Transport: Jalan

Ravintola Savoyn sisustus

Ravintola Savoy avattiin kesäkuussa 1937 Teollisuuspalatsi-nimisen liike- ja konttorirakennuksen Etelä-Esplanadin ja Kasarmikadun kulmaan. Harry Gullichsen, A. Ahlströmin johtaja, palkkasi Alvar Aallon suunnittelemaan rakennuksen 7. ja 8. kerroksen ravintola- ja juhlatilojen sisustuksen. Ravintolan sisustus toteutettiin Artekin piirustuskonttorissa.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat ravintola Savoyn sisustuksen yhdessä. Heidän tavoitteenaan oli luoda intiimi ravintola Helsingin kattojen ylle. Ravintolan kattoterassilta avautuukin näkymä puiston ylitse kaupungin keskustaa kohti. Kattoterassi suunniteltiin alunperin kolmiosaiseksi, joista yksi osa oli japanilaistyylinen, toinen eteläeurooppalainen ja kolmas tyyliltään skandinaavinen. Ravintolan sisustus suunniteltiin kokonaisuudessaan verhoja ja astioita myöten. Savoyn sisustuksessa käytettiin myös runsaasti eri puulajeja. Ravintolan kotoinen tunnelma luotiinkin esimerkiksi ravintolan seinien ja katon koivuvanerilla. Ravintolan kalusteet olivat suurimmaksi osaksi Artekin tuotantoa. Ravintola sisustettiin muun muassa Aino Aallon klubituoleilla sekä Alvarin suunnittelemilla Kultakello-valaisimilla. Alkuperäisessä asussaan hyvin säilynyt Savoy toimii edelleen ravintolana ja sen suosion yhtenä salaisuutena onkin ravintolan ajaton ja pelkistetty funktionaalinen tyyli.

Savoy-maljakko

Vuonna 1936 Alvar Aalto osallistui Karhula-Iittalan lasitehtaan järjestämään kilpailuun. Aalto voitti kilpailun ”Eskimoerindens skinnbuxa” -lasisarjalla. Kilpailun voittamisen jälkeen Aallon suunnittelemat lasiesineet olivat esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Tämän jälkeen Aallon suunnitelmia lasiesineitä tilattiin ulkomaita myöten. Ravintola Savoy tilasi tuolloin myös käyttöönsä valikoiman, jolloin Aallon maljakko päätyi osaksi ravintolan sisustusta. Samalla ravintolan nimi Savoy vakiintui myös Aallon maljakon kutsumanimeksi.

Sähkötalo, Helsingin Energia

Sähkötalo suunniteltiin silloisen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, nykyisen Helsingin Energian toimitaloksi Helsingin keskustaan, Kamppiin. Rakennuksen sijainti perustuu Aallon keskustasuunnitelmaan vuodelta 1961. Sähkötalo onkin Finlandia talon lisäksi ainoa rakennus, joka rakennettiin Aallon keskustasuunnitelmasta. Rakennuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1965 ja rakennus valmistui vuonna 1973.

Aalto suunnitteli Sähkötalon yhtenäiseksi arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi tontilla sijaitsevan vuonna 1939 valmistuneen Kampin sähköaseman kanssa. Kampin sähköaseman on suunnitellut Gunnar Tacher. Rakennukset yhdistää kattolinja. Sähkötalo onkin hieno esimerkki uudisrakennuksen yhdistämisestä saumattomasti varhaisempaan rakennukseen. Sähkötalo on nykyään olennainen osa Kampin alueen maisemaa.

Sähkötaloon sijoitettiin alunperin pääkonttorin lisäksi sähkön- ja lämmöntuotannon keskusvalvomot, sähköasema sekä asiakaspalvelupiste. Katutasoon suunniteltiin asiakaspalvelukerros ja ylemmät kerrokset varattiin toimistotiloille. Ylimpään kerrokseen tulivat neuvottelutilat sekä henkilökunnan ruokala. Katutason asiakaspalveluhalli suunniteltiin kattoikkunat. Sähkötalon kattoikkunat ovat samankaltaiset kuin esimerkiksi Aallon suunnittelemassa Kansaneläkelaitoksessa.

Sähkötalo oli myös Aallolle tyypillinen kokonaistaideteos, jossa myös rakennuksen alkuperäinen sisustus oli kokonaan Aallon toimiston suunnittelema. Vuosien saatossa Sähkötalon sisustus on kuitenkin muuttunut käyttäjiensä mukana mutta joissain paikoin on palattu takaisin alkuperäiseen sisustukseen. Rakennuksen julkisivut ovat poimutettua kuparipeltiä. Julkisivun nykyinen valaistus on toteutettu 1990-luvulla. Sähkötalon yhtenä sisäseinämateriaalina käytettiin myös lasitettua sauvatiililaattaa.

Sähkötalon kokonaisuus on kuitenkin säilyttänyt yhtenäisen ilmeensä vaikka myös Helsingin Energia on kehittänyt toimintaansa vuosien saatossa muun muassa uusimalla tekniikkaansa. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa todennäköisesti koska se on ollut pitkään saman omistajan hallussa.

Sähkötaloa ympäröivä kaupunkimaisema on myös muuttanut muotoaan vuosien aikana. Viimeisimpänä muutoksena oli Kampin liikekeskuksen rakennustyöt, jotka valmistuivat vuonna 2006. Sähkötalo on nykyisin osin liitetty Kampin kauppakeskukseen. Sähkötalon ja Kampin keskuksen välille rakennettiin tuolloin myös maanalainen sisäyhteys. Muutostöiden jälkeen Sähkötalon sydämeen, entiseen asiakaspalveluhalliin sijoitettiin kahvila, joka palvelee asiakkaita ympäri vuoden.

Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttori

Enso-Gutzeitin pääkonttori valmistui Helsingin keskustaan, näkyvälle paikalle Eteläsatamaan vuonna 1962. Nykyisin Stora Enson pääkonttorina toimiva rakennus on yksi Aallon kiistellyimmistä töistä.

Aalto halusi suunnitella uuden pääkonttorirakennuksen Helsingin merellisen siluetin osaksi. Pintamateriaaliksi valittu valkoinen Carraran marmori kytkee rakennuksen Pohjoisesplanadin kaupunkitalojen vaaleaan rivistöön. Rakennuksessa on kuusi maanpäällistä kerrosta. Ylin sisäänvedetty kerros jättää tilaa kattoterassille. Pääsisäänkäynti rakennukseen on pylväskäytävän kautta.

Sisustus suunniteltiin huolella yksityiskohtia myöten. Monet kalusteet ja valaisimet suunniteltiin erityisesti tätä rakennusta varten.

Enso Gutzeit ja muut saha-, sellu-, ja metsäteollisuuden merkittävimmät yritykset olivat Aaltojen työn tärkeitä tilaajia. Teollisia kohteita, tehtaita ja asuinalueita on useita ympäri Suomen, joilla voit vierailla.

Kansaneläke­laitos

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1953-1956) sijaitsee lähellä Helsingin keskustaa. Vivahteikkaan monumentaalinen pääkonttori edustaa Aallon toimistorakennusten parhaimmistoa. Rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössään.

Kokonaisuuteen kuuluu 310 huonetta ja 22,500m2. Tilat suunniteltiin huolellisesti käyttäjää varten. Sisustus suunniteltiin kalusteita, valaisimia ja tekstiilejä myöten osaksi kokonaisuutta. Käytetyt materiaalit vaihtelevat tilojen arvokkuuden mukaan, tilojen hierarkia avautuu materiaalivalintojen kautta.

Yleisöllä oli pääsy asiakaspalveluhalliin, kolmikerroksiseen prismanmuotoisilla kattoikkunoilla valaistuun tilaan. Halliin oli alun perin sijoitettu 28 asiakaspalvelukoppia. Rakennuksessa on mm. pieni kirjasto joka lukusyvennyksineen muistuttaa Aallon kirjastorakennuksia, esimerkiksi Viipurin kirjastoa.

Välttääkseen suuren toimistorakennuksen mahdolliset ongelmat tiheästi rakennetulla kaupunkialueella, Aalto hajautti rakennuksen massan pienempiin osiin. Eri korkuiset osat muodostavat väljästi U:n muotoisen rakennusmassan jonka matalammat osat ovat kohti Kirjailijanpuistoa, kätkien sisäänsä korotetun, suojaisan sisäpihan.

Julkisivumateriaaleina käytettiin punatiiltä, kuparia ja mustaa graniittia. Rakennus suunniteltiin yksityiskohtia myöten huolellisesti ja sisätiloissa on lukuisia uniikkeja valaisimia, kalusteita sekä variaatioita aiemmin muissa kohteissa käytetyistä huonekaluista. Sisätiloissa käytettiin myös eri värisiä sauvatiiliä.

Päätalossa järjestetään opastettuja kierroksia kaikille kiinnostuneille maanantaisin klo 14. Kierrokselle tulee ilmoittautua ennakkoon lähettämällä sähköpostia osoitteeseen . Ilmoittautuminen tehtävä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona. Opastukselle osallistujien tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä

Rautatalo

Rautatalo valmistui vuonna 1955 Helsingin ydinkeskustaan. Rakennus sai nimensä siihen sijoittuneesta Rautakauppojen keskusjärjestöstä.

Aikanaan edistyksellisen liikerakennuksen sisätilat suunniteltiin huolellisesti yksityiskohtia myöten. Kadun puolella Aalto halusi liittää rakennuksen kupariverhoillun julkisivun harmonisesti viereiseen Eliel Saarisen vuonna 1920 suunnittelemaan rakennukseen.

Rakennuksen pääteema on suuri valopiha jonka ympärille sisätilat kiertyvät. Alakerroksiin sijoitettiin myymälätiloja. Toimistokerrokset rakentuvat katetun marmoripihan ympärille. Kattoikkunoista luonnonvalon saava valopiha viittaa detaljeineen Välimeren maiden arkkitehtuuriin. Keskeisin tila on toisesta kerroksesta ylöspäin aukeava valo- eli marmoripiha.

Rautatalo ja osa sen arvokkaista sisätiloista suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 1991. Rakennus on edelleen käytössä liikerakennuksena. Rakennuksen valopihalla toimii nykyään myös yleisölle avoin kahvila, joka on osin sisustettu Aalto-kalustein.

Kansan­eläke­laitoksen asuin­alue

Alvar Aalto sai Kansaneläkelaitokselta toimeksiannon suunnitella kerrostaloryhmän Munkkiniemeen vuonna 1952. Asunnot oli alunperin tarkoitettu Kansaneläkelaitoksen työntekijöille. Aaltojen yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa oli alkanut jo vuonne 1949 kun Aino ja Alvar voittivat ensimmäisen palkinnon Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin arkkitehtuurikilpailussa. Nykyään Munkkiniemen kerrostalo kokonaisuus on muutettu normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi.

Kansaneläkelaitoksen kerrostalorakennuksia on kaikkiaan neljä. Rakennukset sijaitsevat osoitteissa Riihitie 12-14 sekä Tallikuja 2-4. Rakennusten sijoittelu, niiden volyymi sekä yksityiskohdat muodostavat rikkaan asumiskokonaisuuden alueella. Rakennuksista kolme on muodoltaan suorakaiteita mutta yksi katujen kulmauksessa sijaitseva on eri suuntiin polveileva rakennus.

Neljä- ja viisikerroksiset talot sijoitettiin kadun varteen ja näin talojen pihoille jäi runsaasti tilaa. Ajatuksena oli, että talot suojaavat piha-alueen katuliikenteen häiriöiltä. Talojen yhteyteen Aalto suunnitteli kivetyn aukion, piazzan, johon oli tarkoitus rakentaa suihkulähde. Suihkulähde ja piazzan viereen suunniteltu pieni lastentarharakennus eivät toteutuneet. Katutasosta hiukan korotettu aukio ja muut piha- ja katutilat muodostavat monivivahteisen kokonaisuuden. Alunperin yhden kerrostalon pohjakerroksessa toimi elintarvikeliike ja tätä julkisempaa luonnetta haluttiin korostaa arkadikäytävillä. Nykyään elintarvikeliikkeen paikalla on toimistotiloja, joita löytyy myös muiden rakennusten pohjakerroksista.

Munkkiniemen punatiiliset kerrostalot muodostavat kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tiilien vaaleahko sävy toteutettiin erityisesti tätä rakennusryhmää varten H. G. Paloheimo Oy:ssä. Talot ovat nähtävissä vain ulkopuolelta.

Munkkiniemi oli Aallolle tuttu alue. Aalto suunnitteli 1930-luvun alussa alueelle toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius -yhtiölle. Hän oli myös Munkkiniemen rakennustoimikunnan jäsen vuosina 1937–39. Alvar Aallon kotitalo että ateljee sijaitsevat myös Munkkiniemessä.

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori sijaitsee lähellä Helsingin keskustaa osoitteessa Nordenskiöldinkatu 12. Rakennus on hyvin saavutettavissa Helsingin joukkoliikenteen kulkuvälineillä. Voit vierailla rakennuksessa opastettujen kierrosten aikana. Opastettuja kierroksia järjestään maanantaisin kello 14:00. Kierroksille vaaditaan ennakkovaraus ja se tulee tehdä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona. Kierroksia voit tiedustella lähettämällä viestiä osoitteeseen

Kirjatalo

Kirjatalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa samassa korttelissa Aallon suunnitteleman Rautatalon kanssa. Akateeminen Kirjakauppa muutti rakennukseen lokakuussa 1969 ja se on edelleen alkuperäisessä käytössään.

Tontin omistaja Oy Stockmann Ab järjesti arkkitehtuurikilpailun rakennuksen suunnittelusta vuosina 1961–62. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan, jossa hän hyödynsi samoja ideoita kuin lähellä sijaitsevassa Rautatalossa.

Keskuskadun puoleisen kuparipäällysteisen julkisivun suunnittelussa on otettu huomioon viereisen rakennuksen julkisivu. Rakennuksen keskeinen sisätila, keskushalli, vastaa idealtaan Rautatalon marmoripihaa. Keskushalli saa luonnonvaloa prismanmuotoisista kattoikkunoista. Lattia ja keskushallia kiertävien parvekkeiden kaiteet ovat Carraran marmoria.

Sisätiloihin on tehty muutoksia. Osa ylempien kerrosten alkujaan toimistokäytössä olleista tiloista on otettu kirjakaupan käyttöön. Talo on avoinna kirjakauppana. Rakennuksessa on myös kaksi kahvilaa. Toisen kerroksen Cafe Aalto on osin sisustettu Rautatalon kahvilan alkuperäisillä Aalto-kalusteilla.

Kuvat: Akateeminen Kirjakauppa

Alvar Aallon ateljee

Alvar Aallon ateljeehen voit tutustua etukäteen varattavalla opastetulla kierroksella ympäri vuoden. Tunnin mittaisella vierailulla tutustutaan Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Aallon arkkitehtitoimiston tarinaan ja arkkitehtuuriin oppaan johdolla. Aikaa jää myös omatoimiseen tunnelmointiin, valokuvaamiseen, skissailuun ja museokauppaostoksiin. Ateljee valmistui Alvar Aallon arkkitehtitoimiston käyttöön vuonna 1955. Vuosikymmen oli aktiivista aikaa arkkitehtitoimistolle ja suurten toimeksiantojen takia toimisto tarvitsi lisää työtilaa.

Rakennus on kävelymatkan päässä Aallon omasta talosta, jossa arkkitehtitoimisto aiemmin sijaitsi. Alvar Aallon ateljee kuuluu Aallon 50-luvun rakennusten parhaimmistoon. Aallon arkkitehtitoimisto muutti valkoiseen ateljeerakennukseen heti sen valmistuttua ja monet Aallon tunnetuimmista töistä suunniteltiin ateljeessa. ”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa ympäristössä” totesi Alvar Aalto. Hän suunnitteli rakennukseen vapaamuotoisen ateljeeosan sekä piirustussalin, jonka valaistuksessa hyödynnettiin luonnonvaloa. Rakennuksen muurimainen, valkoiseksi slammattu, suljettu massa kätkee sisäpihaansa amfiteatterimaisen puutarhan. Puutarhan liuskekiviaskelmilla toimiston väki saattoi istuskella, kuunnella esitelmiä tai katsella valkoiseen muuriin heijastettuja diaesityksiä.

Seinäjoen hallinto- ja kulttuuri­keskus

Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus. Monipuolisen rakennusvalikoimansa ja eheän toteutuksensa ansiosta Seinäjoen kaupunkikeskus on edustavin esimerkki Alvar Aallon monista, mutta useimmiten suunnitelmiksi jääneistä kaupunkikeskuksista.

Seinäjoella sijaitsee myös vuosiin 1924-1926 ajoittuva Seinäjoen suojeluskuntatalo, joka on harvoja Aallon nuoruuden töitä, tyyliltään klassismia. Aalto-keskus muodostuu kuudesta rakennuksesta sekä vuonna 1988 valmistuneesta Kansalaistorista.

Aalto-keskus

Seinäjoen Aalto-keskus syntyi kahden arkkitehtuurikilpailun pohjalta ja valmistui vuosina 1958–1988.

Alvar Aalto voitti Seinäjoen seurakunnan järjestämän kirkkokilpailun ehdotuksellaan ”Lakeuksien risti” vuonna 1951. Seitsemän vuotta myöhemmin 1958 hän voitti Seinäjoen keskustaa koskevan suunnittelukilpailun. Aalto sai tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi kirjaston, kaupunginteatterin ja valtion virastotalon, jotka hän oli hahmotellut kilpailuehdotukseensa.

Aallon arkkitehtitoimistossa suunniteltiin Aalto-keskuksen rakennusten lisäksi keskuksen ulkovalaisimet, ulkomuurit, pihojen pintamateriaalit sekä istutukset.

Kansalaistori Seinäjoella

Keskeisiä Alvar Aallon keskustasuunnitelmissa olivat monumentaaliset, mutta helposti lähestyttävät aukiot ja torit julkisten rakennusten ympäröiminä. Aallon nuoruudenaikaisen antiikin ihailun heijastumana aukio näyttäytyy forumina, jonka taustalla on myös italialaisvaikutteinen oleskelutila, piazza.

Seinäjoen Kansalaistorin rakennukset, kaupungintalo, kirjasto ja kaupunginteatteri, rajaavat keskelleen graniittikivetysten ja noppakivien muodostaman aukion. Aukio on Aallon ehdotuksen mukaan suunniteltu kongresseja ja kesäkokouksia varten sekä tietysti kansalaisten kohtaamispaikaksi. Alvar Aalto toivoi ihmisten kokoontumiseen tarkoitettujen torien välityksellä edistävänsä “uutta renessanssia”, jonka avulla mielipiteitä voitaisiin muodostaa ja vaihtaa sosiaalisen kanssakäymisen kautta.

Hallinto- ja kulttuurikeskus rakennettiin vähitellen. Viimeisenä valmistui Kansalaistori suihkulähteineen ja istutuksineen. Aukion kiveys jatkuu itäpuolella kadun yli kytkien hallinto- ja kulttuurirakennukset kirkkorakennuksiin. Näin muodostuu kuuden rakennuksen ja torin kokonaistaideteos.

Alvar Aallon Helsinki

Merellinen Helsinki on Suomen suurin kaupunki, josta löytyy useiden Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten lisäksi edustava kattaus eri vuosikymmenten ja aikakausien suomalaista arkkitehtuuria.

Pikkukaupungissa, Kuortaneella syntynyt Aalto valmistui arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta. Hän perusti vuonna 1923 Jyväskylään ensimmäisen toimistonsa, jonka nimi oli juhlallisesti Arkkitehtuuri- ja monumentaalitaiteen toimisto. Arkkitehtitoimisto siirtyi ensin Turkuun ja sieltä lopulta Helsinkiin 1930-luvun alussa.

Aalto oli osallistunut nuorena useisiin merkittäviin pääkaupungin arkkitehtuurikilpailuihin: esimerkiksi Eduskuntatalon ja olympiastadionin suunnittelukilpailuihin.

Yhdessä arkkitehti Aino Aallon kanssa suunniteltu kotitalo valmistui vuonna 1936 Munkkiniemeen, alueelle joka ei vielä silloin ollut virallisesti osa Helsingin kaupunkia. Nykyisin kotimuseona toimivaan taloon suunniteltiin myös ateljeesiipi arkkitehtitoimiston käyttöön. Alue oli Aallolle tuttu: hän suunnitteli esim. 1930-luvun alussa toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius-yhtiölle Munkkiniemeen. Kansaneläkelaitoksen työntekijöille suunnitellut asuinkerrostalot sen sijaan valmistuivat alueelle vuonna 1954.

Vuonna 1955 Munkkiniemeen lähelle kotitaloa valmistui uusi rakennus laajenevan arkkitehtitoimiston tarpeisiin. Alvar Aallon ateljee on nykyisin Alvar Aalto -säätiön päätoimipaikka ja suosittu arkkitehtuurimatkailijoiden vierailukohde.

Helsingin seudulle on vuosien saatossa noussut useita Aallon suunnittelemia rakennuksia. Kansaneläkelaitoksen ja Enso-Gutzeitin pääkonttorit sisustuksineen suunniteltiin huolellisesti jokaista yksityiskohtaa myöten vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Keskustassa sijaitsevat mm. yleisölle avoimet Rautatalo ja Akateeminen kirjakauppa sekä jo vuonna 1937 avattu ravintola Savoy, jonka alkuperäisessä asussaan säilyneen sisustuksen Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat yhdessä.

Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 lähelle Helsingin keskustaa. Edelleen monipuolisten tapahtumien käytössä olevaan, rikkaan historian omaavaan taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.

Vuonna 1959 Helsingin kaupunginhallitus antoi Aallolle tehtäväksi keskustasuunnitelman tekemisen Kamppi-Töölönlahden alueelle. Aalto hahmotteli Helsingille uutta monumentaalikeskustaa mutta lopulta suunnitelmista ei toteutettu kuin pieni osa – Töölönlahden rannalle suunnitellusta kulttuurirakennusten rivistöstä Finlandia-talo oli ainoa, joka rakennettiin.

Kongressi- ja konserttisaliksi suunniteltu Finlandia-talo on yksi viimeisimmistä Aallon toimiston suunnittelemista rakennuksista. Finlandia-taloa suunniteltiin vuosina 1967–71 ja 1973–75. Alvar Aalto kuoli vuonna 1976, pian Finlandia-talon valmistumisen jälkeen. Merkkirakennukseen pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja eri tapahtumien yhteydessä.

Arkkitehtuuria ja keskiaikaa Turussa

Arkkitehtuurikävelyn aikana tutustutaan Turun modernistisen arkkitehtuurin merkkiteoksiin ja muihin mielenkiintoisiin rakennuksiin. Kävelyn jälkeen nautitaan maittava lounas. Lounaan jälkeen jatketaan matkaa keskiaikaiseen Turkuun ja koko Suomen keskiaikaiseen historiaan.

Arkkitehti Alvar Aalto asui Turussa vuosina 1927–1933. Turulla oli keskeinen rooli uudenlaisen arkkitehtuurin ja huonekalumuotoilun synnyssä. Kierroksen aikana nähdään Aallon funktionalismin kolme murrostyötä: Lounais-Suomen Maalaistentalo, Turun Sanomien toimitalo sekä Standardivuokratalo, joihin tutustutaan ulkoa oppaan johdolla.

Turkuun oman toimiston 1920-luvun alussa perustanut Erik Bryggman oli yksi varhaisimmista funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Kierroksella esitellään mm. Hospits Betel, Atrium, Sammon talo ja Studentkåren.

Kävelykierroksen jälkeen nautitaan maittava lounas. Lounaan jälkeen tehdään keskiaikainen Turku –kierros ryhmä omalla bussilla. Kierroksen käyntikohteita ovat vuonna 1300 maamme kansallispyhätöksi vihitty Turun tuomiokirkko, yli 700 vuotta vanha Turun linna sekä vanhasta Turusta kertova Aboa Vetus – museo, jossa esittäytyy kokonainen esiin kaivettu kortteli keskiaikaisine kujineen ja kortteleineen.

Alvar Aallon Jyväskylä

Jyväskylässä, järvien ja kukkuloiden keskisuomalaisessa kaupungissa, on eniten maailmankuulun arkkitehdin, akateemikko Alvar Aallon suunnittelemia merkittäviä rakennuskokonaisuuksia koko maailmassa.

Kaikkiaan 28 kohteen joukosta löytyvät esimerkiksi Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä.

Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä. Kaupungissa sijaitsee tuotantoa aivan ensitöistä loppuvaiheen aikaansaannoksiin asti.

Jyväskylässä kuljet mestarin jäljillä klassismista funktionalismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Tarjolla on upea kattaus opastettuja retkiä ja mielenkiintoisia matkoja kävellen, pyöräillen tai laivakyydillä!

Myös kokousvieraita hellitään Jyväskylässä ja Aalto-kohteissa. Yliopistokaupungissa on vireä ravintolatarjonta ja saunamaakunnan palveluista löydät sopivat puitteet isommallekin ryhmälle.

Erikoisuutena mainittakoon vielä uimahalli AaltoAlvari, jonka vanhin osa, Aallon suunnittelema allas, muodosti aikanaan yhden Suomen viidestä ensimmäisestä uimahallista. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on aaltoallas vesiliukumäkineen sekä pore- ja koskialtaat.