Ahlströmin ruukki Noormarkussa Porissa on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä ruukkialueista. Alueella voi osallistua kulttuurikierroksille muun muassa Makkarakosken sahamuseossa, Ahlström Voyage -näyttelyssä sekä maailmankuulussa Villa Maireassa. Voyage-näyttelyssä on esillä laaja kokoelma suomalaisen muotoilun helmiä, kuten Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan tuotantoa sekä useita Alvar Aallon suunnittelemia, uniikkeja Savoy-maljakon versioita.
Alueen kohokohta on Villa Mairea, jonka Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat vuonna 1939 Maire (os. Ahlström) ja Harry Gullichsenin edustuskodiksi. Rakennusta pidetään modernin arkkitehtuurin mestariteoksena ja yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkittävimmistä saavutuksista.
Porin naapurista, Eurasta, löytyy ainutlaatuinen Kauttuan Ruukinpuisto, joka on rakentunut yli 330 vuoden aikana rauta- ja paperiteollisuuden ympärille. Alueen Aalto-kohteista erityisesti Terassitalo houkuttelee kävijöitä – siellä arkkitehtuuri, sisustus ja taide sulautuvat toisiinsa. Talon sisustuksessa on nähtävissä alkuperäisiä Artekin huonekaluja ja valaisimia, joista osa on myös myynnissä.
Kauttuan ruukkialueelta löytyy myös Jokisauna, jonka Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat alun perin A. Ahlström Oy:n työntekijöiden käyttöön. Nykyään Jokisaunalla voi nauttia lounasta tai kahvia ainutlaatuisessa miljöössä.
Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla voi tehdä kiertomatkan, jonka aikana nähdään lukuisia Alvar Aallon suunnittelemia kohteita.
Jyväskylästä löytyy paitsi Aalto2-museokeskus ja AaltoAlvari-uimahalli, myös laajemmin koko kaupungin ja sen lähialueiden alueelta jopa 30 Aallon suunnittelemaa kohdetta. Usein esiin nostetaan esimerkiksi Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo. Jyväskylä on Aallon elämässä merkittävä paikka – hän kävi siellä koulua, perusti perheensä ja aloitti arkkitehdin uransa.
Jyväskylästä matka jatkuu Alajärvelle, jossa kannattaa vierailla niin kutsutussa Aalto-keskuksessa. Täältä löytyvät Aallon suunnittelemat kaupungin virastot, seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto. Alajärvellä on yhteensä 11 Aalto-kohdetta – vierailun arvoisia ovat myös kuuluisa Nelimarkka-museo ja Aaltojen sukuhauta.
Seinäjoelle saavuttaessa huomio kiinnittyy heti kaupungin maamerkkiin: Aallon suunnitteleman Laukeuden Ristin kirkon 65 metriä korkeaan, ristinmuotoiseen kellotorniin. Itse kirkko on kuin taideteos, jonka julkisivun edessä avautuu suuri piazza, joka johdattaa vierailijan kohti kirkkoa. Seinäjoen Aalto-kohteisiin kuuluvat myös Aalto-kirjasto, hallinto- ja kulttuurikeskus sekä suojeluskuntatalo.
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola valmistui vuonna 1933 tuberkuloosiparantolaksi, ja se oli yksi aikansa vallankumouksellisimmista rakennuksista. Parantola oli myös keskeinen Aaltojen kansainvälisen uran kannalta, sillä se nosti heidät koko maailman tietoisuuteen. Rakennuksessa nähtiin paljon uutta suunnittelua; rohkeita betonirakenteita, ajanmukaista talotekniikkaa sekä kirkasta väritystä. Paimion parantola on tänä päivänä yleisesti yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista rakennuksista ja elävä kulttuuriperintökohde.
Paimion parantolaan voi ryhmämatkalla yhdistää kätevästi esimerkiksi Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan, nykyisin museona toimivan Alvar Aallon kotitalon. Rakennus valmistui vuonna 1936 Aaltojen kodiksi, ja Alvar Aalto asui siellä kuolemaansa vuonna 1976 saakka. Pienen matkan päässä kotitalosta sijaitsee vuonna 1955 valmistunut Alvar Aallon ateljee, joka tarvittiin uudeksi suunnittelutilaksi töiden lisääntyessä. Ateljee on Aallon 1950-luvun töiden parhaimmistoa. Helsingissä muita Aalto-kohteita ovat esimerkiksi myös Finlandia-talo, Kulttuuritalo ja Sähkötalo.
Ryhmän niin halutessa matkaan voidaan yhdistää myös muita kulttuurielämyksiä, kuten teatteria tai oopperaa Helsingissä. Yhtälailla matkaan voidaan lisätä kohteita myös idyllisestä Porvoosta tai Tuusulan upean Villa Kokkosen.
Tervetuloa Alvar Aalto -reitille – matkalle, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun taika herää eloon, kutsuen sinut katsomaan maailmaa uusin silmin. Alvar Aalto (1898–1976), modernin arkkitehtuurin mestari, suunnitteli tiloja, joissa ihmisläheisyys on keskiössä. Hänen teoksensa eivät ole vain rakennuksia – ne ovat elämyksiä, jotka puhuttelevat sielua. Suomessa ja ympäri maailmaa sijaitsevat Aallon luomukset toimivat portteina uudelleen ajateltuun maailmaan.
Vuonna 2021 tämä ainutlaatuinen reitti sai Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi myönnetyn sertifikaatin – kunnianosoituksen sen merkittävästä roolista Euroopan rikkaassa kulttuuriperinnössä. Alvar Aalto -reitti tarjoaa enemmän kuin kierroksen arkkitehtonisten mestariteosten äärelle – se kutsuu astumaan tiloihin, joissa muotoilu, luonto ja inhimillisyys sulautuvat yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Tämä katalogi johdattaa sinut kuratoituun valikoimaan Aalto-elämyksiä. Jokainen paketti on tarkoin suunniteltu seikkailu Aallon maailmaan, yhdistäen hänen ikonisen arkkitehtuurinsa paikallisen kulttuurin ainutlaatuisiin piirteisiin. Rauhallisista suomalaisista maisemista vilkkaisiin eurooppalaisiin Aalto-kohteisiin – näiltä matkoilta löytyy jokaiselle jotakin. Olitpa sitten ensikertalainen tai vakiintunut Aalto-ihailija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi ja etsimme jatkuvasti uusia kumppaneita rikastuttamaan tätä kokemusta.
Astut tiloihin, jotka rikkovat tavanomaisuuden rajat – joissa jokainen kaari, jokainen yksityiskohta ja jokainen materiaali kertoo tarinaa, joka muuttaa tapasi nähdä ympäröivä maailma. Tämä on Alvar Aalto -reitin ydin: kutsu löytää kauneutta, toiminnallisuutta ja elämän yhteyttä uudella tavalla, yhden modernin arkkitehtuurin suurimman visionäärin silmin.
Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.
Noormarkussa koet kokonaisvaltaisen elämyksen arkkitehtuuriin ja designiin liittyen opastetuilla kierroksilla maailmankuulussa Villa Maireassa ja Ahlströmin ruukkialueella, sekä vieraanvaraisista majoitus- ja ravintolapalveluista nauttien.
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Villa Mairea on arkkitehtuuriltaan yksi maailman tunnetuimmista yksityiskodeista.Mäntymetsän keskellä kohoava Villa Mairea sisältää merkittävän modernin taiteen kokoelman sekä Aino Aallon suunnitteleman ajattoman sisustuksen. Rakennuksen omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja siellä toimii Mairea-Säätiö. Ahlströmin pitkä ja tiivis yhteistyö Aallon pariskunnan kanssa tuotti, paitsi monia arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia ja teollisuusyhdyskuntia, myös korkealaatuista muotoilua, kuten ikonisen Savoy-maljakon.
Poikkeuksellisen tiiviiseen yhteistyöhön ja siihen liittyviin tarinoihin pääset tutustumaan opastetuilla teemakierroksilla. Paketti sisältää lounaan sekä tulo- että lähtöpäivänä, päivällisen, yöpymisen Alvar Aallon sisustamassa vierastalo Vainiolassa ja opastetut kierrokset Villa Maireassa sekä oman valinnan mukaan ruukkialueella tai Ahlström Voyage -näyttelyssä.
Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.
Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.
Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.
Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.
Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.
Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.
Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.
Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.
Nelimarkka-museo
Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.
Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.
Tutustu arkkitehtuuriin ja elämään Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa Ahlströmin ruukeissa. Noormarkussa tutustutaan Villa Maireaan ja Kauttualla Terassitalossa ja Jokisaunalla.
Inhimillinen mittakaava ja arkielämä ovat oleellinen osa Kauttuan ruukinpuiston arkkitehtuuria. Kauttualla pääset tutustumaan Aallon arkkitehtuuriin monipuolisesti. Aloita kierros kuuluisassa Terassitalossa, jossa pääset tutustumaan Artekilla sisustettuun asuntoon. Opastetulla kävelykierroksella vierailet lisäksi Jokisaunalla, Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa, ja näet myös muita Aaltojen kohteita mukaan lukien virkanaisten asuintalo sekä Varkaudenmäen tyyppitalot.
Terassitalon vierailun yhteydessä voit ostaa mukaan mieleisesi vanhan Artekin tuotteen ja Jokisaunan design-kaupasta löytyy runsaasti suomalaista muotoilua.
Matka Kauttualta jatkuu kohti Noormarkun ruukkia. Maailmankuulu Villa Mairea sijaitsee Noormarkun ruukkialueella, mäntymetsien ympäröimänä. Alvar Aalto suunnitteli Villa Mairean kodiksi ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Villa Mairea on edelleen suvun käytössä. Rakennuksessa on merkittävä kansainvälinen taidekokoelma ja alkuperäinen Aino Aallon sisustus.
Kierros lounaisessa Suomessa vie sekä idyllisiin ruukkikyliin että esittelee modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia. Paimion parantolassa nähdään, miten Aallon näkemykset tervehdyttävästä ympäristöstä toteutuivat ja Euran Kauttualla tutustutaan Aallon suunnittelmaan Terassitaloon, joka asettuu sopuisasti maaston muotoihin. Villa Mairea päästää vieraat tyylikkääseen yksityiskotiin ihastelemaan sen ajatonta sisustusta. Noormarkun ja Kauttuan historiallisten ruukkialueiden ihastuttavissa miljöissä voi aistia menneen maailman ja perehtyä puunjalostusteollisuuden historiaan.
Matkan aikana nautitaan herkullisia aterioita kauniissa ja autenttisissa kohteissa. Kauttuan Jokisauna tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kylpeä Aallon suunnittelemassa rakennuksessa sekä pulahtaa Eurajoessa.
Noormarkun ruukki sai Ruotsin kuninkaalta privilegion eli oikeuden perustaa rautaruukin vuonna 1806. Ruukki joutui vuonna 1870 pakkohuutokauppaan, josta sen hankki omistukseensa vuonna 1851 Ahlström-yhtiön perustanut Antti Ahlström. Tämän jälkeen alkoi ruukin kukoistusaika, sillä Ahlströmien aikana ruukkiin on rakennettu kolmen sukupolven kodit Isotalo (Evert Lagerspetz, 1881), Havulinna (1901, G. A. Lindberg) sekä Villa Mairea (Alvar ja Aino Aalto, 1939), Pääkonttori (Emil Fabritius ja Valter Jung, 1916), Noormarkun Klubi (Alex Nyström ja Karl Lindahl, 1924) sekä runsaasti virkailijahuviloita ja työnväenasuntoja. Ruukkialueella on näyttäviä puutarhoja n. 25 hehtaaria. Ruukissa on tarjolla korkeatasoisia kulttuuri-, ravintola- ja majoituspalveluita.
Alvar Aallon piirtämien yksityiskotien joukossa Villa Kokkonen (1967-1969) on harvinaisuus, koska se on ainoa toteutettu taiteilijakoti Aallon tuotannossa. Säveltäjä Joonas Kokkonen asui Villa Kokkosessa 27 vuotta. Talon rakennustaiteellisena sydämenä on konserttisali. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön tarina olisi päättynyt Jean Sibeliuksen kuolemaan vuonna 1957, ellei Joonas Kokkonen olisi perunut muuttoaikeitaan Helsinkiin. Hän hankki rantatontin Järvenpään kaupungilta ja sai kotinsa suunnittelijaksi Suomen tunnetuimman arkkitehdin.
Vierailu Villa Kokkosessa on elämyksellinen matka taiteilijakodin historiaan ja nykypäivään. Villa Kokkonen on yksikerroksinen ja monimuotoinen puutalo, joka kylpee luonnonvalossa.
Villa Kokkonen valittiin vuonna 2012 ensimmäisten suomalaistalojen joukossa Iconic Houses -verkostoon, johon kuuluu maailman tunnetuimpia talomuseoita.
Alvar Aalto ja säveltäjä Joonas Kokkonen ystävystyivät ollessaan yhtä aikaa Suomen Akatemian jäseniä. Villa Kokkosen ensimmäiset luonnokset syntyivät tontilla käynnin jälkeen yhteisellä aterialla. Viuhkanmuotoinen talo jakautuu kolmeen osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone, sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa.
Aalto piirsi Kokkosen työhuoneen flyygelin ympärille. Huone tarjosi työrauhan lisäksi säveltäjälle mahdollisuuden järjestää kamarimusiikkikonsertteja, joiden ajaksi äänieristävä olohuoneen ovi suljettiin. Tällä välin perhe saattoi jatkaa tavallista arkeaan mukavan kodin muissa osissa.
Länteen viettävällä tontilla on kolme rakennusta. Päärakennuksesta laskeutuva pergola johdattelee saunalle, jonka luona on vapaamuotoinen uima-allas. Autotalli sijaitsee erillisenä rakennuksena sisääntulotien varressa. Talo ja sauna on rakennettu hirsistä ja verhoiltu kapealla, tummalla pystylaudoituksella. Puiden suojaan kätkeytyvällä talolla ei ole varsinaista pääjulkisivua; rakennusryhmästä syntyy suorastaan sulkeutunut vaikutelma.
Funktionalismin helmi Sunilan sellutehdas ja asuinalue
Aikoinaan Sunilasta tuli Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Sunilan sellutehdas ja asuinalue (1936–54) on laajin Aallon alkuperäisten suunnitelmien mukaan toteutunut kokonaisuus; tehdas ja metsälähiö Suomenlahden rannalla Kymijoen suistossa. Asemakaavaltaan suojellussa Sunilassa on mm. tehtaanjohtajan talo Kantola, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia. Aluetta leimaavat laajat nurmikentät ja pelkistetyt mäntypihat.
Sunilan urheilukenttä ja sen ulkokuntoilulaitteet ovat aktiivisessa käytössä ja talvisin kentän luistelurataa kiertää myös latu. Myös Sunilan valaistu kuntorata on kunnostettu vuonna 2023. Kahden kilometrin päässä Sunilasta sijaitsee upea Äijänniemen uimaranta. Luonnonkivinen mäntykankainen hiekkaranta soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten perheille matalan rannan ansiosta. Alueella on pukusuojat, WC, jätehuolto ja grillipaikka.
Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus. Monipuolisen rakennusvalikoimansa ja eheän toteutuksensa ansiosta Seinäjoen kaupunkikeskus on edustavin esimerkki Alvar Aallon monista, mutta useimmiten suunnitelmiksi jääneistä kaupunkikeskuksista.
Seinäjoella sijaitsee myös vuosiin 1924-1926 ajoittuva Seinäjoen suojeluskuntatalo, joka on harvoja Aallon nuoruuden töitä, tyyliltään klassismia. Aalto-keskus muodostuu kuudesta rakennuksesta sekä vuonna 1988 valmistuneesta Kansalaistorista.
Aalto-keskus
Seinäjoen Aalto-keskus syntyi kahden arkkitehtuurikilpailun pohjalta ja valmistui vuosina 1958–1988.
Alvar Aalto voitti Seinäjoen seurakunnan järjestämän kirkkokilpailun ehdotuksellaan ”Lakeuksien risti” vuonna 1951. Seitsemän vuotta myöhemmin 1958 hän voitti Seinäjoen keskustaa koskevan suunnittelukilpailun. Aalto sai tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi kirjaston, kaupunginteatterin ja valtion virastotalon, jotka hän oli hahmotellut kilpailuehdotukseensa.
Aallon arkkitehtitoimistossa suunniteltiin Aalto-keskuksen rakennusten lisäksi keskuksen ulkovalaisimet, ulkomuurit, pihojen pintamateriaalit sekä istutukset.
Kansalaistori Seinäjoella
Keskeisiä Alvar Aallon keskustasuunnitelmissa olivat monumentaaliset, mutta helposti lähestyttävät aukiot ja torit julkisten rakennusten ympäröiminä. Aallon nuoruudenaikaisen antiikin ihailun heijastumana aukio näyttäytyy forumina, jonka taustalla on myös italialaisvaikutteinen oleskelutila, piazza.
Seinäjoen Kansalaistorin rakennukset, kaupungintalo, kirjasto ja kaupunginteatteri, rajaavat keskelleen graniittikivetysten ja noppakivien muodostaman aukion. Aukio on Aallon ehdotuksen mukaan suunniteltu kongresseja ja kesäkokouksia varten sekä tietysti kansalaisten kohtaamispaikaksi. Alvar Aalto toivoi ihmisten kokoontumiseen tarkoitettujen torien välityksellä edistävänsä “uutta renessanssia”, jonka avulla mielipiteitä voitaisiin muodostaa ja vaihtaa sosiaalisen kanssakäymisen kautta.
Hallinto- ja kulttuurikeskus rakennettiin vähitellen. Viimeisenä valmistui Kansalaistori suihkulähteineen ja istutuksineen. Aukion kiveys jatkuu itäpuolella kadun yli kytkien hallinto- ja kulttuurirakennukset kirkkorakennuksiin. Näin muodostuu kuuden rakennuksen ja torin kokonaistaideteos.
Käytämme sivuillamme evästeitä, jotta voimme tarjota hyvän käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
