Järvi-Suomi - Visit Alvar Aalto

Aaltojen suunnittelema Suomi

Lähde matkalle ympäri Suomea ja löydä Alvar Aallon arkkitehtonisen perinnön sydän ja sielu. Aloita Turusta, jossa Aallon varhaiset modernistiset teokset todistavat hänen kehittyvää tyyliään. Helsingissä ikoninen Finlandia-talo ja Akateeminen Kirjakauppa ilmentävät Aallon näkemystä modernismin periaatteesta, minkä mukaan muoto on seurausta käyttötarkoituksesta. Jyväskylässä Aalto2-museon sanotaan olevan tila, jossa Aallon nerous hämärtää käytännöllisyyden ja taiteen rajat. Matkaa Säynätsaloon ihailemaan viihtyisää kaupungintaloa, ja tutustu Muuratsalon koetaloon, Aallon rohkean luovuuden koekenttään. Jatka matkaasi Lounais-Suomeen Kauttuan upeaan Ruukinpuistoon, mistä löydät kuusi Aallon rakennusta, mukaan lukien terassitalon ja Jokisaunan, sekä viihtyisän pikkukylän herkullisine tarjoiluineen. Päätä matka Villa Maireaan; kotiin, joka sulautuu luontoon. Tämä kiertomatka on kunnianosoitus Aallon visiolle, mahdollisuus nähdä rakennettu ympäristö hänen filosofiansa kautta.

Kiertomatka lyhyesti: Tämä viisipäiväinen kiertue alkaa Turusta Aallon ensimmäisillä modernistisilla teoksilla ja etenee Helsingin ikonisten maamerkkien kautta. Matka jatkuu vierailuilla Säynätsalon kaupungintaloon ja Muuratsalon koetaloon, josta suunnataan Kauttuan Ruukinpuistoon. Retki päättyy vierailuun Villa Maireassa, rentouttavassa arkkitehtonisessa keitaassa.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Jyväskylän työväentalo

Jyväskylän työväentalo oli vastavalmistuneelle Alvar Aallolle ensimmäinen merkittävän julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Rakennuspiirustukset ovat vuodelta 1924, ja talo valmistui seuraavana vuonna. Työväentalosta tuli Aallon läpimurtotyö ja sitä pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Työväentalo on myös rakennushistoriallisesti aikakautensa merkittävämpiä rakennuksia. Työnväentalo suojeltiinkin asemakaavassa jo 1970-luvun alussa. Keski-Suomen lääninhallitus asetti rakennuksen suojeltavaksi vuonna 1978 ja Valtioneuvoston suojelupäätöksen rakennus sai vuonna 1986.

Rakennuksen katujulkisivu muodostuu pylväikön rajaamasta lasiseinästä, jonka takana on ravintola- ja kahvilatiloja. Sen monumentaalinen portaikko johtaa lämpiöstä ala-aulaan ja edelleen ulos. Lähes ikkunattomassa yläkerrassa on suuri juhlasali poliittisia tapahtumia ja teatteriesityksiä varten.

Aino ja Alvar Aalto myös suunnittelivat sisustuksen ja valaisimet varta vasten tähän rakennukseen. Jyväskylän työväenteatteri sekä Jyväskylän kaupunginteatteri esiintyivät lavalla, kunnes uusi kaupunginteatterirakennus valmistui 1982. Nykyään rakennuksen tiloja käytetään pääosin kokous- ja juhlatilaisuuksissa.

Työväentalon perustukset muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924. Rakennuksen kivijalkaan kätkettiin Työnvoima-lehden vanhoja numeroita sekä yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, valokuvia sekä rahaa. Työväentalo vihittiin käyttöön 12.-13.9.1925.

Rakennus poikkesi valmistusaikanaan voimakkaasti silloisesta katukuvasta. Työväentalossa on selkeitä 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yllä on baldakiini ja sen julkisivua koristaa toscanalaiset pylväiköt, palladiolainen paraati-ikkuna sekä medaljonki yksityiskohdat. Rakennuksen sisällä on myös pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila. Varhaisissa luonnoksissa esiintyvää pitkää pylväikköpihaa ei koskaan rakennettu.

Työväentaloa on kunnostettu vuosien saatossa paljon ja siihen on tehty muutoksia useaan kertaan vuosikymmenten aikana. Muun muassa ensimmäisen kerroksen ravintola- ja kahvilatilat on aikojen saatossa remontoitu ja sisustettu uudelleen. 1980-luvulla tehtiin suuri restaurointi rakennuksen sisätiloissa ja tiloja palautettiin tuolloin lähellä alkuperäistä ilmettä. Viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2008, jolloin Aalto-sali peruskorjattiin.

Jyväskylän yliopiston kampus ja Seminaarinmäki

Jyväskylän kampuksen ensimmäiset rakennukset on rakennettu jo 1880-luvulla. Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit” ovat Seminaarinmäen vanhimmat rakennukset. Seminaarinmäen rakennushistoriallinen alue on myös suojeltu. Yliopisto kampuksen rakennetun ympäristön kerroksellisuus onkin sen merkittävä rikkaus. Sitä pidetään esimerkillisenä alueena, jossa on hyvän suunnittelun johdosta onnistuttu yhdistämään moderni täydennysrakentaminen vanhemman rakennuskannan lomaan hyvin.

Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen Jyväskylän yliopiston alue on rakentunut 1970-luvulle asti Allon suunnitelmien pohjalta. Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.

Alvar Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu myös amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Alun perin se käsitti korkeakoulun opetusta ja hallintoa palvelevan päärakennuksen ja kirjaston, harjoituskoulun, ruokala- ja asuntolarakennuksen, kaksi voimistelurakennusta, ylioppilaskunnan rakennuttaman uimahallin, jota on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksen sekä lämpökeskuksen. Aallon alkuperäinen kokonaisuus muodostaa avoimen kaaren, jonka keskelle sijoittuu urheilukenttä.

Muuramen kirkko

Muuramen kirkko on Alvar Aallon 1920-luvun lukuisista kirkkosuunnitelmista ainoa toteutunut. Muuramen kirkon koetaan olevan Aallon tuotannossa eräänlainen välivaihe, jonka kautta Aalto siirtyi pikkuhiljaa klassismista funktionalismiin.

Muuramen kunta sijaitsee hieman etelään Jyväskylästä, missä Aalto avasi ensimmäisen toimistonsa vuonna 1923. Olikin luonnollista, että Muuramen seurakunta päätti tilata kirkkosuunnitelmat lähimmältä pätevältä arkkitehdiltä. Aalto oli tehnyt ensimmäisen Italian matkansa vuonna 1924, ja matkan vaikutuksia on havaittavissa Muuramen kirkon suunnitelmissa. Kirkon Italian vaikutukset näkyvät esimerkiksi kirkon kellotornissa sekä ja seurakuntasalin alla olevassa loggiassa.

Muuramen moderni kirkko edustaa pohjoismaista klassismia. Muuramen kirkko sijaitsee Muuramen harjulla ja se on tärkeä osa seudun kulttuuriperintöä. Kirkko on yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko, johon liittyy kellotorni apsiksen toisella puolella. Sisätilan huomattavin piirre on palkkien kannattelema tynnyriholvi; seurakuntasali avautuu sivukappeliksi kuorin oikealle puolelle. Tästä tilasta laskeutuu portaikko loggian suojaamalle uloskäynnille, jota Aallon suunnitelmassa ympäröi sakaramuurin rajaama ruusutarha.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Muuramen kirkon sisätilan kalusteet kokonaisuudessaan. Kirkon sisustussuunnittelu tapahtui kuitenkin vasta projektin loppuvaiheissa, jolloin Aalto oli jo kiinnostunut modernismista. Niinpä Aalto valitsi sisätilan valaisimiksi tanskalaisen Poul Henningsenin modernit valaisimet.

Muuramen kirkkoa on ajan saatossa korjailtu useampaan otteeseen. Varsinkin kirkon sisätiloja on muuteltu useasti. Vuonna 2016 valmistui kirkon viimeisin peruskorjaus, jossa kirkon sisä- ja ulkotilat kunnostettiin. Peruskorjauksen tavoitteena oli palauttaa kirkko alkuperäiseen asuunsa, värimaailmaa myöten. Peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon palautettiin myös Poul Henningenin valaisimet. Peruskorjausta pidetään onnistuneena.

Kirkon alttarimaalauksen on maalannut taiteilija nimeltä William Lönnberg vuonna 1929.

Aallon arkkitehtuurin helmet – Helsinki, Jyväskylä ja Seinäjoki

Koe Aallon arkkitehtuurin keskittymät Jyväskylässä ja Seinäjoella, joiden kaupunkikuvaan Alvar Aalto jätti lähtemättömän jäljen.

Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskus on Aallon keskustasuunnitelmista kokonaisvaltaisimmin toteutunut, Jyväskylässä taas on eniten Aallon rakennuksia koko maailmassa.

Alvar ja Gösta – kaksi mestaria

Alvar ja Gösta –kokonaisuus avaa huikean näköalan suomalaiseen tapaan elää ihmisen kokoista elämää vuorovaikutteisesti luonnon kanssa. Se tarjoaa elämyksiä kaikille kulttuurin ystäville ja heille, joilla on halu tutustua lähemmin suomalaisuuteen keskellä kauneinta Järvi-Suomea, jonka vesistöt ja metsät ovat alati läsnä tällä matkalla.

Alvar Aalto – e la natura – risteily arkkitehtuuriin

Lähde mukaan nauttimaan kauniista Alvar Aaltoakin inspiroineista Päijänteen vesistöistä sekä Säynätsalon maisemista ja tutustu Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon. Myös itse Aalto matkasi aikanaan Säynätsaloon Suomi-laivalla.

Alvar Aalto risteily s/s Suomella starttaa Jyväskylän satamasta Päijänteelle kohti Säynätsaloa. Laivalla on ravintola ja kahvilapalvelut. Säynätsalon laivalaiturilta opas johdattaa pienen kävelymatkan Säynätsalon kunnantalolle. Kunnantalolla kuulet oppaan johdolla mielenkiintoista kerrontaa Alvar Aallosta ja hänen arkkitehtuuristaan. Kierroksen jälkeen on mahdollisuus nauttia kahvilassa kahvit leivoksen kera. Paluumatka Jyväskylään tehdään paikallisbussilla.

Muuratsalon koetalo

Muuratsalon koetalo, Alvar ja Elissa Aallon kesähuvila, sijaitsee Muuratsalon saaren länsirannalla Pohjois-Päijänteellä. Koetalon tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna. Koetalo sijaitsee kauniilla paikalla Päijänteen rantakalliolla, mutta kuitenkin metsän suojassa.

Koetalo muodostuu päärakennuksesta (1952–54) ja vierashuonesiivestä (1953). Päärakennuksen L-muoto ja muuriaiheet sulkevat sisäänsä sisäpihan, joka aukeaa etelään ja länteen. Valkoiseksi slammattu ja maalattu julkisivu muuttuu sisäpihalla punatiiliseksi. Pation sydämen muodostaa avoin tulisija pihan keskellä.

Savusauna sijaitsee rantapoukamassa. Luonnonkivien varaan rakennetussa hirsisaunassa on turvekatto. Sisätilassa on löylyhuoneen lisäksi pieni pukuhuone. Elissa Aalto laati saunan työpiirustukset Alvar Aallon luonnosten pohjalta.

Aalto suunnitteli Nemo propheta in patria -moottoriveneen, jolla Elissa ja Alvar Aalto matkasivat kesäisin Koetalolle. Vene kuuluu Alvar Aalto -säätiön kokoelmaan. Lue lisää rakennuksen arkkitehtuurista Alvar Aalto -säätiön sivuilta. Muuratsalon koetalolla on mahdollista vierailla vain kesäaikaan. Vierailut ja opastukset hoitaa Aalto2-museokeskus.

Säynätsalon kunnantalo

Säynätsalon kunnantalo on toteutettu vuonna 1949 pidetyn kutsukilpailun pohjalta. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan ’Curia’ ja sai saman tien toimeksiannon rakennuksen suunnitteluun. Vuonna 1952 valmistunut rakennus on Aallon ihailluimpia. Kunnanvaltuuston istuntosali kohoaa muuta rakennusryhmää korkeammalle ja hallitsee juhlavasti aluetta. Päämateriaali niin julkisivuissa kuin julkisissa sisätiloissa on punatiili.

Säynätsalon kunnantaloon on sijoitettu useita eri toimintoja. Linnamaisen rakennuksen keskellä on korotettu sisäpiha, josta on käynti kunnan entisiin hallinnollisiin tiloihin sekä kirjastoon, joka edelleen palvelee Säynätsalon lähikirjastona. Toimistotilat toimivat nykyään taidegallerioina ja näyttelytiloina. Rakennuksen länsisiipeen sijoitetut kunnan toimihenkilöiden asunnot taas toimivat nykyään enimmäkseen majoitustiloina. Alimman kerroksen tilat palvelevat edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan vuokrattavina liiketiloina paikallisille yrityksille. Kesäisin Kunnantalossa pidetään päivittäin ovia auki vieraille ja opastuskierroksia järjestetään suomeksi ja englanniksi.

Säynätsalon kunnantalo tarjoaa huoneistoja sekä yöpymiseen että pidempiaikaiseen residenssimajoittumiseen tutkijoille ja opiskelijoille. Säynätsalon Aalto-residenssi on suunniteltu pääasiassa arkkitehtuurin ja muotoilun opiskelijoille, tutkijoille ja ammattilaisille, mutta myös muut taiteen ja tieteen edustajat ovat tervetulleita. Residenssihuoneistot sijaitsevat kunnantalon asuntosiivessä ja niihin majoittuminen mahdollistaa tutustumisen kunnantalon tiloihin. Lue lisää kansainvälisestä Aalto-residenssistä tästä.

Varkaus – teollista historiaa, Saimaan vesistö ja kaviaaria

Keskustaan saakka ulottuva Saimaan vesistö, vehreä luonto ja monet käyntikohteet tarjoavat Varkauden seudulla runsaasti mahdollisuuksia lomailijoille. Erikoisuuksiin kuuluvat oman kaupungin kaviaari, sampiherkut, tatuointitaidetta ja -kulttuuria esittelevä Tattoo Museo sekä ihmeellisten instrumenttien koti, Mekaanisen Musiikin Museo.

Varkauden kaupunkikuvasta ovat vastanneet 1900-luvun alkupuoliskolla nimekkäät suunnittelijat mm. Ivar ja Valter Thomé, Karl Lindahl ja Alvar Aalto. Teollisuuden ympärille rakennettu kaupunki on arkkitehtuuriltaan ainutkertainen.

Saimaan järvimaisemia voi ihailla risteilyllä, soutu- tai melontaretkellä. Kalastaa voi keskellä kaupunkia Pirtinvirrassa ja ympäristön laajalla 3000 hehtaarin kalastusalueella. Lähistöllä sijaitsevat Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot ovat vesiretkeilijöiden paratiisi ja siellä asustaa myös kuuluisa saimaannorppa. Taipaleen kanava-alueella voi katsella laivojen sulutusta ja Kanavamuseossa voi tutustua tarinoihin kanavarakentamisen vaiheista.

Alvar Aalto ja Varkauden teollisuusmaisema

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, johon Alvar Aalto on jättänyt kädenjälkensä. Hän aloitti Varkauden tehtaiden suunnittelijana 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti tässä roolissa kymmenisen vuotta. Oli myös useita suunnitelmia, jotka jäivät toteutumatta. Aallon töiden lisäksi Varkaudessa pääsee näkemään kaupungin muuta vanhaa rakennushistoriaa, tutustumaan Saimaan järvialueen luontoon sekä savolaiseen ruokakulttuuriin.

Funktionalismin kärkijoukoissa vaikuttanut Alvar Aalto tähtäsi suunnittelullaan edistyksellisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. 1940-luvulla tärkeäksi tavoitteeksi tuli myös jälleenrakentaminen ja sen järkevä toteuttaminen. Varkaudessa Aallon kynästä syntyi suunnitelmia niin teollisuusrakennuksia, asemakaavoja kuin tavallisten ihmisten koteja varten. Varkauden talotehtaasta valmistui satoja Aallon suunnittelemia tyyppitaloja ympäri Suomen.

Varkauden yli 200-vuotinen teollisuushistoria näkyy kaupungin arjessa. Vuosien mittaan on menestyksellisesti luotu mm. ruukki- ja konepajatoimintaa sekä laivanrakennus-, puunjalostus- ja paperiteollisuutta. Tänä päivänä Varkaus tunnetaan myös energiateknologian osaamisesta.

Osa vanhasta teollisuusalueesta on muuntautunut modernin kalatalouden keskukseksi. Varkaudessa nautitaan Saimaan vedessä ympäristöystävällisesti kasvanutta kirjolohta, sampea ja kaviaaria.

Teollisuuden historiaa täydentää hienosti Mekaanisen Musiikin Museo, joka esittelee mekaanisen musiikin kansainvälistä historiaa 1800-luvulta tähän päivään.

Varkauden Aalto-kohteisiin pääsee tutustumaan omatoimisesti ALVAR AALTO Varkaudessa –opaskartan sekä mobiilisovelluksen avulla. Kartan löydät Varkauden museoilta, sekä useista varkautelaisista matkailukohteista ja Warkaus infosta. Mobiilisovellus löytyy osoitteesta:
http://tarinasoitin.fi/varkausaalto.