Taide - Visit Alvar Aalto

Aalto-matkat: kuratoidut elämykset arkkitehtuurin ystäville

Tervetuloa Alvar Aalto -reitille – matkalle, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun taika herää eloon, kutsuen sinut katsomaan maailmaa uusin silmin. Alvar Aalto (1898–1976), modernin arkkitehtuurin mestari, suunnitteli tiloja, joissa ihmisläheisyys on keskiössä. Hänen teoksensa eivät ole vain rakennuksia – ne ovat elämyksiä, jotka puhuttelevat sielua. Suomessa ja ympäri maailmaa sijaitsevat Aallon luomukset toimivat portteina uudelleen ajateltuun maailmaan.

Vuonna 2021 tämä ainutlaatuinen reitti sai Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi myönnetyn sertifikaatin – kunnianosoituksen sen merkittävästä roolista Euroopan rikkaassa kulttuuriperinnössä. Alvar Aalto -reitti tarjoaa enemmän kuin kierroksen arkkitehtonisten mestariteosten äärelle – se kutsuu astumaan tiloihin, joissa muotoilu, luonto ja inhimillisyys sulautuvat yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.

Tämä katalogi johdattaa sinut kuratoituun valikoimaan Aalto-elämyksiä. Jokainen paketti on tarkoin suunniteltu seikkailu Aallon maailmaan, yhdistäen hänen ikonisen arkkitehtuurinsa paikallisen kulttuurin ainutlaatuisiin piirteisiin. Rauhallisista suomalaisista maisemista vilkkaisiin eurooppalaisiin Aalto-kohteisiin – näiltä matkoilta löytyy jokaiselle jotakin. Olitpa sitten ensikertalainen tai vakiintunut Aalto-ihailija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi ja etsimme jatkuvasti uusia kumppaneita rikastuttamaan tätä kokemusta.

Astut tiloihin, jotka rikkovat tavanomaisuuden rajat – joissa jokainen kaari, jokainen yksityiskohta ja jokainen materiaali kertoo tarinaa, joka muuttaa tapasi nähdä ympäröivä maailma. Tämä on Alvar Aalto -reitin ydin: kutsu löytää kauneutta, toiminnallisuutta ja elämän yhteyttä uudella tavalla, yhden modernin arkkitehtuurin suurimman visionäärin silmin.

Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.

Pääset lataamaan englanninkielisen pdf-katalogin tästä: Alvar Aalto Route Matkailutuotteet

Ahlströmin Noormarkun ruukki

Ahlströmin ruukki on ainutlaatuinen ruukkialue Porin Noormarkussa ja se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä ruukeista.

A. Ahlström-yhtiön tarina on merkittävä osa suomalaista teollisuus-, arkkitehtuuri-, taide- ja designhistoriaa. Ruukissa järjestetään kulttuurikierroksia Makkarakosken sahamuseossa, Ahlström Voyage-näyttelyssä ja maailmankuulussa Villa Maireassa. Ahlström Voyage-näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. konserniin kuuluneiden Iittalan, Karhulan ja Riihimäen lasitehtaiden taidelasiin, sillä esillä on huomattava kokoelma mm. Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan tuotantoa sekä useita Alvar Aallon suunnittelemia Savoy-maljakon uniikkikappaleita. Nähtävillä on myös näyttävä ruukkialueen pienoismalli. Arkkitehti Alvar Aalto ja hänen vaimonsa, arkkitehti Aino Aalto tekivät pitkään Ahlströmin kanssa hedelmällistä yhteistyötä. Sen pohjalta syntyi suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun mestariteoksia, joihin tutustutaan kulttuurikierroksella ”Alvar ja Aino Aallon jalanjäljillä”.

Noormarkun Klubi on korkeatasoinen Rôtisseurs -kilpiravintola. Majoitusmahdollisuuksia on viihtyisissä vierastaloissa. Arkkitehti Alvar Aallon 1940-luvulla suunnitteleman peruskorjauksen kokeneen vierastalo Vainiolan henki on säilynyt näihin päiviin. Vierastalon ilmastoidut huoneet on sisustettu Artekin kalusteilla, ja käytössä on useita huonekalujen uniikkikappaleita.

Ahlströmin Noormarkun ruukki on suosittu matkailukohde ja ainutlaatuinen alue juhliin ja yritystapahtumiin.

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Nelimarkka-museo ja Villa Väinölä Alajärvellä

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Nelimarkka-museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Taiteilija Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi museon tehtäviin kuuluu pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus. Museon kokoelma koostuu pääasiassa Eero Nelimarkan tuotannosta vuosilta 1910 – 1976, mutta kokoelmissa on myös teoksia muilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esimerksiksi Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä.

Museosta voi varata räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Villa Väinölä

Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen kodiksi ja toimistoksi. Kerrotaan, että Aalto piirsi ensimmäisen version rakennuksesta Italiaan suuntautuneen häämatkansa jälkeen. Villa Väinölän alkuperäinen suunnitelma perustui Aallon vuonna 1925 tekemiin atrium-talon piirustuksiin. Suunnitelma todettiin kuitenkin liian kalliiksi ja erikoiseksi toteuttaa, joten Aalto yksinkertaisti suunnitelmia veljensä toiveiden mukaisesti ja edullisempi versio rakennuksesta valmistui vuonna 1926. Aalto suunnitteli rakennuksen pohjoispäätyyn myös ulkorakennuksen ja se valmistui vuonna 1938.

Väinö Aalto perheineen muuttivat pois Alajärveltä 1950-luvun alussa ja lopulta vuonna 1952 Alajärven kunta osti Villa Väinölän itselleen. Alajärven kunnan omistuksen aikana rakennuksen eteläpäätyyn lisättiin lisäsiipi, joka rakennettiin talossa asuneen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi. Villa Väinölässä on aikoinaan toiminut myös verotoimisto, hammaslääkärin vastaanotto ja Alajärven kunnan vapaa-ajantoimistot sekä asunto- ja rakennustarkastustoimistot.

Rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan vuonna 2015. Villa Väinölän viimeisin remontti valmistui keväällä 2018 ja sitä remontoitiin Museoviraston, Aisaparin sekä Alajärven kaupungin rahoituksella. Villa Väinölässä järjestetään nykyisin näyttelyitä, tapahtumia sekä arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Nelimarkka-museon kautta rakennuksen voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Rovaniemen Aalto-keskus (hallinto- ja kulttuurikeskus)

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus eli Aalto-keskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa.

Aalto-keskuksen kolme rakennusta – kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo – avautuvat viuhkamaisesti kohti keskustaa avaralla, pitkänomaisella puistoalueella. Ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965. Lappia-talo valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1972 ja 1975. Se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Vuonna 1986 valmistuneen kaupungintalon suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen puolisonsa, arkkitehti Elissa Aalto.

Rakennusten arkkitehtoniset korosteet on sijoitettu aukion puolelle, jossa ne muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Kirjaston yläikkunat nousevat näkyvästi ylös rytmikkäästi taittuvasta umpinaisesta julkisivusta ja tuovat luonnonvaloa lainausosastolle. Lappia-talon salitilojen yläosat kohoavat tunturimaisina suoraviivaisen julkisivulinjan yläpuolella. Kaupungintalossa puolestaan valtuustosalista on muodostettu kidemäinen, muuta rakennusta korkeampi torni.

Aallon arkkitehtuuriksi tunnistettavien piirteiden lisäksi rakennuksia sitovat toisiinsa julkisivumateriaalit – vaalea tiili ja keraaminen sauvatiili. Rakennusten sisätilojen materiaalit ovat harkittuja, samoin kalusteet ja valaisimet, jotka ovat osin Artekin mallistoa, osin Aallon toimiston rakennuksiin suunnittelemia.

Laajalahden museot – arkkitehtuuria, taidetta ja kotimuseoita meren rannalla!

Museokierros Helsingin Laajalahden ympärillä, tavanomaisten turistireittien ulkopuolella paljastaa seitsemän uniikkia museokohdetta, jotka on mahdollista kokea yhdessä tai erikseen. Luonnonkauniin ympäristön lisäksi kohteita yhdistää mielenkiintoinen arkkitehtuuri, ja se, että ne ovat aiemmin olleet koteja ja/tai työtiloja. Didrichsenin, Villa Gyllenbergin ja Gallen-Kallelan museoissa on lisäksi nähtävissä merkittäviä taidekokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä.

Alvar Aallon kotitalossa ja Alvar Aallon ateljeessa Munkkiniemessä voi osallistua opastetuille kierroksille ympäri vuoden. Arkkitehtuurin ja muotoilun ystävät saavat vierailulla kohteisiin kosketuksen Alvar Aallon perheen mielenkiintoiseen elämään ja arkkitehtitoimiston tuotteliaaseen arkeen. Kierrosten yhteydessä voi tutustua myös kotitalon ja ateljeen kauniisiin pihoihin.

Tamminiemen opastetuilla yleisökierroksilla pääsee eläytymään erityisesti talon pitkäaikaisimman asukkaan, presidentti Urho Kekkosen (1900–1986), aikaan ja aistimaan 70-luvun sisustuselementtejä ja muotoilua – kesäaikaan nähtävänä on myös Tamminiemen legendaarinen, tervantuoksuinen rantasauna. Vieressä sijaitseva Seurasaaren ulkomuseo herää henkiin kesällä. Kauniit ja kiehtovat rakennukset, sekä saaren upea luonto, kuuluvat sekä helsinkiläisten että ulkomaalaisten suosikkikohteisiin.

Pienestä Kuusisaaresta löytyy peräti kaksi korkeatasoista taidemuseota. Didrichsenin taidemuseossa on esillä 2-3 vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Naapurissa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä on esillä sekä museon omaa kokoelmaa, johon kuuluu mm. 38 Helene Schjerfbeckin teosta, sekä vaihtuvia näyttelyitä. Kesälauantaisin Kuusisaareen pääsee Kauppatori-Kuusisaari -väliä liikennöivällä vesibussilla.

Hulppeat kahvittelu- ja museomaisemat löytyvät myös Laajalahden pohjoisrannalta. Gallen-Kallelan Museo, joka sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ateljeelinnassa, esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää, sekä nykytaidetta. Heinäkuusta alkaen museoon voi polkaista myös kaupunkipyörällä.

Maison Louis Carré

Maison Louis Carré on yksi merkittävimmistä ja yksityiskohtaisimmista Alvar Aallon suunnittelemista yksityistaloista. Varakkaalle pariisilaiselle taidekauppiaalle ja keräilijälle vuosina 1959 – 1963 rakennettu talo sijaitsee pienessä Bazoches-sur-Guyonnen kylässä historiallisessa maaseutumaisemassa lähellä Versaillesia ja Chartresia. Aalto suunnitteli rakennuksen yhteistyössä toisen vaimonsa Elissa Aallon kanssa.

Tammikuussa 1955 Aaltoon otti yhteyttä tunnettu ranskalainen taidekauppias Louis Carré vaimoineen. He halusivat rakennuttaa taiteellisesti korkealaatuisen ja ylellisen huvilan suurelle tontille, jonka Carré oli hankkinut läheltä Bazochesin kylää, kumpuilevaan historialliseen maastoon Rambouilletin metsän lähellä. Arkkitehtuurin lisäksi Aallon tuli suunnitella mahdollisimman yksityiskohtaisesti sisustus sekä koko tontin maisemointi istutuksineen.

Talon kalteva kattolinja mukailee maaston muotoa. Katon materiaalina on sinertävä normandialainen liuskekivi, perustukset ja osa seinistä ovat Chartresin kalkkikiveä. Lisäksi julkisivuissa käytettiin valkoiseksi slammattua tiiltä sekä marmoria. Talon tuli muodostaa eksklusiivinen näyttelytila taidekauppiaan kokoelman helmille, joten sisätilat jakautuivat vieraiden ja asiakkaiden viihdyttämiseen tarkoitettuihin huoneisiin sekä yksityisempiin asuintiloihin. Tilavassa sisääntulohallissa on kookkaat seinäpaneelit taideteosten ripustamista varten sekä vapaamuotoisesti polveileva korkea puukatto, jonka rakensivat Suomesta tuodut puusepät. Heidän työtään oli myös suuren olohuoneen porrastettu puinen alakatto. Olohuoneen panoraamaikkunat avautuvat laajaan maisemaan.

Erityisesti taloon suunnitellut valaisimet, huonekalut sekä kiintokalusteet useine ainutlaatuisine yksityiskohtineen muodostavat yhdessä taideteosten kanssa kokonaisuuden, joka kilpailee modernissa ylellisyydessä Villa Mairean kanssa. Herra ja rouva Carrén makuuhuoneet sekä niihin liittyvä suomalainen sauna ja tuulelta suojattu yksityinen puutarha ovat niin ikään huolellisesti suunniteltuja. Keittiön, toimiston ja ylellisen vierashuoneen ylle nousevan katonharjan alle jää tilaa neljälle palvelijan huoneelle.

Talo liittyy pengerretyillä ruohoportailla ympäröivään vanhaan puutarhaan. Samantapaista ratkaisua Aalto käytti esimerkiksi Säynätsalon kunnantalossa sekä Muuratsalon koetalossa. Lounaaseen laskeutuvat amfiteatterimaiset kiviportaat Aallon arkkitehtitoimiston sisäpihan tapaan. Lisäksi taloon kuuluu autotalli ja uima-allas. Maison Louis Carré vihkittiin käyttöön 1959, mutta rakennustyöt jatkuivat vuoteen 1961.

Villa Mairea ja Ahlströmin Noormarkun ruukki Porissa

Noormarkun ruukki sai Ruotsin kuninkaalta privilegion eli oikeuden perustaa rautaruukin vuonna 1806. Ruukki joutui vuonna 1870 pakkohuutokauppaan, josta sen hankki omistukseensa vuonna 1851 Ahlström-yhtiön perustanut Antti Ahlström. Tämän jälkeen alkoi ruukin kukoistusaika, sillä Ahlströmien aikana ruukkiin on rakennettu kolmen sukupolven kodit Isotalo (Evert Lagerspetz, 1881), Havulinna (1901, G. A. Lindberg) sekä Villa Mairea (Alvar ja Aino Aalto, 1939), Pääkonttori (Emil Fabritius ja Valter Jung, 1916), Noormarkun Klubi (Alex Nyström ja Karl Lindahl, 1924) sekä runsaasti virkailijahuviloita ja työnväenasuntoja. Ruukkialueella on näyttäviä puutarhoja n. 25 hehtaaria. Ruukissa on tarjolla korkeatasoisia kulttuuri-, ravintola- ja majoituspalveluita.

Lappia-talo Rovaniemellä

Lappia-talo on osa Alvar Aallon suunnittelemaa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, Aalto-keskusta. Rakennus on tunnettu Rovaniemen maamerkki.

Lappia-talo rakennettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen muun muassa musiikkiopiston sisältävä osa valmistui vuonna 1972 ja rakennuksen teatterin käytössä oleva pääosa vuonna 1975. Lappia-talo jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa.

Lappia-talon kumpuileva kattorakenne muistuttaa Lapin tunturimaisemaa. Katon kaarevia muotoja valaistaan eri värein, ja ilta-asussaan Lappia-talo on erityisen upea näky. Lappia-talo on Aalloille ominainen kokonaistaideteos. Aallon toimistossa suunniteltiin paitsi rakennus myös sisustus ja kalusteet. Ulkopuolelta rakennus on verhoiltu vaaleilla keraamisilla sauvatiilillä. Rakennuksen sisätilojen lattiapintoja päällystää Lapin marmori ja sisäseiniä koristavat tummat kiiltävät koboltinsiniset sauvatiilet.

Lappia-talon ainutlaatuinen arkkitehtuuri on erityisesti kulttuuritoimijoiden käyttöön suunniteltu. Lappia-talossa toimivat tällä hetkellä Rovaniemen teatteri / Lapin alueteatteri, Lapin musiikki- ja tanssiopisto sekä Rovaniemen kuvataidekoulu. Vuosien saatossa siellä ovat toimineet myös muun muassa Lapin alueradio sekä Lapin maakuntamuseo.

Rakennuksen kattava peruskorjaus valmistui vuonna 2015.

Suomen paviljonki Venetsian biennaalialueella

Taidemesenaatti Maire Gullichsenin aloitteesta suunniteltu paviljonki pystytettiin Venetsian kansainvälisen taidebiennaaliin Suomen näyttelyosastoksi Giardini-puistoalueelle keväällä 1956. Paviljonki suunniteltiin varsin lyhyessä ajassa; suunnitteluaikaa ei ollut enempää kuin pari viikkoa.

Alvar Aallon suunnitelman mukaisesti paviljongin tuli olla siirrettävä, helposti purettava, varastoitava ja uudelleen koottava näyttelytila: ”Kuin teltta”, Alvar Aallon kuvailun mukaan. Kevytrakenteisen paviljongin seinät ja katto koostuivat puuelementeistä, jotka oli valmistettu Ahlströmin talotehtaalla Varkaudessa. Rakennuksen arkkitehtonisena ideana oli sinisten seinälamellien ja valkoisten kolmioiden muodostama kokonaisuus. Sisätilojen kattolyhdyt toivat tilaan luonnonvaloa ja mahdollistivat seinäpintojen jättämisen vapaaksi näyttelyripustuksille.

Alun perin tilapäiseksi rakennelmaksi tarkoitettu Suomen paviljonki seisoo edelleen samalla paikalla Venetsian biennaalialueella, ja on toiminut vuosikymmenten varrella mitä moninaisempien näyttelyjen foorumina. Aallon paviljonki on suosittu vierailukohde ja sitä pidetään myös tärkeänä osana kansainvälistä arkkitehtuuribiennaalia, joka järjestetään taidebiennaalin tavoin joka toinen vuosi.

Suhteellisen lyhyen historiansa aikana paviljonki on käynyt läpi kolme suurta korjausta. Paviljonkia on kunnostettu italialaisten aloitteesta vuosina 1975-76, suomalaisten arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä Panu Kailan johdolla vuonna 1993 sekä Gianni Talaminin johdolla vuonna 2012. Paviljonki on ainoa Alvar Aallon elinaikana toteutettu rakennus Italiassa ja sen säilyttäminen on Elissa Aallon sanoin: ”kunnianosoitus Alvar Aallolle ja muisto hänen suhteestaan Italiaan”.

Rakastamastaan Italiasta Alvar Aalto oli erityisen kiintynyt Venetsiaan. Alvar ja Aino Aalto matkustivat häämatkallaan ensimmäistä kertaa Italiaan ja tuolloin pariskunta tutustui myös Venetsiaan. Alvar Aalto vietti paljon aikaa Venetsiassa myös 1950-60 luvuilla toisen vaimonsa Elissa Aallon kanssa.

”Minulla on aina Italian-matka mielessäni: se voi olla menneisyydessä tehty matka, joka elää yhä muistoissani, meneillään oleva matka tai sitten matka jota vasta suunnittelen.”
Alvar Aalto 1954

Muuramen kirkko

Muuramen kirkko on Alvar Aallon 1920-luvun lukuisista kirkkosuunnitelmista ainoa toteutunut. Muuramen kirkon koetaan olevan Aallon tuotannossa eräänlainen välivaihe, jonka kautta Aalto siirtyi pikkuhiljaa klassismista funktionalismiin.

Muuramen kunta sijaitsee hieman etelään Jyväskylästä, missä Aalto avasi ensimmäisen toimistonsa vuonna 1923. Olikin luonnollista, että Muuramen seurakunta päätti tilata kirkkosuunnitelmat lähimmältä pätevältä arkkitehdiltä. Aalto oli tehnyt ensimmäisen Italian matkansa vuonna 1924, ja matkan vaikutuksia on havaittavissa Muuramen kirkon suunnitelmissa. Kirkon Italian vaikutukset näkyvät esimerkiksi kirkon kellotornissa sekä ja seurakuntasalin alla olevassa loggiassa.

Muuramen moderni kirkko edustaa pohjoismaista klassismia. Muuramen kirkko sijaitsee Muuramen harjulla ja se on tärkeä osa seudun kulttuuriperintöä. Kirkko on yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko, johon liittyy kellotorni apsiksen toisella puolella. Sisätilan huomattavin piirre on palkkien kannattelema tynnyriholvi; seurakuntasali avautuu sivukappeliksi kuorin oikealle puolelle. Tästä tilasta laskeutuu portaikko loggian suojaamalle uloskäynnille, jota Aallon suunnitelmassa ympäröi sakaramuurin rajaama ruusutarha.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Muuramen kirkon sisätilan kalusteet kokonaisuudessaan. Kirkon sisustussuunnittelu tapahtui kuitenkin vasta projektin loppuvaiheissa, jolloin Aalto oli jo kiinnostunut modernismista. Niinpä Aalto valitsi sisätilan valaisimiksi tanskalaisen Poul Henningsenin modernit valaisimet.

Muuramen kirkkoa on ajan saatossa korjailtu useampaan otteeseen. Varsinkin kirkon sisätiloja on muuteltu useasti. Vuonna 2016 valmistui kirkon viimeisin peruskorjaus, jossa kirkon sisä- ja ulkotilat kunnostettiin. Peruskorjauksen tavoitteena oli palauttaa kirkko alkuperäiseen asuunsa, värimaailmaa myöten. Peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon palautettiin myös Poul Henningenin valaisimet. Peruskorjausta pidetään onnistuneena.

Kirkon alttarimaalauksen on maalannut taiteilija nimeltä William Lönnberg vuonna 1929.

Tee oma Aalto-maisemasi Kouvolassa

Kierros tutustuttaa historialliseen Anjalan Kulttuuripuistoon ja Tehtaanmäen asuinalueeseen. 1870-luvulla syntynyt teollisuusyhdyskunta Tehtaanmäellä sai modernia täydennystä, kun Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työväestön maailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä.

Alueen kerroksellisuus näkyy yhä. Kivikautinen asuinalue rakennetun kylän keskellä nivoo nykyisyyden menneeseen. Vanhimmat tehdasrakennukset ovat 1800-luvulta, Aallon suunnittelemat talot vuosilta 1937-1956. Aalto suunnitteli Tehtaanmäelle tehdasrakennuksia, Rantalinjan paritalot vuoromestareille, Tervalinjan rivitalot työläisille, Mäntyrinteen tilavat Insinööritalot ja kolme kerrostaloa tehtaan virkailijoille.

Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä. Kierroksella pääset astumaan alueeseen, Aallon rakennuksiin, ja tutustumaan myös sisäkohteeseen.

Kierros jatkuu kahden tunnin veneretkellä villinkarulle Kymijoelle. Kymijoki erottaa Inkeroisten taajaman Anjalasta ja on ollut monen historiallisen tapahtuman näyttämö. Matkalla kuulet Kymijoen hurjistakin vaiheista ja koet rannan asuinalueet uudesta näkökulmasta. Retkellä nautitaan nuotiokahvit joen rannalla.

Illallinen nautitaan Ankkapurhan Helmessä, herkullisen, suomalaisen ruoan parissa.

Aktiivisen päivän kruunaa rentouttava sauna ja illanistujaiset saunatuvalla. Illallisen voi halutessaan tilata saunatuvalle.

Yöpyminen tapahtuu Nuorisokeskus Anjalan tiloissa historiallisessa kartanomiljöössä luonnon rauhassa. Nuorisokeskus Anjalassa majoitut kodikkaissa huoneistoissa, joissa on 3-4 makuuhuonetta sekä yhteiset oleskelu-, wc- ja suihkutilat.

Palvelun tuottaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö, joka toimii Nuorisokeskus Anjalan taustalla. Nuorisokeskus Anjala on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Ostamalla palveluita meiltä tuet suomalaista nuorisotyötä ja kulttuuriperintöä!

Toisena päivänä on sinun vuorosi!

Matka huipentuu taidetyöpajaan Taidekeskus Antareksessa Sippolassa. Sippola on vanha ja idyllinen maaseutukylä noin 20 kilometriä Ankkapurhan kulttuuripuistosta. Vanhassa meijerissä sijaitseva Antares taidegallerioineen on kyläyhteisön arkea 2000-luvulla.

Antareksen taidetyöpajassa voit yhdistää historian havinan, Aallon muotokielen ja Kymijoen tumman sinen omaksi uniikiksi kokemukseksi ja luoda oman mielenmaisemasi. Työpajan sisältönä joko maisemamaalaus, elävän mallin piirustus, kanteleen soitto tai vapaavalintainen luova työpaja maalaten tai piirtäen.

Kesäkaudella Antareksessa voi tutustua korkeatasoiseen, modernin kuva- ja veistostaiteen näyttelyyn.