Aallon kodit - Visit Alvar Aalto

Alvar Aallon Kymenlaakso-pyöräilyreitti

Kymenlaaksossa on yksittäisenä maakuntana Suomessa eniten Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Jos Jyväskylää kutsutaan Aalto-pääkaupungiksi, voi Kymenlaaksoa hyvällä syyllä kutsua Aalto-maakunnaksi. Kymenlaaksossa on yhteensä kymmeniä Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia: pientaloja, asuintaloja ja asuinkerrostaloja sekä teollisuuden tuotantolaitoksia. Pyöräreitillä pääset tutustumaan Alvar Aallon 1930-1950-luvun arkkitehtuuriin Karhulassa, Sunilassa, Haminassa ja Inkeroisissa.

Haminan Petkeleen asuinalue

Haminassa voi tutustua Alvar Aallon suunnittelemaan Summan paperitehtaan miljööseen sekä hänen suunnittelemiinsa paperitehtaan työntekijöiden ja työnjohdon asuntoihin Petkeleen asuinalueella.

Inkeroisten tehdasalue

Alvar Aallon Inkeroisten Tehtaanmäelle suunnittelemat rakennukset valmistuivat vuosina 1937-1956. Kokonaisuus muodostuu tehdasrakennuksista, Rantalinjan paritaloista, Tervalinjan rivitaloista, kolmesta omakotitalosta, kolmesta kerrostalosta, Tehtaanmäen koulusta ja Karhunkankaan omakotitaloista.

Karhulan kerrostalot

Alvar Aallon suunnittelua Karhulassa edustaa Karhunkadulla vuosina 1945-1947 valmistuneet asuintalot, jotka tunnetaan ns. tennistaloina.

Sunilan tehdas ja työväestön asuinalue

Laajasta ja yhtenäisestä asuinalueesta tunnistaa Alvar Aallon käsialan heti sinne saapuessaan. Vuonna 1938 valmistunut tehdas ja sen viereen alun perin vuosina 1937-1939 rakennettu asuinalue muodostavat kokonaisuuden, jonka suunnitellussa näkyy selvästi Alvar Aallon 1930-luvun modernismin vaikutus.

Katso tarkemmat reittitiedot ja navigoi Outdoor Activessa

Reitti: Visit Kotka-Hamina

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Nelimarkka-museo ja Villa Väinölä Alajärvellä

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Nelimarkka-museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Taiteilija Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi museon tehtäviin kuuluu pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus. Museon kokoelma koostuu pääasiassa Eero Nelimarkan tuotannosta vuosilta 1910 – 1976, mutta kokoelmissa on myös teoksia muilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esimerksiksi Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä.

Museosta voi varata räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Villa Väinölä

Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen kodiksi ja toimistoksi. Kerrotaan, että Aalto piirsi ensimmäisen version rakennuksesta Italiaan suuntautuneen häämatkansa jälkeen. Villa Väinölän alkuperäinen suunnitelma perustui Aallon vuonna 1925 tekemiin atrium-talon piirustuksiin. Suunnitelma todettiin kuitenkin liian kalliiksi ja erikoiseksi toteuttaa, joten Aalto yksinkertaisti suunnitelmia veljensä toiveiden mukaisesti ja edullisempi versio rakennuksesta valmistui vuonna 1926. Aalto suunnitteli rakennuksen pohjoispäätyyn myös ulkorakennuksen ja se valmistui vuonna 1938.

Väinö Aalto perheineen muuttivat pois Alajärveltä 1950-luvun alussa ja lopulta vuonna 1952 Alajärven kunta osti Villa Väinölän itselleen. Alajärven kunnan omistuksen aikana rakennuksen eteläpäätyyn lisättiin lisäsiipi, joka rakennettiin talossa asuneen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi. Villa Väinölässä on aikoinaan toiminut myös verotoimisto, hammaslääkärin vastaanotto ja Alajärven kunnan vapaa-ajantoimistot sekä asunto- ja rakennustarkastustoimistot.

Rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan vuonna 2015. Villa Väinölän viimeisin remontti valmistui keväällä 2018 ja sitä remontoitiin Museoviraston, Aisaparin sekä Alajärven kaupungin rahoituksella. Villa Väinölässä järjestetään nykyisin näyttelyitä, tapahtumia sekä arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Nelimarkka-museon kautta rakennuksen voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Villa Tammekann

Villa Tammekann on Turun Yliopistosäätiön omistama Turun yliopiston tutkijoiden käytössä oleva tutkijaresidenssi. Se on ainoa Alvar Aallon suunnittelema kohde Baltiassa.

Tartossa sijaitseva Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-keskus avattiin huhtikuussa 2000. Granö-keskus sijaitsee talossa, jonka Alvar Aalto suunnitteli professori August Tammekannin perheen omakotitaloksi vuonna 1932. Turun Yliopistosäätiö osti rakennuksen Tammekannin lapsilta vuonna 1998, ja Villa Tammekann korjattiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti Alvar Aallon alkuperäistä suunnitelmaa. Turun Yliopistosäätiö palkittiin vuonna 2001 arvostetulla EuropaNostra -mitalilla.

Keskus on nimetty Turun yliopiston entisen rehtorin ja Tarton yliopiston maantieteen professorin J. G. Granön mukaan. J. G. Granö oli yksi kuudesta Tarttoon 1920-luvun alussa kutsutusta suomalaisesta professorista, ja hän toimi ansiokkaasti suomalais-virolaisen yliopistoyhteistyön hyväksi perustaen esimerkiksi maantieteen suomalais-virolaisen koulukunnan.

Laajalahden museot – arkkitehtuuria, taidetta ja kotimuseoita meren rannalla!

Museokierros Helsingin Laajalahden ympärillä, tavanomaisten turistireittien ulkopuolella paljastaa seitsemän uniikkia museokohdetta, jotka on mahdollista kokea yhdessä tai erikseen. Luonnonkauniin ympäristön lisäksi kohteita yhdistää mielenkiintoinen arkkitehtuuri, ja se, että ne ovat aiemmin olleet koteja ja/tai työtiloja. Didrichsenin, Villa Gyllenbergin ja Gallen-Kallelan museoissa on lisäksi nähtävissä merkittäviä taidekokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä.

Alvar Aallon kotitalossa ja Alvar Aallon ateljeessa Munkkiniemessä voi osallistua opastetuille kierroksille ympäri vuoden. Arkkitehtuurin ja muotoilun ystävät saavat vierailulla kohteisiin kosketuksen Alvar Aallon perheen mielenkiintoiseen elämään ja arkkitehtitoimiston tuotteliaaseen arkeen. Kierrosten yhteydessä voi tutustua myös kotitalon ja ateljeen kauniisiin pihoihin.

Tamminiemen opastetuilla yleisökierroksilla pääsee eläytymään erityisesti talon pitkäaikaisimman asukkaan, presidentti Urho Kekkosen (1900–1986), aikaan ja aistimaan 70-luvun sisustuselementtejä ja muotoilua – kesäaikaan nähtävänä on myös Tamminiemen legendaarinen, tervantuoksuinen rantasauna. Vieressä sijaitseva Seurasaaren ulkomuseo herää henkiin kesällä. Kauniit ja kiehtovat rakennukset, sekä saaren upea luonto, kuuluvat sekä helsinkiläisten että ulkomaalaisten suosikkikohteisiin.

Pienestä Kuusisaaresta löytyy peräti kaksi korkeatasoista taidemuseota. Didrichsenin taidemuseossa on esillä 2-3 vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Naapurissa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä on esillä sekä museon omaa kokoelmaa, johon kuuluu mm. 38 Helene Schjerfbeckin teosta, sekä vaihtuvia näyttelyitä. Kesälauantaisin Kuusisaareen pääsee Kauppatori-Kuusisaari -väliä liikennöivällä vesibussilla.

Hulppeat kahvittelu- ja museomaisemat löytyvät myös Laajalahden pohjoisrannalta. Gallen-Kallelan Museo, joka sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ateljeelinnassa, esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää, sekä nykytaidetta. Heinäkuusta alkaen museoon voi polkaista myös kaupunkipyörällä.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Ruukkialueiden Aalto

Tutustu arkkitehtuuriin ja elämään Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa Ahlströmin ruukeissa. Noormarkussa tutustutaan Villa Maireaan ja Kauttualla Terassitalossa ja Jokisaunalla.

Inhimillinen mittakaava ja arkielämä ovat oleellinen osa Kauttuan ruukinpuiston arkkitehtuuria. Kauttualla pääset tutustumaan Aallon arkkitehtuuriin monipuolisesti. Aloita kierros kuuluisassa Terassitalossa, jossa pääset tutustumaan Artekilla sisustettuun asuntoon. Opastetulla kävelykierroksella vierailet lisäksi Jokisaunalla, Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa, ja näet myös muita Aaltojen kohteita mukaan lukien virkanaisten asuintalo sekä Varkaudenmäen tyyppitalot.

Terassitalon vierailun yhteydessä voit ostaa mukaan mieleisesi vanhan Artekin tuotteen ja Jokisaunan design-kaupasta löytyy runsaasti suomalaista muotoilua.

Matka Kauttualta jatkuu kohti Noormarkun ruukkia. Maailmankuulu Villa Mairea sijaitsee Noormarkun ruukkialueella, mäntymetsien ympäröimänä. Alvar Aalto suunnitteli Villa Mairean kodiksi ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Villa Mairea on edelleen suvun käytössä. Rakennuksessa on merkittävä kansainvälinen taidekokoelma ja alkuperäinen Aino Aallon sisustus.

Opastetulla ruukkikierroksella pääset tutustumaan Ahlström Voyage-näyttelyyn.

Ankkapurhasta Alvar Aaltoon Kouvolassa Kymijoen äärellä

Tällä kierroksella voit eläytyä Alvar Aallon suunnitteleman Tehtaanmäen asuinalueen arkeen. Kierros starttaa Anjalan kartanon pihapiiristä, Makasiinikahvilalta ja kulkee kartanomiljöön kautta, Ankkapurhan kosken yli Aallon Tehtaanmäelle.

Anjalan kartano rakennettiin Wrede-suvun maille. Suku sai maat, kun Henrik Wrede pelasti 1605 kuninkaan hengen Kirkholman taistelussa – uhraten samalla omansa. Kartanon historia juontaakin 1600- ja 1700 -luvuille. Sen nykyinen, tyyliltään uusklassinen päärakennus on peräisin 1700-1800 -lukujen vaihteesta.

Kartanolta siirrytään ajassa eteenpäin ja joen toiselle puolelle, Aallon Tehtaanmäelle. Kartano liittyy maamme historiaan, kartanoiden ja ensimmäisten itsenäisyysajatusten aikaan. Tehtaanmäki taas syntyi puunjalostusteollisuuden voimakkaan kasvun aikana 1870-luvulla, laajeni ja muuntui ajan saatossa. 1930-luvulla paperiteollisuus vahvisti rooliaan ja työläisten arkeen ja asumiseen alettiin kiinnittää huomiota.

Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työläismaailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä. Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, koko alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä.

Kierroksella tutustutaan Aallon suunnittelemiin rakennuksiin ja vieraillaan sisäkohteessa.

Kierroksen päättää lounas kartanomiljöössä, Ankkapurhan Helmessä.

Lataa jo ennen matkaasi arkkitehtuuriopas Kouvolan Aalto-kohteista koneellesi tästä!

Suomen ilmailuhistorian helmet Vantaalla

Tällä päiväretkellä suoritetaan pikakurssi Suomen ilmailuhistoriaan ja ihastellaan erityistä Aalto -helmeä Vantaalla. Vierailukohteena ilmailumuseo tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa koko perheelle, ilmailuharrastajille sekä noviiseille. Museossa on nähtävillä noin 70 lentokonetta eri aikakausilta sekä paljon muutakin ilmailuun liittyvää esineistöä kuten lentomoottoreita ja pienoismalleja. Museokävijät voivat tutustua monipuolisesti matkustus-, harrastus- ja sotilasilmailuun kiertämällä museon kahdessa suuressa perusnäyttelyhallissa sekä vaihtuvien erikoisnäyttelyiden välihallissa.

Vantaan Veromiehen alueelta löytyy myös arkkitehtonisesti merkittävä Alvar Aallon suunnittelema rivitalokokonaisuus Aerola, joka linkittyy vahvasti Helsinki-Vantaan lentokentän historiaan. Aerolan rivitalot suunniteltiin Finnairin edeltäjän Aero Oy:n työntekijöiden asunnoiksi, jotka tarvitsivat asuntoja lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää, joka avattiin lentoliikenteelle olympiavuonna 1952. Rivitalot valmistuivat Pyhtäänkorventielle vuosina 1953–1955. Aerolan rivitalot ovat Aallon ainoat Vantaalle suunnittelemat rakennukset ja ne ovat arvokas osa Vantaan rakennusperintöä.

Arkea Aallon kattojen alla

Kierros lounaisessa Suomessa vie sekä idyllisiin ruukkikyliin että esittelee modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia. Paimion parantolassa nähdään, miten Aallon näkemykset tervehdyttävästä ympäristöstä toteutuivat ja Euran Kauttualla tutustutaan Aallon suunnittelmaan Terassitaloon, joka asettuu sopuisasti maaston muotoihin. Villa Mairea päästää vieraat tyylikkääseen yksityiskotiin ihastelemaan sen ajatonta sisustusta. Noormarkun ja Kauttuan historiallisten ruukkialueiden ihastuttavissa miljöissä voi aistia menneen maailman ja perehtyä puunjalostusteollisuuden historiaan.

Matkan aikana nautitaan herkullisia aterioita kauniissa ja autenttisissa kohteissa. Kauttuan Jokisauna tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kylpeä Aallon suunnittelemassa rakennuksessa sekä pulahtaa Eurajoessa.

Terassitalo Kauttuan Ruukinpuistossa Eurassa

Arkkitehtuuri, sisustus ja taide kohtaavat Terassitalolla Eurassa, Kauttuan Ruukinpuistossa. Yksi talon huoneisto on sisustettu vanhoilla Artekin kalusteilla ja valaisimilla. Huoneiston sisustuksesta vastaa turkulainen Festart Design. Osa esineistä on myynnissä. Terassitalon huoneistossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja myyntinäyttelyn kalusteet vaihtuvat aika ajoin – uutta nähtävää ja koettavaa siis riittää!

Hansaviertelin asuinkerrostalo ”Haus 16”

Hansaviertelin asuinalue Länsi-Berliinissä rakennettiin vuoden 1957 Interbau rakennusnäyttelyä varten. Asuinalue haluttiin jälleenrakentaa 2. maailmansodan tuhojen jälkeen kansainvälisen modernin arkkitehtuurin mukaisesti. Projektiin kutsuttiin mukaan 53 arkkitehtiä 14 eri maasta ja Alvar Aalto oli yksi kutsutuista. Aallon toimistossa asuinkerrostalon suunnittelutyöt aloitettiin vuonna 1954. Aalto teki suunnitelmia useille eri tonteille ympäri näyttelyaluetta, kunnes suunnitelma ”Haus 16” päätettiin rakentaa aivan Hansaviertelin sydämeen, lähelle Hansaplatz metroasemaa.

Rakennuksen sommittelu oli innovatiivinen. Rakennus taipuu hieman länttä kohti ja avautuu enemmän itään päin, jolloin myös luonnonvalo saatiin tavoittamaan kaikki huoneistot. Lännestä päin katsottuna rakennus näyttää suoraviivaiselta mutta idän puolelta se näyttäytyy aivan kuin se muodostuisi kahdesta erillisestä pistetalosta. Rakennuksen keskiosaan suunnilteltu pylväillä tuettu, avoin ja katettu ulkotila yhdistää rakennuksen vastakkaiset puolet toisiinsa. Avoimen tilan kautta on sisäänkäynti kahteen eri porraskäytävään, joista molemmista löytyy hissi ja portaat rakennuksen kerrosten välillä kulkemiseen. Tämän katetun ulkotilan kautta on käynti myös rakennuksen sisäpihalle.

Rakennuksen alimassa kerroksessa molemmilla puolilla on 4 asuntoa ja ylimmissä kerroksissa on kaikissa 5 asuntoa. Kerroksia rakennuksessa on yhteensä 8, eli asuntoja on yhteensä 78 kappaletta. Isoimmat asunnot ovat kooltaan 83-90m² ja pienimmät asunnot kooltaan 35m². Isompia asuntoja rakennuksessa on ylivoimaisesti eniten. Isoimmat asunnot suunniteltiin mukailemaan pohjaratkaisultaan sisäpihoista tuttua rakennetta, jossa eri tilat ryhmittyvät asunnon keskellä sijaitsevan yleiskäyttöisen, yleensä olohuoneena käytetyn, huoneen ympärille. Kaikkiin asuntoihin suunniteltiin myös parvekkeet, jotta voitiin tarjota asukkaille enemmän elintilaa. Vuoden 1957 Interbau -näyttelyä varten yksi Aallon rakennuksen asunnoista myös sisustettiin Artekin huonekaluilla.