Jalan - Visit Alvar Aalto

Laajalahden museot – arkkitehtuuria, taidetta ja kotimuseoita meren rannalla!

Museokierros Helsingin Laajalahden ympärillä, tavanomaisten turistireittien ulkopuolella paljastaa seitsemän uniikkia museokohdetta, jotka on mahdollista kokea yhdessä tai erikseen. Luonnonkauniin ympäristön lisäksi kohteita yhdistää mielenkiintoinen arkkitehtuuri, ja se, että ne ovat aiemmin olleet koteja ja/tai työtiloja. Didrichsenin, Villa Gyllenbergin ja Gallen-Kallelan museoissa on lisäksi nähtävissä merkittäviä taidekokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä.

Alvar Aallon kotitalossa ja Alvar Aallon ateljeessa Munkkiniemessä voi osallistua opastetuille kierroksille ympäri vuoden. Arkkitehtuurin ja muotoilun ystävät saavat vierailulla kohteisiin kosketuksen Alvar Aallon perheen mielenkiintoiseen elämään ja arkkitehtitoimiston tuotteliaaseen arkeen. Kierrosten yhteydessä voi tutustua myös kotitalon ja ateljeen kauniisiin pihoihin.

Tamminiemen opastetuilla yleisökierroksilla pääsee eläytymään erityisesti talon pitkäaikaisimman asukkaan, presidentti Urho Kekkosen (1900–1986), aikaan ja aistimaan 70-luvun sisustuselementtejä ja muotoilua – kesäaikaan nähtävänä on myös Tamminiemen legendaarinen, tervantuoksuinen rantasauna. Vieressä sijaitseva Seurasaaren ulkomuseo herää henkiin kesällä. Kauniit ja kiehtovat rakennukset, sekä saaren upea luonto, kuuluvat sekä helsinkiläisten että ulkomaalaisten suosikkikohteisiin.

Pienestä Kuusisaaresta löytyy peräti kaksi korkeatasoista taidemuseota. Didrichsenin taidemuseossa on esillä 2-3 vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Naapurissa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä on esillä sekä museon omaa kokoelmaa, johon kuuluu mm. 38 Helene Schjerfbeckin teosta, sekä vaihtuvia näyttelyitä. Kesälauantaisin Kuusisaareen pääsee Kauppatori-Kuusisaari -väliä liikennöivällä vesibussilla.

Hulppeat kahvittelu- ja museomaisemat löytyvät myös Laajalahden pohjoisrannalta. Gallen-Kallelan Museo, joka sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ateljeelinnassa, esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää, sekä nykytaidetta. Heinäkuusta alkaen museoon voi polkaista myös kaupunkipyörällä.

Ankkapurhasta Alvar Aaltoon Kouvolassa Kymijoen äärellä

Tällä kierroksella voit eläytyä Alvar Aallon suunnitteleman Tehtaanmäen asuinalueen arkeen. Kierros starttaa Anjalan kartanon pihapiiristä, Makasiinikahvilalta ja kulkee kartanomiljöön kautta, Ankkapurhan kosken yli Aallon Tehtaanmäelle.

Anjalan kartano rakennettiin Wrede-suvun maille. Suku sai maat, kun Henrik Wrede pelasti 1605 kuninkaan hengen Kirkholman taistelussa – uhraten samalla omansa. Kartanon historia juontaakin 1600- ja 1700 -luvuille. Sen nykyinen, tyyliltään uusklassinen päärakennus on peräisin 1700-1800 -lukujen vaihteesta.

Kartanolta siirrytään ajassa eteenpäin ja joen toiselle puolelle, Aallon Tehtaanmäelle. Kartano liittyy maamme historiaan, kartanoiden ja ensimmäisten itsenäisyysajatusten aikaan. Tehtaanmäki taas syntyi puunjalostusteollisuuden voimakkaan kasvun aikana 1870-luvulla, laajeni ja muuntui ajan saatossa. 1930-luvulla paperiteollisuus vahvisti rooliaan ja työläisten arkeen ja asumiseen alettiin kiinnittää huomiota.

Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työläismaailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä. Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, koko alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä.

Kierroksella tutustutaan Aallon suunnittelemiin rakennuksiin ja vieraillaan sisäkohteessa.

Kierroksen päättää lounas kartanomiljöössä, Ankkapurhan Helmessä.

Lataa jo ennen matkaasi arkkitehtuuriopas Kouvolan Aalto-kohteista koneellesi tästä!

Lakeuden Ristin kirkko ja seurakuntakeskus

Aalto osallistui Seinäjoen seurakunnan kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailuun vuonna 1951. Hänen kilpailuehdotuksensa nimi oli ”Lakeuksien risti”.

Toisin kuin muut kilpailuun osallistuneet, Aalto ei sijoittanut seurakunnan tiloja kirkkoon tai pieneen erillisrakennukseen, vaan otti lähtökohdaksi Pohjanmaalla kesäisin järjestettävät suuret, uskonnolliset juhlatilaisuudet. Hän sommitteli kirkon pääjulkisivun eteen suuren, kirkkoa kohti viettävän piazzan, jota seurakuntakeskus rajaa toiselta sivulta. Tämä tilaa vievä ratkaisu ylitti sallitun kilpailualueen rajat, joten tuomaristo ei voinut palkita Aaltoa kilpailussa, mutta lunasti kuitenkin hänen ehdotuksensa ja suositteli sitä toteutuksen pohjaksi.

Aaltoa pyydettiin kehittämään suunnitelmaansa edelleen. Kirkko rakennettiin vuosina 1958-60 ja seurakuntakeskus 1964-66. Kirkko noudatti pääasiassa kilpailusuunnitelmaa, paitsi että Aallon toivoma musta graniitti oli liian kallis julkisivumateriaali. Ainoastaan sivukappeli päällystettiin graniitilla, muu kirkko oli valkoiseksi slammattua tiiltä.

Kokonaisuuden pääpiirteet ovat seuraavanlaiset: pohjoispuolelle on sijoitettu 65 metriä korkea, tyylitellyn ristin muotoinen kellotorni. Se näkyy lakeuksilla kauas, ja on muodostunut kaupungin maamerkiksi. Hieman kiilanmuotoinen kirkkosali on 47 metriä pitkä ja tarjoaa istumapaikat 1200:lle. Sakasti sijaitsee alttarin takana, ja sen ja tornin väliin jää pieni kaste- ja hääkappeli, jonka lasimaalauksen Aalto on suunnitellut. Aalto suunnitteli myös kirkkotekstiilit ja ehtoollisastiat.

Seurakuntakeskus eroaa kilpailuehdotuksesta jonkin verran. Piazzalta laskeutuu avoin portaikko kohti myöhemmin rakennettua kaupungintalon aukiota, ja tämän portaikon molemmilla puolilla sijaitsevat seurakunnan tilat: seurakuntasali, pitopalvelutilat, rippikoululuokka, kerhohuone, toimistotilat sekä henkilökunnan asuintiloja.

Seinäjoen Aalto-keskuksen opastettu kierros

Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen laaja hallinto- ja kulttuurikeskus on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen maailmassa. Hallinto- ja kulttuurikeskus koostuu kuudesta rakennuksesta, jotka sijaisevat Seinäjoen keskustassa kävelyetäisyydellä Seinäjoen rautatieasemalta.

Opastetun kävelykierroksen aikana vieraillaan muun muassa Lakeuden Ristin kirkossa, Seinäjoen kaupungintalolla sekä Seinäjoen kaupunginteatterissa. Aallon suunnittelemien rakennusten ohella tutustutaan myös vuonna 2012 valmistuneeseen arkkitehtonisesti näyttävään Apila-kirjastoon, joka sijaitsee aivan Aalto-keskuksen vieressä. Apila-kirjasto on liitetty Aallon kirjastoon yhdyskäytävällä. Oppaan johdolla vieraillaan myös Aallon kirjastossa, jossa tutustutaan esillä olevaan laajaan Alvar Aallon lasikokoelmaan.

Hansaviertelin asuinkerrostalo ”Haus 16”

Hansaviertelin asuinalue Länsi-Berliinissä rakennettiin vuoden 1957 Interbau rakennusnäyttelyä varten. Asuinalue haluttiin jälleenrakentaa 2. maailmansodan tuhojen jälkeen kansainvälisen modernin arkkitehtuurin mukaisesti. Projektiin kutsuttiin mukaan 53 arkkitehtiä 14 eri maasta ja Alvar Aalto oli yksi kutsutuista. Aallon toimistossa asuinkerrostalon suunnittelutyöt aloitettiin vuonna 1954. Aalto teki suunnitelmia useille eri tonteille ympäri näyttelyaluetta, kunnes suunnitelma ”Haus 16” päätettiin rakentaa aivan Hansaviertelin sydämeen, lähelle Hansaplatz metroasemaa.

Rakennuksen sommittelu oli innovatiivinen. Rakennus taipuu hieman länttä kohti ja avautuu enemmän itään päin, jolloin myös luonnonvalo saatiin tavoittamaan kaikki huoneistot. Lännestä päin katsottuna rakennus näyttää suoraviivaiselta mutta idän puolelta se näyttäytyy aivan kuin se muodostuisi kahdesta erillisestä pistetalosta. Rakennuksen keskiosaan suunnilteltu pylväillä tuettu, avoin ja katettu ulkotila yhdistää rakennuksen vastakkaiset puolet toisiinsa. Avoimen tilan kautta on sisäänkäynti kahteen eri porraskäytävään, joista molemmista löytyy hissi ja portaat rakennuksen kerrosten välillä kulkemiseen. Tämän katetun ulkotilan kautta on käynti myös rakennuksen sisäpihalle.

Rakennuksen alimassa kerroksessa molemmilla puolilla on 4 asuntoa ja ylimmissä kerroksissa on kaikissa 5 asuntoa. Kerroksia rakennuksessa on yhteensä 8, eli asuntoja on yhteensä 78 kappaletta. Isoimmat asunnot ovat kooltaan 83-90m² ja pienimmät asunnot kooltaan 35m². Isompia asuntoja rakennuksessa on ylivoimaisesti eniten. Isoimmat asunnot suunniteltiin mukailemaan pohjaratkaisultaan sisäpihoista tuttua rakennetta, jossa eri tilat ryhmittyvät asunnon keskellä sijaitsevan yleiskäyttöisen, yleensä olohuoneena käytetyn, huoneen ympärille. Kaikkiin asuntoihin suunniteltiin myös parvekkeet, jotta voitiin tarjota asukkaille enemmän elintilaa. Vuoden 1957 Interbau -näyttelyä varten yksi Aallon rakennuksen asunnoista myös sisustettiin Artekin huonekaluilla.

Alvar Aallon kotitalo

Alvar Aallon kotitaloon voit tutustua etukäteen varattavalla opastetulla kierroksella ympäri vuoden. Vuonna 1934 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Helsingin Munkkiniemestä Riihitieltä lähes luonnonvaraisesta ympäristöstä ja alkoivat suunnitella omaa taloa. Rakennus valmistui vuonna 1936 Aaltojen kodiksi ja ateljeeksi. Aallot suunnittelivat rakennuksen, jonka yksinkertaiset, luonnolliset materiaalit pehmentävät modernin arkkitehtuurin muotokieltä. Oman kotitalon suunnittelu antoi myös mahdollisuuden erilaisiin rakenne- ja materiaalikokeiluihin.

Aallon arkkitehtitoimisto toimi Riihitiellä sijaitsevassa rakennuksessa vuoteen 1955 saakka, jolloin erillinen ateljee rakennus valmistui osoitteeseen Tiilimäki 20. Alvar Aalto asui Riihitien talossa kuolemaansa saakka, minkä jälkeen rakennus oli pitkään perheen käytössä. Nykyisin rakennus on avoinna yleisölle kotimuseona. Huomioithan, että rakennussuojelulailla suojeltu talo on Alvar Aalto -säätiön museokohde, johon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla. Kotitalossa toimii myös museokauppa.

Alvar Aalto – e la natura – risteily arkkitehtuuriin

Lähde mukaan nauttimaan kauniista Alvar Aaltoakin inspiroineista Päijänteen vesistöistä sekä Säynätsalon maisemista ja tutustu Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon. Myös itse Aalto matkasi aikanaan Säynätsaloon Suomi-laivalla.

Alvar Aalto risteily s/s Suomella starttaa Jyväskylän satamasta Päijänteelle kohti Säynätsaloa. Laivalla on ravintola ja kahvilapalvelut. Säynätsalon laivalaiturilta opas johdattaa pienen kävelymatkan Säynätsalon kunnantalolle. Kunnantalolla kuulet oppaan johdolla mielenkiintoista kerrontaa Alvar Aallosta ja hänen arkkitehtuuristaan. Kierroksen jälkeen on mahdollisuus nauttia kahvilassa kahvit leivoksen kera. Paluumatka Jyväskylään tehdään paikallisbussilla.

Aalto & Bryggman – modernismin pioneerit Turussa

Arkkitehti Alvar Aalto asui Turussa vuosina 1927–1933. Turulla oli keskeinen rooli uudenlaisen arkkitehtuurin ja huonekalumuotoilun synnyssä. Kierroksen aikana nähdään Aallon funktionalismin kolme murrostyötä: Maalaistentalo, Turun Sanomien toimitalo sekä Standardiasuintalo, joihin tutustutaan ulkoa oppaan johdolla.

Turkuun oman toimiston 1920-luvun alussa perustanut Erik Bryggman oli yksi varhaisimmista funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Kierroksella esitellään mm. Hospits Betel, Atrium, Sammon talo ja Studentkåren.

Opastettuja kierroksia Alvar Aallon Jyväskylässä

Syvä kiinnostus sekä historialliseen, latinalaiseen kulttuuriperintöön, että modernin yhteiskunnan vaatimuksiin oli Alvar Aallon ajattelun ja töiden pysyvä piirre. Aallolla oli aina Italian matka mielessään – matka jonka hän oli kerran tehnyt tai matka jota hän vasta suunnitteli.

Hänelle Italia edusti jotakin, jolle oli tunnusomaista ihmisen mittakaavan mukainen sympaattinen muotomaailma. Jyväskylän seudun upeisiin, keskisuomalaisiin maisemiin, kukkulakaupunkiin ja Aallon ihmismittakaavaiseen arkkitehtuuriin voi nyt tutustua Aallon ja Italian inspiroimilla, opastetuilla retkillä.

Arkkitehtuurin helmiä – Lahden parhaat

Kierros Lahdessa vie huippuarkkitehtien töiden äärelle sekä tutustuttaa nykyajan puuarkkitehtuuriin.

Kuljetus Helsingistä Lahteen. Opastettu kierros Lahden puuarkkitehtuuripuistossa, joka rakentuu Lahden Sibeliustalon ympäristöön. Puisto koostuu Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajien suunnittelemista rakennuksista tai rakennelmista. Kierroksen aikana tutustutaan myös Sibeliustaloon, joka tunnetaan akustiikaltaan loistavana konserttitalona sekä vieraillaan Pro Puu Galleriassa, jossa suomalainen puuosaaminen esittäytyy parhaimmillaan.

Kierroksen jälkeen lounas Ravintola Rouxissa, joka valittiin vuoden ravintolaksi 2016. Lounaan jälkeen kierros jatkuu Eliel Saarisen suunnitteleman kaupungintalon (1912) kautta Alvar Aallon suunnittelemalle Ristinkirkolle (rakennus valmistunut 1978). Kaupunkikuvaan oleellisesti kuuluvan Alvar Aallon suurteos peilaa tyylikkäästi toisen mestariarkkitehdin, Eliel Saarisen kaupungintaloa, joka on kauppatorin ylittävän akselin eteläisessä päässä.

Kierroksen jälkeen paluu Helsinkiin.

Erottajan paviljonki

Väestösuojan sisäänkäynniksi suunniteltu pieni rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustassa. Lähellä Akateemista kirjakauppaa sijaitseva Erottajan paviljonki on Aallon tuotannossa kuriositeetti, joka muistuttaa yhdestä Helsingin keskustaa koskeneesta laajemmasta ja toteutumattomaksi jääneestä suunnitelmasta. Erottajan paviljongin historia liittyy sota-ajan vaiheisiin. Helsingin kaupunki järjesti vuonna 1941 arkkitehtuurikilpailun, joka koski Erottajan mäen alle rakennettavan väestönsuojan ympäristön järjestelyä. Kutsukilpailun tehtävänä oli suunnitella suojan sisäänkäynti, jonka yhteyteen sai sijoittaa ”mukavuuslaitoksia, virvoitusjuoma-, sanomalehti- ja puhelinkioskeja”. Samalla tuli suunnitella Erottajan alueen uusi liikennejärjestely. Aallon arkkitehtitoimisto voitti kilpailun ehdotuksella nimellä “Hurra för den lilla skillnaden”. Erottajan paviljonki onkin yksi varhaisimpia Aallon Helsinkiin suunnittelemia rakennuksia.

Sotatilan vuoksi Aallon alkuperäinen suunnitelma jäi toteuttamatta, ja paikalle suunniteltiin ja rakennettiin aluksi vain väliaikaiseksi tarkoitettu puinen rakennelma portaineen. Lopulta nykyinen paviljonki rakennettiin vasta vuonna 1951. Toteutunut paviljonki poikkeaa kilpailuehdotuksesta huomattavasti koska Aalto halusi muokata suunnitelmiaan. Aallon toimiston osuus rakennuksesta on paviljongin maanpäällinen osa sekä sen portaikko. Helsingin kaupungin rakennustoimisto suunnitteli paviljongin maanpinnan alapuolella sijaitsevat tilat. Aallon suunnittelemat uudet liikennejärjestelyt jäivät myös toteutumatta.

Erottajan paviljonki on kaupunkikuvassa miltei huomaamaton vaatimattomuudessaan, mutta se on pienikokoinen mestariteos. Paviljongin julkisivussa käytetyt materiaalit kuten pronssi ja graniitti ovat arvokkaita. Rakennuksessa on myös pronssisia yksityiskohtia kuten sen ulkoseinää kiertävä käsijohde, ikkunaprofiilit sekä ulko-ovet. Paviljongin seinät ovat osaksi lasia, koska Aalto todennäköisesti koki läpinäkyvän rakennuksen olevan liikenteen kannalta turvallisempi.

Erottajan paviljonkia on muuteltu useasti sen valmistumisen jälkeen. Muun muassa rakennuksen alkuperäiset lasiset ilmanvaihtokanavat on muutettu messinkisiksi, kattoikkuna kukkaverkkoineen on poistettu sekä portaikon alkuperäinen punatiililaatta on peitetty. Muutokset ovat valitettavasti osaltaan heikentäneet rakennuksen arkkitehtonista arvoa.

Finlandia-talo

Finlandia-talo valmistui Helsingin keskustaan vuonna 1971 ja sen lisärakennus vuonna 1975. Rakennus suunniteltiin kongressi- ja konserttikäyttöön. Finlandia-taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kiertokäynneillä.

Finlandia-talon sijainti perustuu Aallon 1960-luvulla tekemiin Helsingin keskustasuunnitelmiin. Rakennuksen oli tarkoitus olla osa kulttuurirakennusten keskittymää Töölönlahdella. Toteutumattomaksi jääneissä suunnitelmissa Helsingin pääsisääntuloväylä sijoitettiin lahden vastakkaiselle puolelle. Rakennuksen pääjulkisivu avautuu tähän suuntaan.

Ulko- ja sisäpinnoissa käytetty marmori viittaa Aallon innoituksen lähteeseen, Välimeren maiden kulttuuriin. Sisustus huonekaluineen ja valaisimineen suunniteltiin huolellisesti kokonaisuuteen sopiviksi.

Vuonna 1962 Helsingin kaupunki antoi Alvar Aallolle tehtäväksi suunnitella konsertti- ja kongressirakennuksen, ensimmäiseksi Helsingin keskustasuunnitelman toteutettavaksi osaksi.
Rakennuksen pääpiirteet näkyivät jo varhaisimmissa suunnitelmissa; eräs huomattavimmista muutoksista suunnittelun aikana liittyi kamarimusiikkisaliin, joka oli sijoitettu alkuperäisessä suunnitelmassa suuren konserttisalin tapaan rakennuksen massasta selkeästi poikkeavaksi, korkeaksi osaksi.

Finlandia-talon pääjulkisivu on Aallon keskustasuunnitelman mukaisesti Töölönlahdelle päin, aiotun Terassitorin suuntaan. Töölönlahden puoleinen alin kerros oli varattu autoliikenteelle keskustasuunnitelman ajatusten mukaisesti; Finlandia-talon kunkin osan omien sisäänkäyntien eteen saattoi ajaa suoraan autolla.

Ylempi kerros koostuu sisääntuloauloista jotka avautuvat rakennuksen molemmille puolille, Mannerheimintien puolella suoraan Hesperian puistoon. Sisääntulokerroksessa sijaitsevat myös vaatenaulakot sekä muita aputiloja.

Leveät portaat johtavat sisääntulokerroksesta ylös konserttisalin lämpiöön jonka yksityiskohdat, kuten materiaalivalinnat viittaavat Välimeren maiden kulttuuriin. Aallon toimistossa Finlandia-talon sisustusta suunnittelivat ainakin sisustusarkkitehti Pirkko Söderman ja arkkitehti Elissa Aalto.

Muodoltaan viuhkamaisen, epäsymmetrisen konserttisalin arkkitehtonista ideaa ja akustiikkaa tutkittiin huolellisesti jo luonnosteluvaiheessa. Seinäreliefejä ja muita yksityiskohtia tutkittiin myös pienoismallien avulla. Konserttisalissa on 1750 paikkaa ja pienemmässä, akustisilla kattoelementeillä varustetussa kamarimusiikkisalissa on 350 paikkaa.

Finlandia-talo vihittiin käyttöön joulukuussa 1971. Kongressisiipi oli käyttövalmis 1975 ja siihen kuuluu erillisen aulan lisäksi useita kongressikäyttöön sopivia tiloja. Siiven fasadin muoto mukailee tontilla sijaitsevaa puustoa.