet uudesta näkökulmasta. Retkellä nautitaan nuotiokahvit joen rannalla.

Illallinen nautitaan Ankkapurhan Helmessä, herkullisen, suomalaisen ruoan parissa.

Aktiivisen päivän kruunaa rentouttava sauna ja illanistujaiset saunatuvalla. Illallisen voi halutessaan tilata saunatuvalle.

Yöpyminen tapahtuu Nuorisokeskus Anjalan tiloissa historiallisessa kartanomiljöössä luonnon rauhassa. Nuorisokeskus Anjalassa majoitut kodikkaissa huoneistoissa, joissa on 3-4 makuuhuonetta sekä yhteiset oleskelu-, wc- ja suihkutilat.

Palvelun tuottaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö, joka toimii Nuorisokeskus Anjalan taustalla. Nuorisokeskus Anjala on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Ostamalla palveluita meiltä tuet suomalaista nuorisotyötä ja kulttuuriperintöä!

Toisena päivänä on sinun vuorosi!

Matka huipentuu taidetyöpajaan Taidekeskus Antareksessa Sippolassa. Sippola on vanha ja idyllinen maaseutukylä noin 20 kilometriä Ankkapurhan kulttuuripuistosta. Vanhassa meijerissä sijaitseva Antares taidegallerioineen on kyläyhteisön arkea 2000-luvulla.

Antareksen taidetyöpajassa voit yhdistää historian havinan, Aallon muotokielen ja Kymijoen tumman sinen omaksi uniikiksi kokemukseksi ja luoda oman mielenmaisemasi. Työpajan sisältönä joko maisemamaalaus, elävän mallin piirustus, kanteleen soitto tai vapaavalintainen luova työpaja maalaten tai piirtäen.

Kesäkaudella Antareksessa voi tutustua korkeatasoiseen, modernin kuva- ja veistostaiteen näyttelyyn.

Alvar Aalto – elämä ja työ Alajärvellä

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Alajärven Aalto-keskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnitelema talo Villa Väinölä.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä, Alvar Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Turku ja Turun Sanomien toimitalo

Arkkitehti Alvar Aalto asui Turussa vuo­sina 1927–1933. Turun toiminnan aikana syntyi uudenlaisen arkkitehtuurin ja huonekalu­muotoilun kausi. Turkuun oman toimiston 1920-luvun alussa perustanut Erik Bryggman oli yksi varhai­simmista funktionalismin edustajista suoma­laisessa arkkitehtuurissa. Aalto ja Bryggman tekivät yhteistyötä.

Turun Sanomien toimitalo on keskustassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema toimisto- ja liikerakennus, joka rakennettiin Turun Sanomien käyttöön vuonna 1928-29. Artekin huonekalujen perinteinen valmistaja huonekalutehdas Korhonen sijaitsee myös Turun seudulla.

Turun Sanomien toimitalo kuuluu yhdessä Aallon suunnittelemien Lounais-Suomen Maalaistentalon ja Standardivuokratalon kanssa Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Ne kuuluvat myös kansainvälisen Docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin 1920–1970-lukujen merkkiteosten listaan. Toimitalo suojeltiin asemakaavalla, joka vahvistettiin vuonna 2012.

Muuratsalon koetalo

Muuratsalon koetalo, Alvar ja Elissa Aallon kesähuvila, sijaitsee Muuratsalon saaren länsirannalla Pohjois-Päijänteellä. Koetalon tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna. Koetalo sijaitsee kauniilla paikalla Päijänteen rantakalliolla, mutta kuitenkin metsän suojassa.

Koetalo muodostuu päärakennuksesta (1952–54) ja vierashuonesiivestä (1953). Päärakennuksen L-muoto ja muuriaiheet sulkevat sisäänsä sisäpihan, joka aukeaa etelään ja länteen. Valkoiseksi slammattu ja maalattu julkisivu muuttuu sisäpihalla punatiiliseksi. Pation sydämen muodostaa avoin tulisija pihan keskellä.

Savusauna sijaitsee rantapoukamassa. Luonnonkivien varaan rakennetussa hirsisaunassa on turvekatto. Sisätilassa on löylyhuoneen lisäksi pieni pukuhuone. Elissa Aalto laati saunan työpiirustukset Alvar Aallon luonnosten pohjalta.

Aalto suunnitteli Nemo propheta in patria -moottoriveneen, jolla Elissa ja Alvar Aalto matkasivat kesäisin Koetalolle. Vene kuuluu Alvar Aalto -säätiön kokoelmaan. Lue lisää rakennuksen arkkitehtuurista Alvar Aalto -säätiön sivuilta. Muuratsalon koetalolla on mahdollista vierailla vain kesäaikaan. Vierailut ja opastukset hoitaa Aalto2-museokeskus.

Aallon harjalla Saimaalla, päivä­retki Varkaudessa

Tervetuloa kierrokselle Aallon Varkauteen!

Varkaudessa pääset tutustumaan vanhaan teollisuuskaupunkiin, johon Alvar Aalto on jättänyt kädenjälkensä. Hän aloitti Varkauden tehtaiden suunnittelijana 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti tässä roolissa kymmenisen vuotta. Oli myös useita suunnitelmia, jotka jäivät toteutumatta. Lisäksi pääset näkemään kaupungin muuta vanhaa rakennushistoriaa, tutustumaan Saimaan järvialueen luontoon sekä savolaiseen ruokakulttuuriin.

Funktionalismin kärkijoukoissa vaikuttanut Alvar Aalto tähtäsi suunnittelullaan edistyksellisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. 1940-luvulla tärkeäksi tavoitteeksi tuli myös jälleenrakentaminen ja sen järkevä toteuttaminen. Varkaudessa Aallon kynästä syntyi suunnitelmia niin teollisuusrakennuksia, asemakaavoja kuin tavallisten ihmisten koteja varten. Varkauden talotehtaasta valmistui satoja Aallon suunnittelemia tyyppitaloja ympäri Suomen.

Varkauden yli 200-vuotinen teollisuushistoria näkyy kaupungin arjessa. Vuosien mittaan on menestyksellisesti luotu mm. ruukki- ja konepajatoimintaa sekä laivanrakennus-, puunjalostus- ja paperiteollisuutta. Tänä päivänä Varkaus tunnetaan myös energiateknologian osaamisesta.

Osa vanhasta teollisuusalueesta on muuntautunut modernin kalatalouden keskukseksi. Varkaudessa voi nauttia Saimaan vedessä, ympäristöystävällisesti kasvanutta kirjolohta, sampea ja kaviaaria.
Teollisuuden historiaa täydentää hienosti Mekaanisen Musiikin Museo, joka esittelee mekaanisen musiikin kansainvälistä historiaa 1800-luvulta tähän päivään.

Villa Mairea

Villa Mairea rakennettiin Noormarkun ruukin alueelle vuonna 1939 Maire (o.s. Ahlström) ja Harry Gullichsenin edustuskodiksi. Edistysmielinen pariskunta tuki taiteita ja heitä kiinnosti modernismin puhdaspiirteinen ilmaisu. Heidän hyvät ystävänsä, arkkitehdit Aino ja Alvar Aalto saivat Maireassa tilaisuuden vapaaseen ja kokeilevaan suunnitteluun. Yhteistyön tuloksena syntyi ainutlaatuinen kokonaistaideteos, joka nykyisin luetaan 1900-luvun arkkitehtuurin kansainvälisiin huipputeoksiin. Mairean sisustuksen suunnitteli Aino Aalto.

Maire Gullichsenin elämäntyön kautta Villa Mairea kytkeytyy monin tavoin maamme taidelaitoksiin ja muotoilualaan, esimerkiksi huonekaluliike Artekiin ja Galerie Artekiin, Vapaaseen taidekouluun ja Porin taidemuseoon, joiden perustamisessa hänellä oli ratkaiseva osa. Villa Maireassa toimii Mairea-säätiö, jonka Maire Gullichsen perusti vuonna 1980. Säätiö toimii Villa Mairean kulttuuriarvojen säilyttämiseksi, vastaa talon kokoelmista ja arkistosta sekä järjestää talossa opastettuja kierroksia. Villa Maireaan voi tutustua vain opastetuilla kierroksilla. Yleisökierrokselle ostetaan liput nettisivujen kautta ja ryhmäkierrokset varataan sähköpostilla.