Theme: Kirkot

Alajärven seurakunta­talo

Seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin 1969 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Japanilaisvaikutteinen seurakuntatalo sisältää paljon vapaata, valoisaa ja yhtenäistä tilaa. Seurakuntatalon pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja kirjastoa.

Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat  lyhyen kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Yhdessä Aalto-keskuksen rakennukset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Seurakuntatalon sisällä on paljon avointa tilaa. Aallon kiinnostus japanilaista kulttuuria ja arkkitehtuuria kohtaan huokuu seurakuntatalon sisätilojen estetiikasta. Seurakuntatalon sisä- ja ulkotilojen pelkistetty ulkoasu toimii vastakohtana rakennuksen takana sijaitsevalle Carl Ludwig Engelin suunnittelemalle Alajärven kirkolle. Vaikka rakennusten tyylit ovat täysin erilaiset, niiden värimaailmat ovat samanlaiset.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Lakeuden Ristin kirkko ja seura­kunta­keskus

Aalto osallistui Seinäjoen seurakunnan kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailuun vuonna 1951. Hänen kilpailuehdotuksensa nimi oli ”Lakeuksien risti”.

Toisin kuin muut kilpailuun osallistuneet, Aalto ei sijoittanut seurakunnan tiloja kirkkoon tai pieneen erillisrakennukseen, vaan otti lähtökohdaksi Pohjanmaalla kesäisin järjestettävät suuret, uskonnolliset juhlatilaisuudet. Hän sommitteli kirkon pääjulkisivun eteen suuren, kirkkoa kohti viettävän piazzan, jota seurakuntakeskus rajaa toiselta sivulta. Tämä tilaa vievä ratkaisu ylitti sallitun kilpailualueen rajat, joten tuomaristo ei voinut palkita Aaltoa kilpailussa, mutta lunasti kuitenkin hänen ehdotuksensa ja suositteli sitä toteutuksen pohjaksi.

Aaltoa pyydettiin kehittämään suunnitelmaansa edelleen. Kirkko rakennettiin vuosina 1958-60 ja seurakuntakeskus 1964-66. Kirkko noudatti pääasiassa kilpailusuunnitelmaa, paitsi että Aallon toivoma musta graniitti oli liian kallis julkisivumateriaali. Ainoastaan sivukappeli päällystettiin graniitilla, muu kirkko oli valkoiseksi slammattua tiiltä.

Kokonaisuuden pääpiirteet ovat seuraavanlaiset: pohjoispuolelle on sijoitettu 65 metriä korkea, tyylitellyn ristin muotoinen kellotorni. Se näkyy lakeuksilla kauas, ja on muodostunut kaupungin maamerkiksi. Hieman kiilanmuotoinen kirkkosali on 47 metriä pitkä ja tarjoaa istumapaikat 1200:lle. Sakasti sijaitsee alttarin takana, ja sen ja tornin väliin jää pieni kaste- ja hääkappeli, jonka lasimaalauksen Aalto on suunnitellut. Aalto suunnitteli myös kirkkotekstiilit ja ehtoollisastiat.

Seurakuntakeskus eroaa kilpailuehdotuksesta jonkin verran. Piazzalta laskeutuu avoin portaikko kohti myöhemmin rakennettua kaupungintalon aukiota, ja tämän portaikon molemmilla puolilla sijaitsevat seurakunnan tilat: seurakuntasali, pitopalvelutilat, rippikoululuokka, kerhohuone, toimistotilat sekä henkilökunnan asuintiloja.

Riolan kirkko ja seura­kunta­keskus

Pieni Riola di Vergaton vuoristokylä sijaitsee Apenniinien rinteellä noin 40 km Bolognasta etelään. Ekumeenisesti suuntautunut Bolognan piispa, kardinaali Giacomo Lercaro, pyysi Aaltoa vuonna 1965 suunnittelemaan pienen kirkon vanhan maantiesillan viereen Reno-joen äärelle. Aallon alkuperäinen suunnitelma vuodelta 1966 näytti kirkon jo lopullisessa muodossaan, mutta myöhemmin sitä täydennettiin perusteellisemmalla suunnitelmalla vanhainkodista ja lastentarhasta. Suunnittelu jatkui 1969 ja jälleen 1975, aina vuoteen 1980 saakka.

Kuten Seinäjoella, Aalto sommitteli kirkon eteen suljetun aukion, johon suurina kirkollisina juhlapäivinä voisi kokoontua tuhatpäinen seurakunta. Hän myös ajatteli, että itse kirkko, johon tavallisesti mahtuu 200 ihmistä, voitaisiin tarvittaessa jakaa suurella liukuseinällä pienoiskirkoksi ja maallisiin tilaisuuksiin sopivaksi saliksi. Pohjana on epäsymmetrinen, hieman kiilanmuotoinen basilika, jonka epätavallinen holvijärjestelmä muodostuu portaittain asetetuista pitkittäissuuntaisista palkeista. Niiden pystypinnat on kiillotettu, joten koko kirkko kylpee valkoisten holvien heijastamassa valossa. Holvijärjestelmää kannattelevat epäsymmetriset betonikaaret ovat sukua Aallon puisille huonekaluille.

Kirkon kuorin vasemmalla puolella on sakasti, joka samalla muodostaa osan kirkkoherran asuntoa. Kastekappeli sijaitsee hieman kuoria alempana. Siitä on ulkopuolelta havaittavissa kattolyhty sekä joen suuntaan antava ikkuna. Viiden pystysuuntaisen betonilevyn muodostama kellotorni kohoaa esipihan kaukaisimmassa laidassa. Toinen pihan pitkistä sivuista on erotettu muurilla joen uomasta, toista rajaa pylväikkö ja vaatimaton seurakuntakeskus kerho- ja kokoushuoneineen.

Muuramen kirkko

Muuramen kirkko on Alvar Aallon 1920-luvun lukuisista kirkkosuunnitelmista ainoa toteutunut. Muuramen kirkon koetaan olevan Aallon tuotannossa eräänlainen välivaihe, jonka kautta Aalto siirtyi pikkuhiljaa klassismista funktionalismiin.

Muuramen kunta sijaitsee hieman etelään Jyväskylästä, missä Aalto avasi ensimmäisen toimistonsa vuonna 1923. Olikin luonnollista, että Muuramen seurakunta päätti tilata kirkkosuunnitelmat lähimmältä pätevältä arkkitehdiltä. Aalto oli tehnyt ensimmäisen Italian matkansa vuonna 1924, ja matkan vaikutuksia on havaittavissa Muuramen kirkon suunnitelmissa. Kirkon Italian vaikutukset näkyvät esimerkiksi kirkon kellotornissa sekä ja seurakuntasalin alla olevassa loggiassa.

Muuramen moderni kirkko edustaa pohjoismaista klassismia. Muuramen kirkko sijaitsee Muuramen harjulla ja se on tärkeä osa seudun kulttuuriperintöä. Kirkko on yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko, johon liittyy kellotorni apsiksen toisella puolella. Sisätilan huomattavin piirre on palkkien kannattelema tynnyriholvi; seurakuntasali avautuu sivukappeliksi kuorin oikealle puolelle. Tästä tilasta laskeutuu portaikko loggian suojaamalle uloskäynnille, jota Aallon suunnitelmassa ympäröi sakaramuurin rajaama ruusutarha.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Muuramen kirkon sisätilan kalusteet kokonaisuudessaan. Kirkon sisustussuunnittelu tapahtui kuitenkin vasta projektin loppuvaiheissa, jolloin Aalto oli jo kiinnostunut modernismista. Niinpä Aalto valitsi sisätilan valaisimiksi tanskalaisen Poul Henningsenin modernit valaisimet.

Muuramen kirkkoa on ajan saatossa korjailtu useampaan otteeseen. Varsinkin kirkon sisätiloja on muuteltu useasti. Vuonna 2016 valmistui kirkon viimeisin peruskorjaus, jossa kirkon sisä- ja ulkotilat kunnostettiin. Peruskorjauksen tavoitteena oli palauttaa kirkko alkuperäiseen asuunsa, värimaailmaa myöten. Peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon palautettiin myös Poul Henningenin valaisimet. Peruskorjausta pidetään onnistuneena.

Kirkon alttarimaalauksen on maalannut taiteilija nimeltä William Lönnberg vuonna 1929.

Detmeroden kirkko (Stephanus­kirche) ja seura­kunta­keskus

Detmeroden asuinalue liittyy Wolfsburgin teollisuuskaupunkiin, jonne Aalto suunnitteli kulttuurikeskuksen 1958 ja Pyhän Hengen kirkon 1960. Vuonna 1963 Aalto kutsuttiin suunnittelemaan kirkko ja seurakuntakeskus puiston ja vilkkaan ostoskeskuksen väliseen tilaan Detmeroden alueelle. Kirkon oli tarkoitus palvella myös maallisia tilaisuuksia kuten konsertteja, ja sen pääsisäänkäynti avautui suoraan ostoskeskuksen aukiolle. Istumapaikkoja voi tarvittaessa lisätä 250:stä aina kuuteensataan saakka.

Katkaistun kiilan muotoisen kirkon katto viettää loivasti. Katossa on yhdeksäntoista pyöreää akustista heijastinta, halkaisijaltaan 250 cm, jotka luovat leijuvan vaikutelman. Alttarin lähellä on krypta, joka on varattu pelkästään intiimeihin kirkollisiin seremonioihin kuten häihin ja ristiäisiin. Lasitetun sisäänkäyntijulkisivun oikealla puolella kohoaa erikoinen kellotorni. Se koostuu kahdestatoista tasakorkeasta betonipylväästä, joiden väliin kellot on ripustettu porrastettuun muodostelmaan. Kirkon julkisivu on Carraran marmoria ja ikkunaton. Julkisivun ikkunattomuudella nähdään olevaan symbolinen merkitys, se on kuin vastustaisi kauppakeskuksen vilskettä seiniensä ulkopuolella.

L:n muotoiseen seurakuntakerrokseen kirkon länsipuolella pääsee myös ostoskeskusaukiolta. Kahdeksankulmainen seurakuntasali ja luokkahuoneet ovat suoraan seurakuntakeskuksen tilavan sisääntulohallin yläpuolella. Kompleksiin kuuluu myös nuorisotiloja, kirkkoherran toimisto sekä asuintilat kirkkoherralle ja suntiolle. Seurakuntakeskus rakennettiin vuosien 1965 ja -68 välillä.

Wolfsburgin Pyhän Hengen kirkko ja seura­kunta­keskus

Alvar Aallon suunnittelemaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu kirkko, seurakuntarakennus, pappila ja lastentarha. Rakennukset muodostavat tiiviin ryhmän, joka kääntää selkänsä muuhun ympäröivään maisemaan, samalla luoden sisäpihamaisen rakennuskokonaisuuden. Aalto aloitti työt kokonaisuuden parissa tammikuussa 1960, mutta se noudatti pääpiirteittäin Aallon ehdotusta kansainväliseen tanskalaiseen kirkkokilpailuun vuodelta 1958.

Pyhän Hengen kirkko avautui yleisölle vuonna 1962. Kirkkosalin hallitseva teema on katto, joka kohoaa alttarin takaa lattiatasosta korkeaksi holviksi. Pitkittäislaudoitus levittäytyy viuhkamaisesti betonirakenteen lomassa peittämään koko kattopinnan. Kattorakenteen ensisijainen syy on akustiikassa mutta sen on arvioitu symboloivan myös kättä, joka suojelee kirkonkävijöitä. 

Kirkon korkealle sijoitetut ikkunat taittavat aamu- ja iltapäiväauringon epäsuoraksi hajavaloksi. Alttarin oikealla puolella on kattoikkunan valaisema kastekappeli, joka ulkopuolelta antaa vaikutelman rakennukseen liitetystä tornista. Kirkon 32 metriä korkea kellotorni muodostuu kahdesta pystysuuntaisesta betonilevystä ja neljästä hyllystä niiden välissä.

Seurakuntakeskus on viuhkanmuotoinen, yksikerroksinen rakennus, jossa on kaksi luokkahuonetta rippikoululaisille, sali, kokoushuone, kerhohuone ja keittiö, kaikki sisäänkäynnin ympärille ryhmiteltyinä. Pappila on puolitoistakerroksinen suorakulmio, jossa on toimistotilojen lisäksi neljä asuntoa seurakunnan virkailijoille.

Kolmen Ristin Kirkko

Kolmen Ristin Kirkko on yksi Imatran seurakunnan kirkoista, joka sijaitsee Vuoksenniskalla. Alvar Aaltoa pyydettiin toisen maailmansodan jälkeen laatimaan Imatran yleiskaavaa, jossa yhdistettiin kolme, suhteellisen etäällä toisistaan sijaitsevaa vanhaa kylää: Imatrankoski, Vuoksenniska ja Tainionkoski. Vuoksenniskan teollisuusyhdyskunta tarvitsi myös kirkolliset palvelut, ja Aalto sai uuden kirkon suunnittelutehtävän vuonna 1955. Aalto halusi suunnitella Vuoksenniskan teollisuusyhdyskunnan kirkosta sellaisen, että siinä voisi yhdistyä niin kirkolliset kuin muutkin sosiaaliset toiminnot. Kirkko valmistui vuonna 1958 Saimaan ja Immalanjärven vesistön väliselle mäntyharjanteelle.

Aalto toimistoineen suunnitteli valaisimia, kolehtihaaveja ja kynttiläjalkoja myöten kirkon sisustuksen, joka pääpiireittäin toteutettiin kokonaistaideteoksen hengessä. Valkoisen, veistoksellisen rakennuksen päämotiivi on kirkkosalien muodostama tilaryhmä. Kirkon pääsali voidaan jakaa kolmeen erityyppiseen tilaan liikuteltavien väliseinien avulla, joista alttaripääty kiinteine penkkeineen sekä urku- ja kuoroparvineen on kaikkein pyhin. Toisena ääripäänä on kirkkosalin eteläpääty, jossa saatettiin pelata lento- tai sulkapalloa – toisen toiminnan, arkkitehtonisen kokonaisuuden tai kirkon sakraalin luonteen siitä häiriintymättä. Arkisia seurakunnan toimia varten tehtiin vielä keittiö ja kokoontumistila kellariin.

Kirkon kokonaisuuteen kuuluvat myös betonirakenteinen, veistoksellinen 34-metrinen kellotorni sekä eteläpihaa rajaava pappilarakennus.

Aallon arkkitehtuurin helmet – Helsinki, Jyväskylä ja Seinäjoki

Koe Aallon arkkitehtuurin keskittymät Jyväskylässä ja Seinäjoella, joiden kaupunkikuvaan Alvar Aalto jätti lähtemättömän jäljen.

Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskus on Aallon keskustasuunnitelmista kokonaisvaltaisimmin toteutunut, Jyväskylässä taas on eniten Aallon rakennuksia koko maailmassa.

Opastettuja kierroksia Alvar Aallon Jyväskylässä

Syvä kiinnostus sekä historialliseen, latinalaiseen kulttuuriperintöön, että modernin yhteiskunnan vaatimuksiin oli Alvar Aallon ajattelun ja töiden pysyvä piirre. Aallolla oli aina Italian matka mielessään – matka jonka hän oli kerran tehnyt tai matka jota hän vasta suunnitteli.

Hänelle Italia edusti jotakin, jolle oli tunnusomaista ihmisen mittakaavan mukainen sympaattinen muotomaailma. Jyväskylän seudun upeisiin, keskisuomalaisiin maisemiin, kukkulakaupunkiin ja Aallon ihmismittakaavaiseen arkkitehtuuriin voi nyt tutustua Aallon ja Italian inspiroimilla, opastetuilla retkillä.