Lakeuden Ristin kirkko ja seura­kunta­keskus

Aalto osallistui Seinäjoen seurakunnan kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailuun vuonna 1951. Hänen kilpailuehdotuksensa nimi oli ”Lakeuksien risti”.

Toisin kuin muut kilpailuun osallistuneet, Aalto ei sijoittanut seurakunnan tiloja kirkkoon tai pieneen erillisrakennukseen, vaan otti lähtökohdaksi Pohjanmaalla kesäisin järjestettävät suuret, uskonnolliset juhlatilaisuudet. Hän sommitteli kirkon pääjulkisivun eteen suuren, kirkkoa kohti viettävän piazzan, jota seurakuntakeskus rajaa toiselta sivulta. Tämä tilaa vievä ratkaisu ylitti sallitun kilpailualueen rajat, joten tuomaristo ei voinut palkita Aaltoa kilpailussa, mutta lunasti kuitenkin hänen ehdotuksensa ja suositteli sitä toteutuksen pohjaksi.

Aaltoa pyydettiin kehittämään suunnitelmaansa edelleen. Kirkko rakennettiin vuosina 1958-60 ja seurakuntakeskus 1964-66. Kirkko noudatti pääasiassa kilpailusuunnitelmaa, paitsi että Aallon toivoma musta graniitti oli liian kallis julkisivumateriaali. Ainoastaan sivukappeli päällystettiin graniitilla, muu kirkko oli valkoiseksi slammattua tiiltä.

Kokonaisuuden pääpiirteet ovat seuraavanlaiset: pohjoispuolelle on sijoitettu 65 metriä korkea, tyylitellyn ristin muotoinen kellotorni. Se näkyy lakeuksilla kauas, ja on muodostunut kaupungin maamerkiksi. Hieman kiilanmuotoinen kirkkosali on 47 metriä pitkä ja tarjoaa istumapaikat 1200:lle. Sakasti sijaitsee alttarin takana, ja sen ja tornin väliin jää pieni kaste- ja hääkappeli, jonka lasimaalauksen Aalto on suunnitellut. Aalto suunnitteli myös kirkkotekstiilit ja ehtoollisastiat.

Seurakuntakeskus eroaa kilpailuehdotuksesta jonkin verran. Piazzalta laskeutuu avoin portaikko kohti myöhemmin rakennettua kaupungintalon aukiota, ja tämän portaikon molemmilla puolilla sijaitsevat seurakunnan tilat: seurakuntasali, pitopalvelutilat, rippikoululuokka, kerhohuone, toimistotilat sekä henkilökunnan asuintiloja.

Viipurin kirjasto

Viipurin kirjasto oli yksi ensimmäisistä rakennuksista, jotka tekivät Alvar Aallosta tunnetun maailmalla. Kirjaston kilpailu- ja suunnitteluhistoria liittyy keskeisesti Alvar Aallon siirtymiseen klassismista funktionalismiin. Viipurin kirjastokilpailun yhteydessä kehitetyt ideat säilyivät keskeisinä Aallon toimistossa koko sen toiminnan ajan. Rakennuksessa on kaksi pääosaa: itse kirjasto eri osastoineen ja toiseksi kirjastotoiminnan yhteiskunnallisesti aktiivinen osa, kerhohuoneistot. Viipurin kirjasto olikin aikanaan ensimmäisiä kirjastoja Suomessa, johon liitettiin mahdollisuus myös muulle toiminnalle.

Kirjaston suunnitelmissa kiinnitettiin poikkeuksellista huomioita myös tilojen muunneltavuuteen, muun muassa käyttämällä verhoja huonealoja erottavana tekijänä. Rakennus koostuu kolmesta erillisestä kirjastosta: pääsalista, lastenkirjastosta ja lehtisalista. Rakennuksen pääsisäänkäynti on kirjaston pohjoisjulkisivulla kun taas lastenkirjaston ja lehtisalin sisäänkäynnit sijaitsevat rakennuksen itä- ja eteläjulkisivuilla. Rakennuksen selkeän muotokielen lisäksi funktionalismin piirteitä ovat löydettävissä sen vaaleassa ja koruttomassa julkisivussa, tasakatossa, kattoikkunoissa sekä pitkissä ikkunalinjoissa.

Nykyään Viipurin kirjasto on sekä paikallisille tärkeä, kaikille avoinna oleva julkinen rakennus että suosittu matkakohde Alvar Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneille.

Tehtaan­johtajan asuin­talo Kantola ja ranta­sauna Sunilassa

Vuonna 1937 tehtaanjohtaja Lauri Kannolle valmistunut erillistalo Kantola sijaitsee Sunilan asuinalueella Kotkassa. Kantolan mäntymetsäinen puistopiha avautuu kohti meren rantaa ja sieltä on myös ainutlaatuiset näkymät kohti Sunilan sellutehdasta – kerran maailman kauneimmaksikin kutsuttua. Kantola ympäristöineen kertoo kävijälleen arkkitehtuurin ja metsäteollisuuden yhteisestä historiasta alueella, sekä niiden vaikutuksista toisiinsa.

Sunilan Kantolaan voi varata ryhmille opastetun talon esittelyn ja se palvelee myös kokous- ja juhlatilana. Lisäksi Kantolan miljöö tarjoaa uniikit puitteet erilaisille tapahtumille ja näyttelyille. Kantola mahdollistaa yksityiset tilaisuudet pienille ryhmille, mutta soveltuu hyvin jopa 80 henkilön tilaisuuksiin. Kantolassa on lisäksi 4 kahden hengen majoitushuonetta, jotka palvelevat muiden tilavarausten yhteydessä.

Aallon suunnittelema hirsirunkoinen rantasauna taas on varattavissa noin 10–15 henkilön ryhmille, ja tarjoaa saunomisen lisäksi terassiltaan ehkäpä koko Sunilan upeimman näkymän tehtaalle – sen siluetin ja valojen piirtyessä yötaivaalle.

Helsingistä Kantolaan ajaa noin 1,5 h ja matkaa Kotkan keskustaan on 13 km. Saapua voi myös vaikka pyörällä, tai suoraan Sunilan laituriin veneellä. Laituri on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Villa Mairea ja Ahlströmin Noor­markun ruukki Porissa

Noormarkun ruukki sai Ruotsin kuninkaalta privilegion eli oikeuden perustaa rautaruukin vuonna 1806. Ruukki joutui vuonna 1870 pakkohuutokauppaan, josta sen hankki omistukseensa vuonna 1851 Ahlström-yhtiön perustanut Antti Ahlström. Tämän jälkeen alkoi ruukin kukoistusaika, sillä Ahlströmien aikana ruukkiin on rakennettu kolmen sukupolven kodit Isotalo (Evert Lagerspetz, 1881), Havulinna (1901, G. A. Lindberg) sekä Villa Mairea (Alvar ja Aino Aalto, 1939), Pääkonttori (Emil Fabritius ja Valter Jung, 1916), Noormarkun Klubi (Alex Nyström ja Karl Lindahl, 1924) sekä runsaasti virkailijahuviloita ja työnväenasuntoja. Ruukkialueella on näyttäviä puutarhoja n. 25 hehtaaria. Ruukissa on tarjolla korkeatasoisia kulttuuri-, ravintola- ja majoituspalveluita.

Kolmen Ristin Kirkko

Kolmen Ristin Kirkko on yksi Imatran seurakunnan kirkoista, joka sijaitsee Vuoksenniskalla. Alvar Aaltoa pyydettiin toisen maailmansodan jälkeen laatimaan Imatran yleiskaavaa, jossa yhdistettiin kolme, suhteellisen etäällä toisistaan sijaitsevaa vanhaa kylää: Imatrankoski, Vuoksenniska ja Tainionkoski. Vuoksenniskan teollisuusyhdyskunta tarvitsi myös kirkolliset palvelut, ja Aalto sai uuden kirkon suunnittelutehtävän vuonna 1955. Aalto halusi suunnitella Vuoksenniskan teollisuusyhdyskunnan kirkosta sellaisen, että siinä voisi yhdistyä niin kirkolliset kuin muutkin sosiaaliset toiminnot. Kirkko valmistui vuonna 1958 Saimaan ja Immalanjärven vesistön väliselle mäntyharjanteelle.

Aalto toimistoineen suunnitteli valaisimia, kolehtihaaveja ja kynttiläjalkoja myöten kirkon sisustuksen, joka pääpiireittäin toteutettiin kokonaistaideteoksen hengessä. Valkoisen, veistoksellisen rakennuksen päämotiivi on kirkkosalien muodostama tilaryhmä. Kirkon pääsali voidaan jakaa kolmeen erityyppiseen tilaan liikuteltavien väliseinien avulla, joista alttaripääty kiinteine penkkeineen sekä urku- ja kuoroparvineen on kaikkein pyhin. Toisena ääripäänä on kirkkosalin eteläpääty, jossa saatettiin pelata lento- tai sulkapalloa – toisen toiminnan, arkkitehtonisen kokonaisuuden tai kirkon sakraalin luonteen siitä häiriintymättä. Arkisia seurakunnan toimia varten tehtiin vielä keittiö ja kokoontumistila kellariin.

Kirkon kokonaisuuteen kuuluvat myös betonirakenteinen, veistoksellinen 34-metrinen kellotorni sekä eteläpihaa rajaava pappilarakennus.

Tee oma Aalto-maisemasi Kouvolassa

Kierros tutustuttaa historialliseen Anjalan Kulttuuripuistoon ja Tehtaanmäen asuinalueeseen. 1870-luvulla syntynyt teollisuusyhdyskunta Tehtaanmäellä sai modernia täydennystä, kun Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työväestön maailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä.

Alueen kerroksellisuus näkyy yhä. Kivikautinen asuinalue rakennetun kylän keskellä nivoo nykyisyyden menneeseen. Vanhimmat tehdasrakennukset ovat 1800-luvulta, Aallon suunnittelemat talot vuosilta 1937-1956. Aalto suunnitteli Tehtaanmäelle tehdasrakennuksia, Rantalinjan paritalot vuoromestareille, Tervalinjan rivitalot työläisille, Mäntyrinteen tilavat Insinööritalot ja kolme kerrostaloa tehtaan virkailijoille.

Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä. Kierroksella pääset astumaan alueeseen, Aallon rakennuksiin, ja tutustumaan myös sisäkohteeseen.

Kierros jatkuu kahden tunnin veneretkellä villinkarulle Kymijoelle. Kymijoki erottaa Inkeroisten taajaman Anjalasta ja on ollut monen historiallisen tapahtuman näyttämö. Matkalla kuulet Kymijoen hurjistakin vaiheista ja koet rannan asuinalueet uudesta näkökulmasta. Retkellä nautitaan nuotiokahvit joen rannalla.

Illallinen nautitaan Ankkapurhan Helmessä, herkullisen, suomalaisen ruoan parissa.

Aktiivisen päivän kruunaa rentouttava sauna ja illanistujaiset saunatuvalla. Illallisen voi halutessaan tilata saunatuvalle.

Yöpyminen tapahtuu Nuorisokeskus Anjalan tiloissa historiallisessa kartanomiljöössä luonnon rauhassa. Nuorisokeskus Anjalassa majoitut kodikkaissa huoneistoissa, joissa on 3-4 makuuhuonetta sekä yhteiset oleskelu-, wc- ja suihkutilat.

Palvelun tuottaa Ankkapurhan kulttuurisäätiö, joka toimii Nuorisokeskus Anjalan taustalla. Nuorisokeskus Anjala on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Ostamalla palveluita meiltä tuet suomalaista nuorisotyötä ja kulttuuriperintöä!

Toisena päivänä on sinun vuorosi!

Matka huipentuu taidetyöpajaan Taidekeskus Antareksessa Sippolassa. Sippola on vanha ja idyllinen maaseutukylä noin 20 kilometriä Ankkapurhan kulttuuripuistosta. Vanhassa meijerissä sijaitseva Antares taidegallerioineen on kyläyhteisön arkea 2000-luvulla.

Antareksen taidetyöpajassa voit yhdistää historian havinan, Aallon muotokielen ja Kymijoen tumman sinen omaksi uniikiksi kokemukseksi ja luoda oman mielenmaisemasi. Työpajan sisältönä joko maisemamaalaus, elävän mallin piirustus, kanteleen soitto tai vapaavalintainen luova työpaja maalaten tai piirtäen.

Kesäkaudella Antareksessa voi tutustua korkeatasoiseen, modernin kuva- ja veistostaiteen näyttelyyn.

Alvar Aalto – elämä ja työ Alajärvellä

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Alajärven Aalto-keskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnitelema talo Villa Väinölä.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä, Alvar Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Alvar Aalto – e la natura – risteily arkki­teh­tuuriin

Lähde mukaan nauttimaan kauniista Alvar Aaltoakin inspiroineista Päijänteen vesistöistä sekä Säynätsalon maisemista ja tutustu Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon. Myös itse Aalto matkasi aikanaan Säynätsaloon Suomi-laivalla.

Alvar Aalto risteily s/s Suomella starttaa Jyväskylän satamasta Päijänteelle kohti Säynätsaloa. Laivalla on ravintola ja kahvilapalvelut. Säynätsalon laivalaiturilta opas johdattaa pienen kävelymatkan Säynätsalon kunnantalolle. Kunnantalolla kuulet oppaan johdolla mielenkiintoista kerrontaa Alvar Aallosta ja hänen arkkitehtuuristaan. Kierroksen jälkeen on mahdollisuus nauttia kahvilassa kahvit leivoksen kera. Paluumatka Jyväskylään tehdään paikallisbussilla.

Aalto & Bryggman – modernismin pioneerit Turussa

Arkkitehti Alvar Aalto asui Turussa vuosina 1927–1933. Turulla oli keskeinen rooli uudenlaisen arkkitehtuurin ja huonekalumuotoilun synnyssä. Kierroksen aikana nähdään Aallon funktionalismin kolme murrostyötä: Maalaistentalo, Turun Sanomien toimitalo sekä Standardiasuintalo, joihin tutustutaan ulkoa oppaan johdolla.

Turkuun oman toimiston 1920-luvun alussa perustanut Erik Bryggman oli yksi varhaisimmista funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Kierroksella esitellään mm. Hospits Betel, Atrium, Sammon talo ja Studentkåren.

Turku ja Turun Sanomien toimitalo

Arkkitehti Alvar Aalto asui Turussa vuo­sina 1927–1933. Turun toiminnan aikana syntyi uudenlaisen arkkitehtuurin ja huonekalu­muotoilun kausi. Turkuun oman toimiston 1920-luvun alussa perustanut Erik Bryggman oli yksi varhai­simmista funktionalismin edustajista suoma­laisessa arkkitehtuurissa. Aalto ja Bryggman tekivät yhteistyötä.

Turun Sanomien toimitalo on keskustassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema toimisto- ja liikerakennus, joka rakennettiin Turun Sanomien käyttöön vuonna 1928-29. Artekin huonekalujen perinteinen valmistaja huonekalutehdas Korhonen sijaitsee myös Turun seudulla.

Turun Sanomien toimitalo kuuluu yhdessä Aallon suunnittelemien Lounais-Suomen Maalaistentalon ja Standardivuokratalon kanssa Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Ne kuuluvat myös kansainvälisen Docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin 1920–1970-lukujen merkkiteosten listaan. Toimitalo suojeltiin asemakaavalla, joka vahvistettiin vuonna 2012.

Opastettuja kierroksia Alvar Aallon Jyväskylässä

Syvä kiinnostus sekä historialliseen, latinalaiseen kulttuuriperintöön, että modernin yhteiskunnan vaatimuksiin oli Alvar Aallon ajattelun ja töiden pysyvä piirre. Aallolla oli aina Italian matka mielessään – matka jonka hän oli kerran tehnyt tai matka jota hän vasta suunnitteli.

Hänelle Italia edusti jotakin, jolle oli tunnusomaista ihmisen mittakaavan mukainen sympaattinen muotomaailma. Jyväskylän seudun upeisiin, keskisuomalaisiin maisemiin, kukkulakaupunkiin ja Aallon ihmismittakaavaiseen arkkitehtuuriin voi nyt tutustua Aallon ja Italian inspiroimilla, opastetuilla retkillä.

Paimion parantola

Vehreän mäntymetsän keskellä Paimion liepeillä sijaitsee Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola. Se kohoaa kuin omaan maailmaansa kuuluvana, parantamiselle omistettuna katedraalina. Tämä modernistinen mestariteos vuodelta 1933 on yksi aikakautensa vallankumouksellisimmista rakennuksista.

Paimioon tuberkuloosiparantolaksi vuonna 1933 valmistunut rakennus oli arkkitehtien Alvar ja Aino Aallon kansainvälisen uran kannalta keskeinen. Yhdessä kaksi vuotta myöhemmin valmistuneen Viipurin kirjaston kanssa se nosti Aallot kansainväliseen tietoisuuteen. Suomalainen arkkitehtuuri ei ollut enää ainoastaan vaikutteiden vastaanottaja.

Tammikuussa 1929 päättyneen arkkitehtuurikilpailun voiton perusteella rakennettu parantola oli uraauurtava. Tuberkuloosiparantola oli erityisen sopiva uusien funktionalististen oppien mukaiselle rakennukselle, jossa rohkeat betonirakenteet ja ajanmukainen talotekniikka olivat arkkitehtuurin ja toiminnallisuuden erottamattomia osia. Rakennuksen sisätilojen värityksen – muiden muassa pääportaan keltaiset lattiat, käytävien värikkäät seinät, potilashuoneiden tummat katot ja parvekkeiden oranssit kaiteet Aalto suunnitteli yhdessä koristetaiteilija Eino Kaurian kanssa.

Käyttötarkoitusten mukaan useisiin osiin ryhmitelty rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti. Irtokalustuksessa käytettiin tarjolla olleiden vakiotuotteiden ohella runsaasti nimenomaan parantolaa varten suunniteltuja huonekaluja. Ajan henkeen kuuluneen standardi-ideologian nojalla niitä kaavailtiin käytettäväksi muuallakin: esimerkiksi monet valaisimet päätyivät taidetakomo Taito Oy:n kuvastoihin.

Huonekaluista tuli vuonna 1935 perustetun Artekin keskeisiä tuotteita. Varsinkin vaneritaivutuksin toteutettu Paimio-tuoli on kohonnut muotoilun kansainväliseksi ikoniksi. Sen sijaan parantolan kanssa samanikäinen kolmijalkajakkara ei vielä ehtinyt Otto Korhosen puusepän tehtaalta parantolan ensimmäisiin kalustusvaiheisiin. Potilashuoneiden kalustusta hallitsivat Aaltojen sittemmin nopeasti hylkäämät metalliputkirakenteet.

Paimion parantola on auki yleisölle opastetuilla kierroksilla, ja tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja läpi vuoden. Tärkein näistä on syksyttäinen Spirit of Paimio – kansainvälinen designin ja arkkitehtuurin konferenssi.  Osa alkuperäisistä potilashuoneista on remontoitu Retriitti- huoneiksi, joka mahdollistaa vierailijoiden yöpyä ja kokea päärakennuksen ainutlaatuinen tunnelma läpi vuorokauden. Parantolan Juhlasalissa toimii ravintola, joka on auki parantolan aukioloaikojen puitteissa. Parantolan tiloja vuokrataan myös yksityiskäyttöön.