Jyväskylän yliopiston kampus ja Seminaarinmäki

Jyväskylän kampuksen ensimmäiset rakennukset on rakennettu jo 1880-luvulla. Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit” ovat Seminaarinmäen vanhimmat rakennukset. Seminaarinmäen rakennushistoriallinen alue on myös suojeltu. Yliopisto kampuksen rakennetun ympäristön kerroksellisuus onkin sen merkittävä rikkaus. Sitä pidetään esimerkillisenä alueena, jossa on hyvän suunnittelun johdosta onnistuttu yhdistämään moderni täydennysrakentaminen vanhemman rakennuskannan lomaan hyvin.

Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen Jyväskylän yliopiston alue on rakentunut 1970-luvulle asti Allon suunnitelmien pohjalta. Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.

Alvar Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu myös amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Alun perin se käsitti korkeakoulun opetusta ja hallintoa palvelevan päärakennuksen ja kirjaston, harjoituskoulun, ruokala- ja asuntolarakennuksen, kaksi voimistelurakennusta, ylioppilaskunnan rakennuttaman uimahallin, jota on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksen sekä lämpökeskuksen. Aallon alkuperäinen kokonaisuus muodostaa avoimen kaaren, jonka keskelle sijoittuu urheilukenttä.

Rakennusten hallitsevana materiaalina käytettiin punatiiltä, johon yhdistettiin paikoin vaaleaa graniittia, rappaus- tai betonipintaa. Vaaleammilla materiaaleilla haluttiin korostaa hierarkkisesti tärkeitä paikkoja. Vaaleita pintoja käytettiin muun muassa päärakennuksen hallintosiiven ylimmässä kerroksessa, kokoustila Lyhdyssä sekä harjoituskoulun johtajan sisäänkäynnillä. Liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennus kuitenkin poikkeaa muusta punatiilisestä kokonaisuudesta. Tiedekunnan rakennus on valkoiseksi rapattu. Yliopiston kampuksen rakennusten ulkoasu, sisätilat sekä kalusteet ovat säilyneet hyvin. Alkuperäinen sisustus on säilynyt erityisen hyvin päärakennuksessa sekä kirjastossa.

Alvar Aallon Jyväskylän kampuksen rakennusvaiheet:

Ensimmäinen rakennusvaihe 1952-53:

– harjoituskoulu, lämpökeskus, harjoituskoulun voimistelurakennus, ruokalarakennukset Lozzi ja Lyhty, opiskelija-asuntola
– rakennukset otettiin käyttöön vuoden 1954 aikana

Toinen rakennusvaihe 1954-55:

– päärakennus, kirjasto, korkeakoulun voimistelurakennus, henkilökunnan asuinrakennus
– päärakennus ja kirjasto varsinaiseen käyttöön vasta vuonna 1958
– Aallon uimahalli rakennettiin erillisenä projektina

Aallonpuisto toteutus alkoi vuonna 1959. Alvar Aallon ja puutarha-arkkitehti Onni Savonlahden yhteistyössä suunnittelemat ulkoalueet istutuksineen ovat toteutuneet ja muuttaneet muotoaan vähitellen. Seminaarinkadun puoleinen muuri rakennettiin vuonna 1964.

1960-1970 luvulla rakennettua:

Ylioppilastalo Ilokivi 1964-65

Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus 1969-71

 

 

Jyväskylän yliopiston päärakennus. Kuva: Tero Takalo-Eskola Visit Jyväskylä

Jyväskylän yliopiston aula saa luonnonvaloa kattoikkunoista. Kuva: Tero Takalo-Eskola, Visit Jyväskylä

Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.
Jyväskylän yliopisto päärakennus kuva Maija Holma Alvar Aalto -säätiö
Jyväskylän yliopiston päärakennus on kampuksen tunnetuin rakennuskokonaisuus. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
ALVAR AALTO LOCATION-university of jyväskylä-lecture hall-PHOTO TERO TAKALO-ESKOLA
Jyväskylän yliopiston luentosali. Kuva: Tero Takalo-Eskola, Visit Jyväskylä
digi 3859_lyhty_koulu
Kreikkalaista temppeliä muistuttava Lyhty suunniteltiin alunperin opettajien ruokalaksi sekä kokoushuoneeksi. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
digi 3907a_liikunta
Valkeaksi rapattu Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus poikkeaa muista Aallon suunnittelemista rakennuksista Seminaarinmäellä. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
digi 3949_koulu-päärak-lozzi
Kuvassa oikealla oleva Lozzi suunniteltiin opiskelijoiden ruokalaksi. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
av 5431_U1-uimahalli-U2
Aallon uimahalli rakennettiin erillisenä projektina. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

Kohde kartalla

1. Jyväskylän yliopiston kampus ja Seminaarinmäki

Tietoa vierailijalle

Hyvä tietää

Saapuminen Jyväskylän kampukselle

Jyväskylän yliopiston kampus sijaitsee osoitteessa Seminaarinkatu 15. Kaikkia kampuksen rakennuksia voi lähtökohtaisesti ihailla ulkopuolelta mutta osa on myös auki yleisölle, pääosin arkisin. Osassa rakennuksista löydät myös kahvila sekä ravintolapalveluita. Lue lisää kampuksen palveluista sekä tarkista rakennusten tarkat sijainnit ja aukioloajat tästä linkistä. 

Jyväskylän Matkakeskukselta kulkee useita eri busseja yliopiston alueelle, esimerkiksi bussi 12. Matka-aika on noin 20 minuuttia riippuen bussista. Lue lisää yhteyksistä Jyväskylän paikallisliikenteen sivuilta.

Jyväskylän taksit tavoitat numerosta 0100 6900.

Lue lisää saapumisesta Jyväskylään sekä muista Aallon kohteista.