Alvar Aallon Helsinki

Merellinen Helsinki on Suomen suurin kaupunki, josta löytyy useiden Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten lisäksi edustava kattaus eri vuosikymmenten ja aikakausien suomalaista arkkitehtuuria.

Pikkukaupungissa, Kuortaneella syntynyt Aalto valmistui arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta. Hän perusti vuonna 1923 Jyväskylään ensimmäisen toimistonsa, jonka nimi oli juhlallisesti Arkkitehtuuri- ja monumentaalitaiteen toimisto. Arkkitehtitoimisto siirtyi ensin Turkuun ja sieltä lopulta Helsinkiin 1930-luvun alussa.

Aalto oli osallistunut nuorena useisiin merkittäviin pääkaupungin arkkitehtuurikilpailuihin: esimerkiksi Eduskuntatalon ja olympiastadionin suunnittelukilpailuihin.

Yhdessä arkkitehti Aino Aallon kanssa suunniteltu kotitalo valmistui vuonna 1936 Munkkiniemeen, alueelle joka ei
vielä silloin ollut virallisesti osa Helsingin kaupunkia. Nykyisin kotimuseona toimivaan taloon suunniteltiin
myös ateljeesiipi arkkitehtitoimiston käyttöön. Alue oli Aallolle tuttu: hän suunnitteli esim. 1930-luvun alussa
toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius-yhtiölle Munkkiniemeen. Kansaneläkelaitoksen työntekijöille
suunnitellut asuinkerrostalot sen sijaan valmistuivat alueelle vuonna 1954.

Vuonna 1955 Munkkiniemeen lähelle kotitaloa valmistui uusi rakennus laajenevan arkkitehtitoimiston tarpeisiin. Alvar
Aallon ateljee on nykyisin Alvar Aalto -säätiön päätoimipaikka ja
suosittu arkkitehtuurimatkailijoiden vierailukohde.

Helsingin seudulle on vuosien saatossa noussut useita Aallon suunnittelemia rakennuksia. Kansaneläkelaitoksen ja
Enso-Gutzeitin pääkonttorit sisustuksineen suunniteltiin huolellisesti jokaista yksityiskohtaa myöten vaativien
asiakkaiden tarpeisiin. Keskustassa sijaitsevat mm. yleisölle avoimet Rautatalo ja Akateeminen kirjakauppa sekä jo
vuonna 1937 avattu ravintola Savoy, jonka alkuperäisessä asussaan säilyneen sisustuksen Aino ja Alvar Aalto
suunnittelivat yhdessä.

Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 lähelle Helsingin keskustaa. Edelleen monipuolisten tapahtumien käytössä
olevaan, rikkaan historian omaavaan taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.

Vuonna 1959 Helsingin kaupunginhallitus antoi Aallolle tehtäväksi keskustasuunnitelman tekemisen Kamppi-
Töölönlahden alueelle. Aalto hahmotteli Helsingille uutta monumentaalikeskustaa mutta lopulta suunnitelmista ei toteutettu kuin pieni osa – Töölönlahden rannalle suunnitellusta kulttuurirakennusten rivistöstä Finlandia-talo oli
ainoa, joka rakennettiin.

Kongressi- ja konserttisaliksi suunniteltu Finlandia-talo on yksi viimeisimmistä Aallon toimiston suunnittelemista
rakennuksista. Finlandia-taloa suunniteltiin vuosina 1967–71 ja 1973–75. Alvar Aalto kuoli vuonna 1976, pian
Finlandia-talon valmistumisen jälkeen. Merkkirakennukseen pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja eri
tapahtumien yhteydessä.

Finlandia-talon julkisivumateriaalina käytettiin valkoista Carraran marmoria. Kuva: Rune Snellman, Alvar Aalto -säätiö

Aallon kotitalon puutarhalla oli tärkeä osa suunnitteluprosessissa. Kuva: Alvar Aalto -säätiö

Finlandia-sali
Finlandia-salissa jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
arkk 43-2
Aallon mukaan konserttisalin suunnittelussa akustiset tarpeet olivat etusijalla. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
alvar-aallon-kotitalo-helsinki-olohuone-kuva-maija-holma-alvar-aalto-museo
Olohuoneeseen ja työtilaan avautuva näkymä edustaa eri aikakerrostumia. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
digi 3375
Kaareva ateljee on rakennuksen päätila, josta avautuu näkymä sisäpihalle. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

Kohteet sijainnissa Alvar Aallon Helsinki

Erottajan paviljonki

Alvar Aallon Helsinki / 1949-51

Väestösuojan sisäänkäynniksi suunniteltu pieni rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustassa. Lähellä Akateemista kirjakauppaa sijaitseva Erottajan paviljonki on Aallon tuotannossa kuriositeetti, joka muistuttaa yhdestä Helsingin keskustaa koskeneesta laajemmasta ja toteutumattomaksi jääneestä suunnitelmasta. Erottajan paviljongin historia liittyy sota-ajan vaiheisiin. Helsingin kaupunki järjesti vuonna 1941 arkkitehtuurikilpailun, …

Finlandia-talo

Alvar Aallon Helsinki / 1962/1967-75

Finlandia-talo valmistui Helsingin keskustaan vuonna 1971 ja sen lisärakennus vuonna 1975. Rakennus suunniteltiin kongressi- ja konserttikäyttöön. Finlandia-taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kiertokäynneillä. Finlandia-talon sijainti perustuu Aallon 1960-luvulla tekemiin Helsingin keskustasuunnitelmiin. Rakennuksen oli tarkoitus olla osa kulttuurirakennusten keskittymää Töölönlahdella. Toteutumattomaksi jääneissä suunnitelmissa Helsingin pääsisääntuloväylä sijoitettiin lahden vastakkaiselle puolelle. Rakennuksen pääjulkisivu avautuu tähän…

Ravintola Savoyn sisustus

Alvar Aallon Helsinki / 1937

Ahlström Oy rakennutti vuonna 1937 Teollisuuspalatsi-nimisen liike- ja konttorirakennuksen Etelä-Esplanadin ja Kasarmikadun kulmaan. Harry Gullichsen, A. Ahlströmin johtaja, palkkasi Alvar Aallon suunnittelemaan rakennuksen 7- ja 8. kerroksen ravintola- ja juhlatilojen sisustuksen. Ravintolan sisustus toteutettiin Artekin piirustuskonttorissa.  Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat ravintola Savoyn…

Kulttuuritalo

Alvar Aallon Helsinki / 1952-58

Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 lähelle Helsingin keskustaa. Se suunniteltiin Suomen kommunistiselle puolueelle monitoimitaloksi. Konserttisalin lisäksi rakennukseen tulivat tilat monipuoliselle kulttuuritoiminnalle. Rakennuksen toimistosiivessä on 110 huonetta kokous- ja harrastetilojen lisäksi. Yhdyssiivessä oli aulatiloja, luentosali, luokka- ja kokoushuoneita, kirjasto sekä voimistelusali joka sijoittui pohjakerrokseen. Konserttisalisiiven tärkeimmät tilat olivat 1500 henkilöä vetävä sali,…

Sähkötalo, Helsingin Energia

Alvar Aallon Helsinki / 1965-73

Sähkötalo suunniteltiin silloisen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, nykyisen Helsingin Energian toimitaloksi Helsingin keskustaan, Kamppiin. Rakennuksen sijainti perustuu Aallon keskustasuunnitelmaan vuodelta 1961. Sähkötalo onkin Finlandia talon lisäksi ainoa rakennus, joka rakennettiin Aallon keskustasuunnitelmasta. Rakennuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1965 ja rakennus valmistui vuonna 1973. Aalto suunnitteli Sähkötalon yhtenäiseksi…

Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttori

Alvar Aallon Helsinki

Enso-Gutzeitin pääkonttori valmistui Helsingin keskustaan, näkyvälle paikalle Eteläsatamaan vuonna 1962. Nykyisin Stora Enson pääkonttorina toimiva rakennus on yksi Aallon kiistellyimmistä töistä. Aalto halusi suunnitella uuden pääkonttorirakennuksen Helsingin merellisen siluetin osaksi. Pintamateriaaliksi valittu valkoinen Carraran marmori kytkee rakennuksen Pohjoisesplanadin kaupunkitalojen vaaleaan rivistöön. Rakennuksessa on kuusi maanpäällistä kerrosta. Ylin sisäänvedetty kerros jättää…

Kansaneläkelaitos

Alvar Aallon Helsinki / 1953-56

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1953-1956) sijaitsee lähellä Helsingin keskustaa. Vivahteikkaan monumentaalinen pääkonttori edustaa Aallon toimistorakennusten parhaimmistoa. Rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössään. Aino ja Alvar Aalto voittivat ensimmäisen palkinnon Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin arkkitehtuurikilpailussa vuonna 1949 ehdotuksellaan ’Forum redivivum’. Rakennusta varten tehtiin uudet suunnitelmat tontin vaihduttua toiseen. Uudelle kolmionmuotoiselle tontille sijoitetun rakennuksen tilaohjelma jaettiin pienemmiksi…

Rautatalo

Alvar Aallon Helsinki / 1951-55

Aallon toimisto voitti rakennuksen arkkitehtuurikilpailun vuonna 1951. Rautatalo valmistui vuonna 1955 Helsingin ydinkeskustaan. Rakennus sai nimensä siihen sijoittuneesta Rautakauppojen keskusjärjestöstä. Aikanaan edistyksellisen liikerakennuksen sisätilat suunniteltiin huolellisesti yksityiskohtia myöten. Kadun puolella Aalto halusi liittää rakennuksen kupariverhoillun julkisivun harmonisesti viereiseen Eliel Saarisen vuonna 1920 suunnittelemaan rakennukseen. Rakennuksen pääteema on suuri valopiha jonka…

Kansaneläkelaitoksen asuinalue

Alvar Aallon Helsinki / 1952-54

Alvar Aalto sai Kansaneläkelaitokselta toimeksiannon suunnitella kerrostaloryhmän Munkkiniemeen vuonna 1952. Asunnot oli alunperin tarkoitettu Kansaneläkelaitoksen työntekijöille. Aaltojen yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa oli alkanut jo vuonne 1949 kun Aino ja Alvar voittivat ensimmäisen palkinnon Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin arkkitehtuurikilpailussa. Nykyään Munkkiniemen kerrostalo kokonaisuus on muutettu normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi. …

Kirjatalo

Alvar Aallon Helsinki / 1961-69

Kirjatalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa samassa korttelissa Aallon suunnitteleman Rautatalon kanssa. Akateeminen Kirjakauppa muutti rakennukseen lokakuussa 1969 ja se on edelleen alkuperäisessä käytössään.  Tontin omistaja Oy Stockmann Ab järjesti arkkitehtuurikilpailun rakennuksen suunnittelusta vuosina 1961–62. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan, jossa hän hyödynsi samoja ideoita kuin lähellä sijaitsevassa Rautatalossa. Keskuskadun puoleisen kuparipäällysteisen…

Alvar Aallon kotitalo

Alvar Aallon Helsinki / 1935-36

Vuonna 1934 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Helsingin Munkkiniemestä Riihitieltä lähes luonnonvaraisesta ympäristöstä ja alkoivat suunnitella omaa taloa. Rakennus valmistui vuonna 1936 Aaltojen kodiksi ja ateljeeksi. Aallot suunnittelivat rakennuksen, jonka yksinkertaiset, luonnolliset materiaalit pehmentävät modernin arkkitehtuurin muotokieltä. Oman kotitalon suunnittelu antoi myös mahdollisuuden erilaisiin rakenne- ja materiaalikokeiluihin. Aallon…

Alvar Aallon ateljee

Alvar Aallon Helsinki / 1954-55, 1962-63

Ateljee valmistui Alvar Aallon arkkitehtitoimiston käyttöön vuonna 1955. Rakennus sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä kävelymatkan päässä Aallon kotitalosta. Ateljeehen voi tutustua opastetuilla kierroksilla ympäri vuoden. ”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa ympäristössä” totesi Alvar Aalto. Hän suunnitteli rakennukseen vapaamuotoisen ateljeeosan sekä piirustussalin, jonka valaistuksessa hyödynnettiin luonnonvaloa. Rakennus ympäröi amfiteatterin muotoista porrastettua suojaisaa pihaa.

Tietoa vierailijalle

Hyvä tietää

Saapuminen Helsinkiin

Helsinki on hyvin saavutettavissa eri liikennevälineillä sekä myös lentäen. Helsingin päärautatieasemalle on lukuisia junayhteyksiä päivittäin ja Helsingin linja-autoasemalle Kamppiin on useita yhteyksiä Matkahuollon sekä Onnibussin busseilla. Helsinki-Vantaan lentoasema palvelee kotimaan sekä ulkomaan matkailijoita päivittäisillä lentoyhteyksillä.

Helsingin seudun paikallisliikenneverkosto on kattava ja kätevän reittioppaan avulla voit tarkistaa aikataulut sekä reitit Alvar Aallon kohteisiin Helsingissä.

Lue lisää Helsingin nähtävyyksistä

Alvar Aalto Shop -verkkokaupasta voit myös ostaa kirjallisuutta Alvar Aallon arkkitehtuurista Helsingissä sekä ladata arkkitehtuuripiirrustuksia koneellesi!