Experience: Järvi-Suomi

Aalto-matkat: kuratoidut elämykset arkkitehtuurin ystäville

Tervetuloa Alvar Aalto -reitille – matkalle, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun taika herää eloon, kutsuen sinut katsomaan maailmaa uusin silmin. Alvar Aalto (1898–1976), modernin arkkitehtuurin mestari, suunnitteli tiloja, joissa ihmisläheisyys on keskiössä. Hänen teoksensa eivät ole vain rakennuksia – ne ovat elämyksiä, jotka puhuttelevat sielua. Suomessa ja ympäri maailmaa sijaitsevat Aallon luomukset toimivat portteina uudelleen ajateltuun maailmaan.

Vuonna 2021 tämä ainutlaatuinen reitti sai Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi myönnetyn sertifikaatin – kunnianosoituksen sen merkittävästä roolista Euroopan rikkaassa kulttuuriperinnössä. Alvar Aalto -reitti tarjoaa enemmän kuin kierroksen arkkitehtonisten mestariteosten äärelle – se kutsuu astumaan tiloihin, joissa muotoilu, luonto ja inhimillisyys sulautuvat yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.

Tämä katalogi johdattaa sinut kuratoituun valikoimaan Aalto-elämyksiä. Jokainen paketti on tarkoin suunniteltu seikkailu Aallon maailmaan, yhdistäen hänen ikonisen arkkitehtuurinsa paikallisen kulttuurin ainutlaatuisiin piirteisiin. Rauhallisista suomalaisista maisemista vilkkaisiin eurooppalaisiin Aalto-kohteisiin – näiltä matkoilta löytyy jokaiselle jotakin. Olitpa sitten ensikertalainen tai vakiintunut Aalto-ihailija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi ja etsimme jatkuvasti uusia kumppaneita rikastuttamaan tätä kokemusta.

Astut tiloihin, jotka rikkovat tavanomaisuuden rajat – joissa jokainen kaari, jokainen yksityiskohta ja jokainen materiaali kertoo tarinaa, joka muuttaa tapasi nähdä ympäröivä maailma. Tämä on Alvar Aalto -reitin ydin: kutsu löytää kauneutta, toiminnallisuutta ja elämän yhteyttä uudella tavalla, yhden modernin arkkitehtuurin suurimman visionäärin silmin.

Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.

Pääset lataamaan englanninkielisen pdf-katalogin tästä: Alvar Aalto Route Matkailutuotteet

Aaltojen suunnittelema Suomi

Lähde matkalle ympäri Suomea ja löydä Alvar Aallon arkkitehtonisen perinnön sydän ja sielu. Aloita Turusta, jossa Aallon varhaiset modernistiset teokset todistavat hänen kehittyvää tyyliään. Helsingissä ikoninen Finlandia-talo ja Akateeminen Kirjakauppa ilmentävät Aallon näkemystä modernismin periaatteesta, minkä mukaan muoto on seurausta käyttötarkoituksesta. Jyväskylässä Aalto2-museon sanotaan olevan tila, jossa Aallon nerous hämärtää käytännöllisyyden ja taiteen rajat. Matkaa Säynätsaloon ihailemaan viihtyisää kaupungintaloa, ja tutustu Muuratsalon koetaloon, Aallon rohkean luovuuden koekenttään. Jatka matkaasi Lounais-Suomeen Kauttuan upeaan Ruukinpuistoon, mistä löydät kuusi Aallon rakennusta, mukaan lukien terassitalon ja Jokisaunan, sekä viihtyisän pikkukylän herkullisine tarjoiluineen. Päätä matka Villa Maireaan; kotiin, joka sulautuu luontoon. Tämä kiertomatka on kunnianosoitus Aallon visiolle, mahdollisuus nähdä rakennettu ympäristö hänen filosofiansa kautta.

Kiertomatka lyhyesti: Tämä viisipäiväinen kiertue alkaa Turusta Aallon ensimmäisillä modernistisilla teoksilla ja etenee Helsingin ikonisten maamerkkien kautta. Matka jatkuu vierailuilla Säynätsalon kaupungintaloon ja Muuratsalon koetaloon, josta suunnataan Kauttuan Ruukinpuistoon. Retki päättyy vierailuun Villa Maireassa, rentouttavassa arkkitehtonisessa keitaassa.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Jyväs­kylän työ­väen­talo

Jyväskylän työväentalo oli vastavalmistuneelle Alvar Aallolle ensimmäinen merkittävän julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Rakennuspiirustukset ovat vuodelta 1924, ja talo valmistui seuraavana vuonna. Työväentalosta tuli Aallon läpimurtotyö ja sitä pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Työväentalo on myös rakennushistoriallisesti aikakautensa merkittävämpiä rakennuksia. Työnväentalo suojeltiinkin asemakaavassa jo 1970-luvun alussa. Keski-Suomen lääninhallitus asetti rakennuksen suojeltavaksi vuonna 1978 ja Valtioneuvoston suojelupäätöksen rakennus sai vuonna 1986.

Rakennuksen katujulkisivu muodostuu pylväikön rajaamasta lasiseinästä, jonka takana on ravintola- ja kahvilatiloja. Sen monumentaalinen portaikko johtaa lämpiöstä ala-aulaan ja edelleen ulos. Lähes ikkunattomassa yläkerrassa on suuri juhlasali poliittisia tapahtumia ja teatteriesityksiä varten.

Aino ja Alvar Aalto myös suunnittelivat sisustuksen ja valaisimet varta vasten tähän rakennukseen. Jyväskylän työväenteatteri sekä Jyväskylän kaupunginteatteri esiintyivät lavalla, kunnes uusi kaupunginteatterirakennus valmistui 1982. Nykyään rakennuksen tiloja käytetään pääosin kokous- ja juhlatilaisuuksissa.

Työväentalon perustukset muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924. Rakennuksen kivijalkaan kätkettiin Työnvoima-lehden vanhoja numeroita sekä yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, valokuvia sekä rahaa. Työväentalo vihittiin käyttöön 12.-13.9.1925.

Rakennus poikkesi valmistusaikanaan voimakkaasti silloisesta katukuvasta. Työväentalossa on selkeitä 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yllä on baldakiini ja sen julkisivua koristaa toscanalaiset pylväiköt, palladiolainen paraati-ikkuna sekä medaljonki yksityiskohdat. Rakennuksen sisällä on myös pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila. Varhaisissa luonnoksissa esiintyvää pitkää pylväikköpihaa ei koskaan rakennettu. 

Työväentaloa on kunnostettu vuosien saatossa paljon ja siihen on tehty muutoksia useaan kertaan vuosikymmenten aikana. Muun muassa ensimmäisen kerroksen ravintola- ja kahvilatilat on aikojen saatossa remontoitu ja sisustettu uudelleen. 1980-luvulla tehtiin suuri restaurointi rakennuksen sisätiloissa ja tiloja palautettiin tuolloin lähellä alkuperäistä ilmettä. Viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2008, jolloin Aalto-sali peruskorjattiin. 

Jyväskylän yli­opiston kampus ja Seminaarin­mäki

Jyväskylän kampuksen ensimmäiset rakennukset on rakennettu jo 1880-luvulla. Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit” ovat Seminaarinmäen vanhimmat rakennukset. Seminaarinmäen rakennushistoriallinen alue on myös suojeltu. Yliopisto kampuksen rakennetun ympäristön kerroksellisuus onkin sen merkittävä rikkaus. Sitä pidetään esimerkillisenä alueena, jossa on hyvän suunnittelun johdosta onnistuttu yhdistämään moderni täydennysrakentaminen vanhemman rakennuskannan lomaan hyvin.

Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen Jyväskylän yliopiston alue on rakentunut 1970-luvulle asti Allon suunnitelmien pohjalta. Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.

Alvar Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu myös amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Alun perin se käsitti korkeakoulun opetusta ja hallintoa palvelevan päärakennuksen ja kirjaston, harjoituskoulun, ruokala- ja asuntolarakennuksen, kaksi voimistelurakennusta, ylioppilaskunnan rakennuttaman uimahallin, jota on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksen sekä lämpökeskuksen. Aallon alkuperäinen kokonaisuus muodostaa avoimen kaaren, jonka keskelle sijoittuu urheilukenttä.

Muuramen kirkko

Muuramen kirkko on Alvar Aallon 1920-luvun lukuisista kirkkosuunnitelmista ainoa toteutunut. Muuramen kirkon koetaan olevan Aallon tuotannossa eräänlainen välivaihe, jonka kautta Aalto siirtyi pikkuhiljaa klassismista funktionalismiin.

Muuramen kunta sijaitsee hieman etelään Jyväskylästä, missä Aalto avasi ensimmäisen toimistonsa vuonna 1923. Olikin luonnollista, että Muuramen seurakunta päätti tilata kirkkosuunnitelmat lähimmältä pätevältä arkkitehdiltä. Aalto oli tehnyt ensimmäisen Italian matkansa vuonna 1924, ja matkan vaikutuksia on havaittavissa Muuramen kirkon suunnitelmissa. Kirkon Italian vaikutukset näkyvät esimerkiksi kirkon kellotornissa sekä ja seurakuntasalin alla olevassa loggiassa.

Muuramen moderni kirkko edustaa pohjoismaista klassismia. Muuramen kirkko sijaitsee Muuramen harjulla ja se on tärkeä osa seudun kulttuuriperintöä. Kirkko on yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko, johon liittyy kellotorni apsiksen toisella puolella. Sisätilan huomattavin piirre on palkkien kannattelema tynnyriholvi; seurakuntasali avautuu sivukappeliksi kuorin oikealle puolelle. Tästä tilasta laskeutuu portaikko loggian suojaamalle uloskäynnille, jota Aallon suunnitelmassa ympäröi sakaramuurin rajaama ruusutarha.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Muuramen kirkon sisätilan kalusteet kokonaisuudessaan. Kirkon sisustussuunnittelu tapahtui kuitenkin vasta projektin loppuvaiheissa, jolloin Aalto oli jo kiinnostunut modernismista. Niinpä Aalto valitsi sisätilan valaisimiksi tanskalaisen Poul Henningsenin modernit valaisimet.

Muuramen kirkkoa on ajan saatossa korjailtu useampaan otteeseen. Varsinkin kirkon sisätiloja on muuteltu useasti. Vuonna 2016 valmistui kirkon viimeisin peruskorjaus, jossa kirkon sisä- ja ulkotilat kunnostettiin. Peruskorjauksen tavoitteena oli palauttaa kirkko alkuperäiseen asuunsa, värimaailmaa myöten. Peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon palautettiin myös Poul Henningenin valaisimet. Peruskorjausta pidetään onnistuneena.

Kirkon alttarimaalauksen on maalannut taiteilija nimeltä William Lönnberg vuonna 1929.

Aallon arkkitehtuurin helmet – Helsinki, Jyväskylä ja Seinäjoki

Koe Aallon arkkitehtuurin keskittymät Jyväskylässä ja Seinäjoella, joiden kaupunkikuvaan Alvar Aalto jätti lähtemättömän jäljen.

Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskus on Aallon keskustasuunnitelmista kokonaisvaltaisimmin toteutunut, Jyväskylässä taas on eniten Aallon rakennuksia koko maailmassa.

Alvar ja Gösta – kaksi mestaria

Alvar ja Gösta –kokonaisuus avaa huikean näköalan suomalaiseen tapaan elää ihmisen kokoista elämää vuorovaikutteisesti luonnon kanssa. Se tarjoaa elämyksiä kaikille kulttuurin ystäville ja heille, joilla on halu tutustua lähemmin suomalaisuuteen keskellä kauneinta Järvi-Suomea, jonka vesistöt ja metsät ovat alati läsnä tällä matkalla.

Alvar Aalto – e la natura – risteily arkki­teh­tuuriin

Lähde mukaan nauttimaan kauniista Alvar Aaltoakin inspiroineista Päijänteen vesistöistä sekä Säynätsalon maisemista ja tutustu Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon. Myös itse Aalto matkasi aikanaan Säynätsaloon Suomi-laivalla.

Alvar Aalto risteily s/s Suomella starttaa Jyväskylän satamasta Päijänteelle kohti Säynätsaloa. Laivalla on ravintola ja kahvilapalvelut. Säynätsalon laivalaiturilta opas johdattaa pienen kävelymatkan Säynätsalon kunnantalolle. Kunnantalolla kuulet oppaan johdolla mielenkiintoista kerrontaa Alvar Aallosta ja hänen arkkitehtuuristaan. Kierroksen jälkeen on mahdollisuus nauttia kahvilassa kahvit leivoksen kera. Paluumatka Jyväskylään tehdään paikallisbussilla.

Muuratsalon koetalo

Muuratsalon koetalo, Alvar ja Elissa Aallon kesähuvila, sijaitsee Muuratsalon saaren länsirannalla Pohjois-Päijänteellä. Koetalon tontilla sijaitsevat kesähuvila, puuvaja ja savusauna. Koetalo sijaitsee kauniilla paikalla Päijänteen rantakalliolla, mutta kuitenkin metsän suojassa.

Koetalo muodostuu päärakennuksesta (1952–54) ja vierashuonesiivestä (1953). Päärakennuksen L-muoto ja muuriaiheet sulkevat sisäänsä sisäpihan, joka aukeaa etelään ja länteen. Valkoiseksi slammattu ja maalattu julkisivu muuttuu sisäpihalla punatiiliseksi. Pation sydämen muodostaa avoin tulisija pihan keskellä.

Savusauna sijaitsee rantapoukamassa. Luonnonkivien varaan rakennetussa hirsisaunassa on turvekatto. Sisätilassa on löylyhuoneen lisäksi pieni pukuhuone. Elissa Aalto laati saunan työpiirustukset Alvar Aallon luonnosten pohjalta.

Aalto suunnitteli Nemo propheta in patria -moottoriveneen, jolla Elissa ja Alvar Aalto matkasivat kesäisin Koetalolle. Vene kuuluu Alvar Aalto -säätiön kokoelmaan. Lue lisää rakennuksen arkkitehtuurista Alvar Aalto -säätiön sivuilta. Muuratsalon koetalolla on mahdollista vierailla vain kesäaikaan. Vierailut ja opastukset hoitaa Aalto2-museokeskus.

Säynätsalon kunnan­­talo

Säynätsalon kunnantalo on toteutettu vuonna 1949 pidetyn kutsukilpailun pohjalta. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan ’Curia’ ja sai saman tien toimeksiannon rakennuksen suunnitteluun. Vuonna 1952 valmistunut rakennus on Aallon ihailluimpia. Kunnanvaltuuston istuntosali kohoaa muuta rakennusryhmää korkeammalle ja hallitsee juhlavasti aluetta. Päämateriaali niin julkisivuissa kuin julkisissa sisätiloissa on punatiili.

Säynätsalon kunnantaloon on sijoitettu useita eri toimintoja. Linnamaisen rakennuksen keskellä on korotettu sisäpiha, josta on käynti kunnan entisiin hallinnollisiin tiloihin sekä kirjastoon, joka edelleen palvelee Säynätsalon lähikirjastona. Toimistotilat toimivat nykyään taidegallerioina ja näyttelytiloina. Rakennuksen länsisiipeen sijoitetut kunnan toimihenkilöiden asunnot taas toimivat nykyään enimmäkseen majoitustiloina. Alimman kerroksen tilat palvelevat edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan vuokrattavina liiketiloina paikallisille yrityksille. Kesäisin Kunnantalossa pidetään päivittäin ovia auki vieraille ja opastuskierroksia järjestetään suomeksi ja englanniksi.

Säynätsalon kunnantalo tarjoaa huoneistoja sekä yöpymiseen että pidempiaikaiseen residenssimajoittumiseen tutkijoille ja opiskelijoille. Säynätsalon Aalto-residenssi on suunniteltu pääasiassa arkkitehtuurin ja muotoilun opiskelijoille, tutkijoille ja ammattilaisille, mutta myös muut taiteen ja tieteen edustajat ovat tervetulleita. Residenssihuoneistot sijaitsevat kunnantalon asuntosiivessä ja niihin majoittuminen mahdollistaa tutustumisen kunnantalon tiloihin. Lue lisää kansainvälisestä Aalto-residenssistä tästä.

Varkaus – Alvar Aallon arkkitehtuuria ja teollisuuden tarinoita Saimaan rannalla

Varkaus tarjoaa kiehtovan yhdistelmän teollisuushistoriaa, Alvar Aallon arkkitehtuuria ja Saimaan järvialueen luonnon rauhaa. Tämä vanha teollisuuskaupunki on paikka, jossa Aalto aloitti suunnittelutyönsä 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti aktiivisesti seuraavat kymmenen vuotta. Kaupunkiin tutustuminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, kuinka Aalto yhdisti funktionalismin periaatteet arkeen ja osaksi teollista ympäristöä.

Aalto suunnitteli Varkauteen laajan kirjon rakennuksia ja alueita: teollisuusrakennuksia, asemakaavoja sekä tyyppitaloja, joissa edelleen asuu varkautelaisia perheitä. Varkauden talotehtaalta lähteneet tyyppitalot levisivät laajalle ympäri Suomen, tukien sotien jälkeistä jälleenrakentamista ja järkevän asumisen kehitystä. Aallon työn kautta Varkaus tarjoaa loistavan esimerkin hänen pyrkimyksistään edistää tasa-arvoista ja toimivaa yhteiskuntaa.

Teollisuus ja innovaatio Varkaudessa
Yli 200 vuotta vanha teollinen perintö on jättänyt Varkauteen vahvan leiman. Kaupungissa on kehitetty vuosikymmenten saatossa monipuolista osaamista, kuten ruukki- ja konepajatoimintaa, laivanrakennusta sekä puunjalostus- ja paperiteollisuutta. Nykyään Varkaus tunnetaan myös energiateknologian huippuosaamisesta, ja vanha teollisuusalue on osin muuntunut modernin kalatalouden keskukseksi. Esimerkiksi Saimaan vedessä ympäristöystävällisesti kasvatettu kirjolohi on paikallinen erikoisuus, jota kannattaa maistaa.

Varkauden kulttuuritarjonta ja luonnon kauneus
Varkauden kaupunkikuvassa kohtaavat historia, moderni arkkitehtuuri ja ympäröivän luonnon vehreys. Saimaan järvialue kutsuu nauttimaan vesistöjen tarjoamista mahdollisuuksista ja alueen luonnon kauneudesta. Savolainen ruokakulttuuri täydentää matkailijan kokemuksen paikallisilla mauillaan.

Teollisuushistoriaa täydentää hienosti Mekaanisen Musiikin Museo, jossa voi sukeltaa mekaanisen musiikin kiehtovaan maailmaan aina 1800-luvulta nykypäivään. Tämä kansainvälisestikin merkittävä museo on erinomainen lisä Varkauden monipuoliseen tarjontaan.

Varkaudessa yhdistyvät Alvar Aallon visio, teollinen perintö ja luonnon rauha tavalla, joka tarjoaa elämyksiä niin arkkitehtuurin ystäville kuin kaikille, jotka etsivät uudenlaista tapaa kokea suomalainen teollisuus- ja kulttuurihistoria.

Varkauden Aalto-kohteisiin pääsee tutustumaan omatoimisesti ALVAR AALTO Varkaudessa –opaskartan sekä mobiilisovelluksen avulla. Kartan löydät Varkauden museoilta, sekä useista varkautelaisista matkailukohteista ja Warkaus infosta. Mobiilisovellus löytyy osoitteesta:
http://tarinasoitin.fi/varkausaalto

Tervetuloa Varkauteen – koe Alvar Aallon ja teollisen perinnön harmonia Saimaan syleilyssä!