Jyväskylän työväentalo

Jyväskylän työväentalo oli vastavalmistuneelle Alvar Aallolle ensimmäinen merkittävän julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Rakennuspiirustukset ovat vuodelta 1924, ja talo valmistui seuraavana vuonna. Työväentalosta tuli Aallon läpimurtotyö ja sitä pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Työväentalo on myös rakennushistoriallisesti aikakautensa merkittävämpiä rakennuksia. Työnväentalo suojeltiinkin asemakaavassa jo 1970-luvun alussa. Keski-Suomen lääninhallitus asetti rakennuksen suojeltavaksi vuonna 1978 ja Valtioneuvoston suojelupäätöksen rakennus sai vuonna 1986.

Rakennuksen katujulkisivu muodostuu pylväikön rajaamasta lasiseinästä, jonka takana on ravintola- ja kahvilatiloja. Sen monumentaalinen portaikko johtaa lämpiöstä ala-aulaan ja edelleen ulos. Lähes ikkunattomassa yläkerrassa on suuri juhlasali poliittisia tapahtumia ja teatteriesityksiä varten. 

Aino ja Alvar Aalto myös suunnittelivat sisustuksen ja valaisimet varta vasten tähän rakennukseen. Jyväskylän työväenteatteri sekä Jyväskylän kaupunginteatteri esiintyivät lavalla, kunnes uusi kaupunginteatterirakennus valmistui 1982. Nykyään rakennuksen tiloja käytetään pääosin kokous- ja juhla tilaisuuksissa. 

Työväentalon perustukset muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924. Rakennuksen kivijalkaan kätkettiin Työnvoima-lehden vanhoja numeroita sekä yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, valokuvia sekä rahaa. Työväentalo vihittiin käyttöön 12.-13.9.1925.

Rakennus poikkesi valmistusaikanaan voimakkaasti silloisesta katukuvasta. Työväentalossa on selkeitä 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yllä on baldakiini ja sen julkisivua koristaa toscanalaiset pylväiköt, palladiolainen paraati-ikkuna sekä medaljonki yksityiskohdat. Rakennuksen sisällä on myös pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila. Varhaisissa luonnoksissa esiintyvää pitkää pylväikköpihaa ei koskaan rakennettu. 

Työväentaloa on kunnostettu vuosien saatossa paljon ja siihen on tehty muutoksia useaan kertaan vuosikymmenten aikana. Muun muassa ensimmäisen kerroksen ravintola- ja kahvilatilat on aikojen saatossa remontoitu ja sisustettu uudelleen. 1980-luvulla tehtiin suuri restaurointi rakennuksen sisätiloissa ja tiloja palautettiin tuolloin lähellä alkuperäistä ilmettä. Viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2008, jolloin Aalto-sali peruskorjattiin. 

 

 

 

 

Jyväskylän Työväentalo oli Alvar ja Aino Aallon ensimmäinen merkittävä yhteinen toteutus. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

Työväentalon pyöreä lämpiö on yksi rakennuksen ihastuttavista piirteistä. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

Työväentalon perustukset muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924. Rakennuksen kivijalkaan kätkettiin Työnvoima-lehden vanhoja numeroita sekä yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, valokuvia sekä rahaa.
av 5175_jty
Juhlasali parveen suuntaan kuvattuna. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
av 5173_jty
Juhlasalin näyttämön katossa on edelleen paikoillaan alkuperäiset valaisimet. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
av 5176_jty
Aallot suunnittelivat myös Jyväskylän Työväentalon sisätilat valaisimineen. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
av 6125a_jty
Yksi selkeä 1920-luvun klassismin tyylipiirre Jyväskylän työväentalossa on sen pääsisäänkäynnin yllä oleva baldakiini. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto Foundation
av 6124a_jty
Jyväskylän Työväentalo on pohjoismaista klassismia edustava rakennus. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

Kohde kartalla

1. Jyväskylän työväentalo

Tietoa vierailijalle

Hyvä tietää

Saapuminen Jyväskylään

Jyväskylän työväentalo sijaitsee osoitteessa Väinönkatu 7. Työväentalo sijaitsee noin 300 metrin päässä Jyväskylän Matkakeskukselta. Lue lisää Jyväskylän paikallisliikenteestä. Jyväskylän taksit tavoitat numerosta 0100 6900.

Sisäänpääsymaksut:

– 1-5 henkilöä: 10 €/henkilö

– yli 5 henkilöä: 75€/ryhmä

Avoinna matkailijoille vain sopimuksen mukaan. Tiedustelut Jyväskylän Työväenyhdistykselle numeroon 010 231 4400. Vierailut tulee varata 2 viikkoa ennen vierailua. Maksu käteisellä.

Lue lisää saapumisesta Jyväskylään sekä muista Aallon kohteista.

Lue lisää Jyväskylän Työnväenyhdistyksestä