Villa Mairea ja Ahlströmin ruukki – Kulttuuria ja kulinarismia

Noormarkussa koet kokonaisvaltaisen elämyksen arkkitehtuuriin ja designiin liittyen opastetuilla kierroksilla maailmankuulussa Villa Maireassa ja Ahlströmin ruukkialueella, sekä vieraanvaraisista majoitus- ja ravintolapalveluista nauttien.

Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Villa Mairea on arkkitehtuuriltaan yksi maailman tunnetuimmista yksityiskodeista.Mäntymetsän keskellä kohoava Villa Mairea sisältää merkittävän modernin taiteen kokoelman sekä Aino Aallon suunnitteleman ajattoman sisustuksen. Rakennuksen omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja siellä toimii Mairea-Säätiö. Ahlströmin pitkä ja tiivis yhteistyö Aallon pariskunnan kanssa tuotti, paitsi monia arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia ja teollisuusyhdyskuntia, myös korkealaatuista muotoilua, kuten ikonisen Savoy-maljakon.

Poikkeuksellisen tiiviiseen yhteistyöhön ja siihen liittyviin tarinoihin pääset tutustumaan opastetuilla teemakierroksilla. Paketti sisältää lounaan sekä tulo- että lähtöpäivänä, päivällisen, yöpymisen Alvar Aallon sisustamassa vierastalo Vainiolassa ja opastetut kierrokset Villa Maireassa sekä oman valinnan mukaan ruukkialueella tai Ahlström Voyage -näyttelyssä.

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Ruukki­alueiden Aalto

Tutustu arkkitehtuuriin ja elämään Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa Ahlströmin ruukeissa. Noormarkussa tutustutaan Villa Maireaan ja Kauttualla Terassitalossa ja Jokisaunalla.

Inhimillinen mittakaava ja arkielämä ovat oleellinen osa Kauttuan ruukinpuiston arkkitehtuuria. Kauttualla pääset tutustumaan Aallon arkkitehtuuriin monipuolisesti. Aloita kierros kuuluisassa Terassitalossa, jossa pääset tutustumaan Artekilla sisustettuun asuntoon. Opastetulla kävelykierroksella vierailet lisäksi Jokisaunalla, Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa, ja näet myös muita Aaltojen kohteita mukaan lukien virkanaisten asuintalo sekä Varkaudenmäen tyyppitalot.

Terassitalon vierailun yhteydessä voit ostaa mukaan mieleisesi vanhan Artekin tuotteen ja Jokisaunan design-kaupasta löytyy runsaasti suomalaista muotoilua.

Matka Kauttualta jatkuu kohti Noormarkun ruukkia. Maailmankuulu Villa Mairea sijaitsee Noormarkun ruukkialueella, mäntymetsien ympäröimänä. Alvar Aalto suunnitteli Villa Mairean kodiksi ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Villa Mairea on edelleen suvun käytössä. Rakennuksessa on merkittävä kansainvälinen taidekokoelma ja alkuperäinen Aino Aallon sisustus.

Opastetulla ruukkikierroksella pääset tutustumaan Ahlström Voyage-näyttelyyn.

Arkea Aallon kattojen alla

Kierros lounaisessa Suomessa vie sekä idyllisiin ruukkikyliin että esittelee modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia. Paimion parantolassa nähdään, miten Aallon näkemykset tervehdyttävästä ympäristöstä toteutuivat ja Euran Kauttualla tutustutaan Aallon suunnittelmaan Terassitaloon, joka asettuu sopuisasti maaston muotoihin. Villa Mairea päästää vieraat tyylikkääseen yksityiskotiin ihastelemaan sen ajatonta sisustusta. Noormarkun ja Kauttuan historiallisten ruukkialueiden ihastuttavissa miljöissä voi aistia menneen maailman ja perehtyä puunjalostusteollisuuden historiaan.

Matkan aikana nautitaan herkullisia aterioita kauniissa ja autenttisissa kohteissa. Kauttuan Jokisauna tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kylpeä Aallon suunnittelemassa rakennuksessa sekä pulahtaa Eurajoessa.

Villa Mairea ja Ahlströmin Noor­markun ruukki Porissa

Noormarkun ruukki sai Ruotsin kuninkaalta privilegion eli oikeuden perustaa rautaruukin vuonna 1806. Ruukki joutui vuonna 1870 pakkohuutokauppaan, josta sen hankki omistukseensa vuonna 1851 Ahlström-yhtiön perustanut Antti Ahlström. Tämän jälkeen alkoi ruukin kukoistusaika, sillä Ahlströmien aikana ruukkiin on rakennettu kolmen sukupolven kodit Isotalo (Evert Lagerspetz, 1881), Havulinna (1901, G. A. Lindberg) sekä Villa Mairea (Alvar ja Aino Aalto, 1939), Pääkonttori (Emil Fabritius ja Valter Jung, 1916), Noormarkun Klubi (Alex Nyström ja Karl Lindahl, 1924) sekä runsaasti virkailijahuviloita ja työnväenasuntoja. Ruukkialueella on näyttäviä puutarhoja n. 25 hehtaaria. Ruukissa on tarjolla korkeatasoisia kulttuuri-, ravintola- ja majoituspalveluita.

Villa Kokkonen

Alvar Aallon piirtämien yksityiskotien joukossa Villa Kokkonen (1967-1969) on harvinaisuus, koska se on ainoa toteutettu taiteilijakoti Aallon tuotannossa. Säveltäjä Joonas Kokkonen asui Villa Kokkosessa 27 vuotta. Talon rakennustaiteellisena sydämenä on konserttisali. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön tarina olisi päättynyt Jean Sibeliuksen kuolemaan vuonna 1957, ellei Joonas Kokkonen olisi perunut muuttoaikeitaan Helsinkiin. Hän hankki rantatontin Järvenpään kaupungilta ja sai kotinsa suunnittelijaksi Suomen tunnetuimman arkkitehdin.

Vierailu Villa Kokkosessa on elämyksellinen matka taiteilijakodin historiaan ja nykypäivään. Villa Kokkonen on yksikerroksinen ja monimuotoinen puutalo, joka kylpee luonnonvalossa.

Villa Kokkonen valittiin vuonna 2012 ensimmäisten suomalaistalojen joukossa Iconic Houses -verkostoon, johon kuuluu maailman tunnetuimpia talomuseoita.

Alvar Aalto ja säveltäjä Joonas Kokkonen ystävystyivät ollessaan yhtä aikaa Suomen Akatemian jäseniä. Villa Kokkosen ensimmäiset luonnokset syntyivät tontilla käynnin jälkeen yhteisellä aterialla. Viuhkanmuotoinen talo jakautuu kolmeen osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone, sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa.

Aalto piirsi Kokkosen työhuoneen flyygelin ympärille. Huone tarjosi työrauhan lisäksi säveltäjälle mahdollisuuden järjestää kamarimusiikkikonsertteja, joiden ajaksi äänieristävä olohuoneen ovi suljettiin. Tällä välin perhe saattoi jatkaa tavallista arkeaan mukavan kodin muissa osissa.

Länteen viettävällä tontilla on kolme rakennusta. Päärakennuksesta laskeutuva pergola johdattelee saunalle, jonka luona on vapaamuotoinen uima-allas. Autotalli sijaitsee erillisenä rakennuksena sisääntulotien varressa. Talo ja sauna on rakennettu hirsistä ja verhoiltu kapealla, tummalla pystylaudoituksella. Puiden suojaan kätkeytyvällä talolla ei ole varsinaista pääjulkisivua; rakennusryhmästä syntyy suorastaan sulkeutunut vaikutelma.

Sunilan selluloosa­tehdas ja asuin­alue

Funktionalismin helmi Sunilan sellutehdas ja asuinalue

Aikoinaan Sunilasta tuli Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Sunilan sellutehdas ja asuinalue (1936–54) on laajin Aallon alkuperäisten suunnitelmien mukaan toteutunut kokonaisuus; tehdas ja metsälähiö Suomenlahden rannalla Kymijoen suistossa. Asemakaavaltaan suojellussa Sunilassa on mm. tehtaanjohtajan talo Kantola, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia. Aluetta leimaavat laajat nurmikentät ja pelkistetyt mäntypihat.

Sunilan urheilukenttä ja sen ulkokuntoilulaitteet ovat aktiivisessa käytössä ja talvisin kentän luistelurataa kiertää myös latu. Myös Sunilan valaistu kuntorata on kunnostettu vuonna 2023. Kahden kilometrin päässä Sunilasta sijaitsee upea Äijänniemen uimaranta. Luonnonkivinen mäntykankainen hiekkaranta soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten perheille matalan rannan ansiosta. Alueella on pukusuojat, WC, jätehuolto ja grillipaikka.

Sunilan alueella palvelevat mm.

Sunilan Kantola

Pro Sunila kaupunginosayhdistys ja Sunilan Aalto-kodit tapahtuma

Sunilan pirtti

Korttelikoti Alvariska

Visit Sunila -majoitusta

Seinäjoen hallinto- ja kulttuuri­keskus

Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus. Monipuolisen rakennusvalikoimansa ja eheän toteutuksensa ansiosta Seinäjoen kaupunkikeskus on edustavin esimerkki Alvar Aallon monista, mutta useimmiten suunnitelmiksi jääneistä kaupunkikeskuksista.

Seinäjoella sijaitsee myös vuosiin 1924-1926 ajoittuva Seinäjoen suojeluskuntatalo, joka on harvoja Aallon nuoruuden töitä, tyyliltään klassismia. Aalto-keskus muodostuu kuudesta rakennuksesta sekä vuonna 1988 valmistuneesta Kansalaistorista.

Aalto-keskus

Seinäjoen Aalto-keskus syntyi kahden arkkitehtuurikilpailun pohjalta ja valmistui vuosina 1958–1988.

Alvar Aalto voitti Seinäjoen seurakunnan järjestämän kirkkokilpailun ehdotuksellaan ”Lakeuksien risti” vuonna 1951. Seitsemän vuotta myöhemmin 1958 hän voitti Seinäjoen keskustaa koskevan suunnittelukilpailun. Aalto sai tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi kirjaston, kaupunginteatterin ja valtion virastotalon, jotka hän oli hahmotellut kilpailuehdotukseensa.

Aallon arkkitehtitoimistossa suunniteltiin Aalto-keskuksen rakennusten lisäksi keskuksen ulkovalaisimet, ulkomuurit, pihojen pintamateriaalit sekä istutukset.

Kansalaistori Seinäjoella

Keskeisiä Alvar Aallon keskustasuunnitelmissa olivat monumentaaliset, mutta helposti lähestyttävät aukiot ja torit julkisten rakennusten ympäröiminä. Aallon nuoruudenaikaisen antiikin ihailun heijastumana aukio näyttäytyy forumina, jonka taustalla on myös italialaisvaikutteinen oleskelutila, piazza.

Seinäjoen Kansalaistorin rakennukset, kaupungintalo, kirjasto ja kaupunginteatteri, rajaavat keskelleen graniittikivetysten ja noppakivien muodostaman aukion. Aukio on Aallon ehdotuksen mukaan suunniteltu kongresseja ja kesäkokouksia varten sekä tietysti kansalaisten kohtaamispaikaksi. Alvar Aalto toivoi ihmisten kokoontumiseen tarkoitettujen torien välityksellä edistävänsä “uutta renessanssia”, jonka avulla mielipiteitä voitaisiin muodostaa ja vaihtaa sosiaalisen kanssakäymisen kautta.

Hallinto- ja kulttuurikeskus rakennettiin vähitellen. Viimeisenä valmistui Kansalaistori suihkulähteineen ja istutuksineen. Aukion kiveys jatkuu itäpuolella kadun yli kytkien hallinto- ja kulttuurirakennukset kirkkorakennuksiin. Näin muodostuu kuuden rakennuksen ja torin kokonaistaideteos.

Alvar Aallon Helsinki

Merellinen Helsinki on Suomen suurin kaupunki, josta löytyy useiden Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten lisäksi edustava kattaus eri vuosikymmenten ja aikakausien suomalaista arkkitehtuuria.

Pikkukaupungissa, Kuortaneella syntynyt Aalto valmistui arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta. Hän perusti vuonna 1923 Jyväskylään ensimmäisen toimistonsa, jonka nimi oli juhlallisesti Arkkitehtuuri- ja monumentaalitaiteen toimisto. Arkkitehtitoimisto siirtyi ensin Turkuun ja sieltä lopulta Helsinkiin 1930-luvun alussa.

Aalto oli osallistunut nuorena useisiin merkittäviin pääkaupungin arkkitehtuurikilpailuihin: esimerkiksi Eduskuntatalon ja olympiastadionin suunnittelukilpailuihin.

Yhdessä arkkitehti Aino Aallon kanssa suunniteltu kotitalo valmistui vuonna 1936 Munkkiniemeen, alueelle joka ei vielä silloin ollut virallisesti osa Helsingin kaupunkia. Nykyisin kotimuseona toimivaan taloon suunniteltiin myös ateljeesiipi arkkitehtitoimiston käyttöön. Alue oli Aallolle tuttu: hän suunnitteli esim. 1930-luvun alussa toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius-yhtiölle Munkkiniemeen. Kansaneläkelaitoksen työntekijöille suunnitellut asuinkerrostalot sen sijaan valmistuivat alueelle vuonna 1954.

Vuonna 1955 Munkkiniemeen lähelle kotitaloa valmistui uusi rakennus laajenevan arkkitehtitoimiston tarpeisiin. Alvar Aallon ateljee on nykyisin Alvar Aalto -säätiön päätoimipaikka ja suosittu arkkitehtuurimatkailijoiden vierailukohde.

Helsingin seudulle on vuosien saatossa noussut useita Aallon suunnittelemia rakennuksia. Kansaneläkelaitoksen ja Enso-Gutzeitin pääkonttorit sisustuksineen suunniteltiin huolellisesti jokaista yksityiskohtaa myöten vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Keskustassa sijaitsevat mm. yleisölle avoimet Rautatalo ja Akateeminen kirjakauppa sekä jo vuonna 1937 avattu ravintola Savoy, jonka alkuperäisessä asussaan säilyneen sisustuksen Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat yhdessä.

Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 lähelle Helsingin keskustaa. Edelleen monipuolisten tapahtumien käytössä olevaan, rikkaan historian omaavaan taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.

Vuonna 1959 Helsingin kaupunginhallitus antoi Aallolle tehtäväksi keskustasuunnitelman tekemisen Kamppi-Töölönlahden alueelle. Aalto hahmotteli Helsingille uutta monumentaalikeskustaa mutta lopulta suunnitelmista ei toteutettu kuin pieni osa – Töölönlahden rannalle suunnitellusta kulttuurirakennusten rivistöstä Finlandia-talo oli ainoa, joka rakennettiin.

Kongressi- ja konserttisaliksi suunniteltu Finlandia-talo on yksi viimeisimmistä Aallon toimiston suunnittelemista rakennuksista. Finlandia-taloa suunniteltiin vuosina 1967–71 ja 1973–75. Alvar Aalto kuoli vuonna 1976, pian Finlandia-talon valmistumisen jälkeen. Merkkirakennukseen pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja eri tapahtumien yhteydessä.

Tehtaanmäen asuinalue ja koulu Kouvolan Inkeroisissa

Alvar Aallon Tehtaanmäelle suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kouvolassa sijaitseva kokonaisuus muodostuu tehdasrakennuksista, Rantalinjan paritaloista, Tervalinjan rivitaloista, kolmesta omakotitalosta (Insinööritalot), kolmesta kerrostalosta, Tehtaanmäen koulusta ja Karhunkankaan omakotitaloista.

Tampella Oy perusti 1930-luvun lopulla Inkeroisiin Anjalan paperitehtaan ja rakennutti tehtaan (1937-38) lisäksi myös asuntoja työntekijöille, insinööreille ja työnjohtajille. Alvar Aalto suunnitteli lukuisten tehdas- ja asuinrakennusten lisäksi muutos- ja laajennustöitä alueen olemassa olevaan rakennuskantaan. 1980-luvulla paperitehdasta uusittiin ja Tampellan tehdas siirtyi Stora Enson omistukseen vuonna 1993.

Aalto laati muutossuunnitelmat tehtaan pääkonttorin sisäänkäyntiin ja pohjakaavaan sekä lähistöllä sijaitsevaan isännöitsijäntaloon. Suuri osa tehdasalueen asuinrakennuksista valmistui 1938, Tehtaanmäen koulu vuonna 1940. Aallon Inkeroisiin vuonna 1937 suunnittelema asemakaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.

Aallon suunnittelemat rakennukset olivat aikanaan moderneja ja uudenaikaisia. Suunnittelun oli täytettävä tehtävänsä rationaalisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Aalto arvosti teknologiaa ihmisen palveluksessa, parempien asumisolojen mahdollistajana. Aallolle arkkitehtuuri ei ollut universaalisti paikasta toiseen monistettavissa, vaan suunnittelu tapahtui alueen maaston ja maiseman ehdoilla. Rakennukset sijoitettiin maisemaan, luonto sai jäädä lähelle.

Inkeroisten projekti linkittyy Aallon hieman aiemmin suunnitteleman Sunilan selluloosatehtaan ja asuinalueen rakennuttamiseen, kun teollisuusyritysten yhtymään kuulunut Tampella vakuuttui Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelutaidoista. Sunila rakennettiin neitseelliseen maastoon, kun taas Inkeroinen sopeutettiin olemassa olevaan rakennuskantaan sekä asutuksen että teollisuuden suhteen.

Inkeroisissa sosiaalinen hierarkia ilmeni talotyypeissä ja rakennustyylissä. Insinööreille rakennettiin omakotitaloja, joista yli-insinöörin asuintalo oli suurin; työnjohtajat asuivat paritaloissa; virkailijat ja työntekijät rivi- ja kerrostaloissa. Modernismin sosiaalisen vastuuntunnon ja tasa-arvon hengessä kaikille pyrittiin takaamaan hyvät elinolot. Esimerkiksi Tervanlinjan ja Rantalinjojen taloihin tuli sisään lämmin vesi.

Tehtaanmäellä oli kaksi yleistä saunaa, jollainen myös Karhunkankaan omakotialueelle rakennettiin. Asunnoista haluttiin luoda näköyhteys luontoon, tuoda puutarhat ja ulkoterassit sisätilojen jatkumoksi. Ihmisen oli saatava asua myös vapaasti ja riippumattomasti.

Kymijoki on muovannut koko Kymenlaakson historiaa ja synnyttänyt Kouvolaan moninaisia maanviljelyn ja teollisuuden, talojen ja taajamien kulttuuriympäristöjä. Sahat ja puunjalostusteollisuus sijoittuivat vesivoiman ja -reittien varrelle.

Metsäteollisuuden suuryritykset edistivät kaupunkien kasvua, uudistivat elinkeinorakennetta ja vaikuttivat sosiaalisten yhdyskuntien muodostumiseen. Teollisuusalueelle ominainen maisema syntyi tehtaasta savupiippuineen, jonka ympärille asettuivat tehtaanjohtajien huvilat ja työntekijöiden asuinrakennukset.

Anjalan ja Inkeroisten puunjalostusteollisuus sai alkunsa Ankkapurhasta, eli suuresta koskesta. Inkeroisissa paperi- ja kartonkitehtaiden historian kerrokset näkyvät eri rakennusvaiheiden kautta. Alueen vanhimpia rakennuksia ovat 1800-luvun lopun punatiiliset tehdasrakennukset ja perinteiset puurakenteiset asuintalot. Arkkitehti A.M. Hedbäckin suunnittelema kartonkitehdas vuodelta 1887 on rakennuksista vanhin ja säilynyt sisätiloiltaan lähellä alkuperäistä. Vanhassa kartonkitehtaassa toimii Ankkapurhan teollisuusmuseo, jossa on nähtävillä Inkeroisiin 1897 hankittu Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone. Tehtaan kerho, entinen koulurakennus, on valmistunut 1890-luvun keskivaiheilla, nykyinen tehtaan Klubi vuodelta 1892 on ollut alunperin asuinkäytössä. Arkkitehti B. Federleyn suunnittelema Inkeroisten kirkko valmistui 1910, S. Frosteruksen ja O. Gripenbergin suunnittelema vesivoimalaitos rakennettiin vuosina 1921-1922.

Kouvolan Aalto-kohteet

Alvar Aallon merkittävimmät työt Kouvolassa sijaitsevat Inkeroisissa, Ankkapurhan kulttuuripuiston alueella Inkeroisissa. Aallon suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen teollisuusrakennusten lisäksi Rantalinjan paritalot ja Tervalinjan rivitalot, kolme Insinööritaloa sekä kerrostaloja tehtaan työntekijöille. Kouvolan kaupungista voi bongata myös Kasarminmäen portinpylväät, jotka nuori arkkitehti suunnitteli armeija-aikanaan varuskunta-alueelle.

Aluetta täydentävät vuonna 1940 valmistunut Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotialue, jonka asuinrakennuksista suuri osa valmistui vuonna 1938. Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu. Aallon vuonna 1937 suunnittelema kaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.

Kouvolan keskusta-alue on myös kiinnostava kohde arkkitehtuurimatkailijalle. Modernismia edustava Kouvolan hallintokeskus on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kouvolan kaupungintalo (Bertel Saarnio, Juha Leiviskä, 1964-68, 1969) on kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön luokittelema modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Uudistettu kävelykatu Manski kauppoineen ja kahviloineen houkuttelee ostoksille ja levähtämään. Kulttuurinnälkäinen matkailija suuntaa tutustumaan myös Poikilo-museoihin kuuluvan Kouvolan taidemuseon tasokkaisiin näyttelyihin ja valoa tulvivaan museorakennukseen.

Alvar Aallon Jyväskylä

Jyväskylässä, järvien ja kukkuloiden keskisuomalaisessa kaupungissa, on eniten maailmankuulun arkkitehdin, akateemikko Alvar Aallon suunnittelemia merkittäviä rakennuskokonaisuuksia koko maailmassa.

Kaikkiaan 28 kohteen joukosta löytyvät esimerkiksi Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä.

Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä. Kaupungissa sijaitsee tuotantoa aivan ensitöistä loppuvaiheen aikaansaannoksiin asti.

Jyväskylässä kuljet mestarin jäljillä klassismista funktionalismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Tarjolla on upea kattaus opastettuja retkiä ja mielenkiintoisia matkoja kävellen, pyöräillen tai laivakyydillä!

Myös kokousvieraita hellitään Jyväskylässä ja Aalto-kohteissa. Yliopistokaupungissa on vireä ravintolatarjonta ja saunamaakunnan palveluista löydät sopivat puitteet isommallekin ryhmälle.

Erikoisuutena mainittakoon vielä uimahalli AaltoAlvari, jonka vanhin osa, Aallon suunnittelema allas, muodosti aikanaan yhden Suomen viidestä ensimmäisestä uimahallista. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on aaltoallas vesiliukumäkineen sekä pore- ja koskialtaat.