Jyväskylän yli­opiston kampus ja Seminaarin­mäki

Jyväskylän kampuksen ensimmäiset rakennukset on rakennettu jo 1880-luvulla. Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit” ovat Seminaarinmäen vanhimmat rakennukset. Seminaarinmäen rakennushistoriallinen alue on myös suojeltu. Yliopisto kampuksen rakennetun ympäristön kerroksellisuus onkin sen merkittävä rikkaus. Sitä pidetään esimerkillisenä alueena, jossa on hyvän suunnittelun johdosta onnistuttu yhdistämään moderni täydennysrakentaminen vanhemman rakennuskannan lomaan hyvin.

Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen Jyväskylän yliopiston alue on rakentunut 1970-luvulle asti Allon suunnitelmien pohjalta. Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.

Alvar Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu myös amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Alun perin se käsitti korkeakoulun opetusta ja hallintoa palvelevan päärakennuksen ja kirjaston, harjoituskoulun, ruokala- ja asuntolarakennuksen, kaksi voimistelurakennusta, ylioppilaskunnan rakennuttaman uimahallin, jota on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksen sekä lämpökeskuksen. Aallon alkuperäinen kokonaisuus muodostaa avoimen kaaren, jonka keskelle sijoittuu urheilukenttä.