Ahlströmin ruukki Noormarkussa Porissa on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä ruukkialueista. Alueella voi osallistua kulttuurikierroksille muun muassa Makkarakosken sahamuseossa, Ahlström Voyage -näyttelyssä sekä maailmankuulussa Villa Maireassa. Voyage-näyttelyssä on esillä laaja kokoelma suomalaisen muotoilun helmiä, kuten Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan tuotantoa sekä useita Alvar Aallon suunnittelemia, uniikkeja Savoy-maljakon versioita.
Alueen kohokohta on Villa Mairea, jonka Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat vuonna 1939 Maire (os. Ahlström) ja Harry Gullichsenin edustuskodiksi. Rakennusta pidetään modernin arkkitehtuurin mestariteoksena ja yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkittävimmistä saavutuksista.
Porin naapurista, Eurasta, löytyy ainutlaatuinen Kauttuan Ruukinpuisto, joka on rakentunut yli 330 vuoden aikana rauta- ja paperiteollisuuden ympärille. Alueen Aalto-kohteista erityisesti Terassitalo houkuttelee kävijöitä – siellä arkkitehtuuri, sisustus ja taide sulautuvat toisiinsa. Talon sisustuksessa on nähtävissä alkuperäisiä Artekin huonekaluja ja valaisimia, joista osa on myös myynnissä.
Kauttuan ruukkialueelta löytyy myös Jokisauna, jonka Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat alun perin A. Ahlström Oy:n työntekijöiden käyttöön. Nykyään Jokisaunalla voi nauttia lounasta tai kahvia ainutlaatuisessa miljöössä.
Aalto-teemainen matkasi alkaa Etelä-Suomesta, missä voit tutustua arkkitehtiin liittyviin ikonisimmista kohteisiin. Helsingissä Finlandia-näyttely tarjoaa inspiroivan johdatuksen Aallon elämään, ajatuksiin ja kulttuuriseen vaikutukseen. Vierailu Aallon kotitalossa ja ateljeessa avaa intiimimmän näkökulman hänen arkeensa ja luovaan työskentelyynsä. Pääkaupungista matka jatkuu Iittalan Lasikylään ja Lasimuseoon, jotka ovat olennaisia kohteita Aallon muotoiluperinnön ja maailmankuulujen lasiesineiden käsityötaidon ymmärtämisessä.
Sieltä matka jatkuu pohjoiseen kohti Keski-Suomea ja Pohjanmaata, missä voit lähteä kiehtovalle arkkitehtuurikierrokselle lukuisiin Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin.
Saapuessasi Seinäjoelle huomio kiinnittyy heti kaupungin maamerkkiin, Lakeuden Risti -kirkkoon, jonka vaikuttava 65 metriä korkea ristimäinen kellotorni hallitsee kaupunkikuvaa. Kirkko on todellinen arkkitehtoninen kannanotto, ja sitä edustaa avara aukio, joka johdattaa vierailijat sen rohkean julkisivun äärelle. Muita Aallon suunnittelemia kohteita Seinäjoella ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto, hallinto- ja kulttuurikeskus sekä Suojeluskuntatalo.
Seinäjoelta matka jatkuu Alajärvelle, missä voit tutustua Aalto-keskukseen. Se muodostuu vaikuttavasta kokonaisuudesta Aallon töitä: kaupungintalo, seurakuntakeskus, nuorisoseurantalo, aluesairaala, Aallon veljelleen suunnittelema asuinrakennus Väinölä sekä hänen toimistonsa suunnittelema Alajärven kirjasto. Kaikkiaan Alajärvellä on 11 Aalto-kohdetta, joista keskeisiin kuuluvat tunnettu Nelimarkka-museo ja Aaltojen sukuhauta.
Lopuksi saavut Jyväskylään, missä sijaitsee paitsi Aalto2-museokeskus – johon kuuluvat Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo – myös AaltoAlvari-uimahalli, Aallon suunnittelema ainutlaatuinen kokonaisuus. Kaupungissa ja sen ympäristössä on yhteensä noin 30 Aallon suunnittelemaa kohdetta, joihin kuuluvat muun muassa Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo. Jyväskylä on erityisen merkittävä Aallon elämässä, sillä siellä hän opiskeli, perusti perheensä ja aloitti arkkitehdin uransa.
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola valmistui vuonna 1933 tuberkuloosiparantolaksi, ja se oli yksi aikansa vallankumouksellisimmista rakennuksista. Parantola oli myös keskeinen Aaltojen kansainvälisen uran kannalta, sillä se nosti heidät koko maailman tietoisuuteen. Rakennuksessa nähtiin paljon uutta suunnittelua; rohkeita betonirakenteita, ajanmukaista talotekniikkaa sekä kirkasta väritystä. Paimion parantola on tänä päivänä yleisesti yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista rakennuksista ja elävä kulttuuriperintökohde.
Paimion parantolaan voi ryhmämatkalla yhdistää kätevästi esimerkiksi Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan, nykyisin museona toimivan Alvar Aallon kotitalon. Rakennus valmistui vuonna 1936 Aaltojen kodiksi, ja Alvar Aalto asui siellä kuolemaansa vuonna 1976 saakka. Pienen matkan päässä kotitalosta sijaitsee vuonna 1955 valmistunut Alvar Aallon ateljee, joka tarvittiin uudeksi suunnittelutilaksi töiden lisääntyessä. Ateljee on Aallon 1950-luvun töiden parhaimmistoa. Helsingissä muita Aalto-kohteita ovat esimerkiksi myös Finlandia-talo, Kulttuuritalo ja Sähkötalo.
Ryhmän niin halutessa matkaan voidaan yhdistää myös muita kulttuurielämyksiä, kuten teatteria tai oopperaa Helsingissä. Yhtälailla matkaan voidaan lisätä kohteita myös idyllisestä Porvoosta tai Tuusulan upean Villa Kokkosen.
Tässä katalogissa esitellään kuratoitu valikoima kohteita, joissa arkkitehtuuri on läsnä osana arkea, työtä, juhlaa ja matkantekoa. Reitti vie suuriin ja pieniin rakennuksiin, joihin liittyy kokemuksia asumisesta, oppimisesta, hallinnosta, teollisuudesta ja parantamisesta. Moniin paikkoihin voi myös pysähtyä pidemmäksi aikaa – yöpyä, saunoa, syödä tai vain olla.
Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa ihmisen mittakaava näkyy yksityiskohdissa: kaiteessa, ovessa, portaikossa, valon suunnassa tai näkymässä ikkunasta. Monissa kohteissa kulkee mukana myös Aino ja Elissa Aallon kädenjälki. Suunnittelutyö jatkui vuosikymmenten ajan ja ulottui koteihin, kirkoille, yliopistoihin, tehtaisiin ja kulttuuritaloihin.
Alvar Aalto -reitti on osa Euroopan neuvoston kulttuurireittien verkostoa. Sen kautta Aallon ajattelu liittyy osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kohteita löytyy eri puolilta Suomea, mutta myös Ranskasta, Italiasta ja Saksasta. Reitti kasvaa koko ajan – yhdessä jäsenkohteiden, paikallisten toimijoiden ja matkailuyritysten kanssa.
Tämä julkaisu auttaa hahmottamaan kokonaisuuden ja löytämään omaan matkaan sopivan tavan kulkea. Kaikki reitin kohteet ovat saavutettavissa ilman kiirettä. Useimmat niistä elävät edelleen – niissä työskennellään, opiskellaan, keskustellaan, levätään.
Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.
Noormarkussa koet kokonaisvaltaisen elämyksen arkkitehtuuriin ja designiin liittyen opastetuilla kierroksilla maailmankuulussa Villa Maireassa ja Ahlströmin ruukkialueella, sekä vieraanvaraisista majoitus- ja ravintolapalveluista nauttien.
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Villa Mairea on arkkitehtuuriltaan yksi maailman tunnetuimmista yksityiskodeista.Mäntymetsän keskellä kohoava Villa Mairea sisältää merkittävän modernin taiteen kokoelman sekä Aino Aallon suunnitteleman ajattoman sisustuksen. Rakennuksen omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja siellä toimii Mairea-Säätiö. Ahlströmin pitkä ja tiivis yhteistyö Aallon pariskunnan kanssa tuotti, paitsi monia arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia ja teollisuusyhdyskuntia, myös korkealaatuista muotoilua, kuten ikonisen Savoy-maljakon.
Poikkeuksellisen tiiviiseen yhteistyöhön ja siihen liittyviin tarinoihin pääset tutustumaan opastetuilla teemakierroksilla. Paketti sisältää lounaan sekä tulo- että lähtöpäivänä, päivällisen, yöpymisen Alvar Aallon sisustamassa vierastalo Vainiolassa ja opastetut kierrokset Villa Maireassa sekä oman valinnan mukaan ruukkialueella tai Ahlström Voyage -näyttelyssä.
Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.
Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.
Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.
Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.
Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.
Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.
Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.
Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.
Nelimarkka-museo
Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.
Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.
Tutustu arkkitehtuuriin ja elämään Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa Satakunnan ruukkialueilla. Noormarkussa tutustutaan Villa Maireaan ja Kauttualla Terassitalossa ja Jokisaunalla.
Inhimillinen mittakaava ja arkielämä ovat oleellinen osa Kauttuan ruukinpuiston arkkitehtuuria. Kauttualla pääset tutustumaan Aallon arkkitehtuuriin monipuolisesti. Aloita kierros kuuluisassa Terassitalossa, jossa pääset tutustumaan Artekilla sisustettuun asuntoon. Opastetulla kävelykierroksella vierailet lisäksi Jokisaunalla, Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa, ja näet myös muita Aaltojen kohteita mukaan lukien virkanaisten asuintalo sekä Varkaudenmäen tyyppitalot.
Terassitalon vierailun yhteydessä voit ostaa mukaan mieleisesi vanhan Artekin tuotteen ja Jokisaunan design-kaupasta löytyy runsaasti suomalaista muotoilua.
Matka Kauttualta jatkuu kohti Noormarkun ruukkia. Maailmankuulu Villa Mairea sijaitsee Noormarkun ruukkialueella, mäntymetsien ympäröimänä. Alvar Aalto suunnitteli Villa Mairean kodiksi ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Rakennuksessa on merkittävä kansainvälinen taidekokoelma ja alkuperäinen Aino Aallon sisustus.
Kierros lounaisessa Suomessa vie sekä idyllisiin ruukkikyliin että esittelee modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia. Paimion parantolassa nähdään, miten Aallon näkemykset tervehdyttävästä ympäristöstä toteutuivat ja Euran Kauttualla tutustutaan Aallon suunnittelmaan Terassitaloon, joka asettuu sopuisasti maaston muotoihin. Villa Mairea päästää vieraat tyylikkääseen yksityiskotiin ihastelemaan sen ajatonta sisustusta. Noormarkun ja Kauttuan historiallisten ruukkialueiden ihastuttavissa miljöissä voi aistia menneen maailman ja perehtyä puunjalostusteollisuuden historiaan.
Matkan aikana nautitaan herkullisia aterioita kauniissa ja autenttisissa kohteissa. Kauttuan Jokisauna tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kylpeä Aallon suunnittelemassa rakennuksessa sekä pulahtaa Eurajoessa.
Alvar Aallon piirtämien yksityiskotien joukossa Villa Kokkonen (1967-1969) on harvinaisuus, koska se on ainoa toteutettu taiteilijakoti Aallon tuotannossa. Säveltäjä Joonas Kokkonen asui Villa Kokkosessa 27 vuotta. Talon rakennustaiteellisena sydämenä on konserttisali. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön tarina olisi päättynyt Jean Sibeliuksen kuolemaan vuonna 1957, ellei Joonas Kokkonen olisi perunut muuttoaikeitaan Helsinkiin. Hän hankki rantatontin Järvenpään kaupungilta ja sai kotinsa suunnittelijaksi Suomen tunnetuimman arkkitehdin.
Vierailu Villa Kokkosessa on elämyksellinen matka taiteilijakodin historiaan ja nykypäivään. Villa Kokkonen on yksikerroksinen ja monimuotoinen puutalo, joka kylpee luonnonvalossa.
Villa Kokkonen valittiin vuonna 2012 ensimmäisten suomalaistalojen joukossa Iconic Houses -verkostoon, johon kuuluu maailman tunnetuimpia talomuseoita.
Alvar Aalto ja säveltäjä Joonas Kokkonen ystävystyivät ollessaan yhtä aikaa Suomen Akatemian jäseniä. Villa Kokkosen ensimmäiset luonnokset syntyivät tontilla käynnin jälkeen yhteisellä aterialla. Viuhkanmuotoinen talo jakautuu kolmeen osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone, sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa.
Aalto piirsi Kokkosen työhuoneen flyygelin ympärille. Huone tarjosi työrauhan lisäksi säveltäjälle mahdollisuuden järjestää kamarimusiikkikonsertteja, joiden ajaksi äänieristävä olohuoneen ovi suljettiin. Tällä välin perhe saattoi jatkaa tavallista arkeaan mukavan kodin muissa osissa.
Länteen viettävällä tontilla on kolme rakennusta. Päärakennuksesta laskeutuva pergola johdattelee saunalle, jonka luona on vapaamuotoinen uima-allas. Autotalli sijaitsee erillisenä rakennuksena sisääntulotien varressa. Talo ja sauna on rakennettu hirsistä ja verhoiltu kapealla, tummalla pystylaudoituksella. Puiden suojaan kätkeytyvällä talolla ei ole varsinaista pääjulkisivua; rakennusryhmästä syntyy suorastaan sulkeutunut vaikutelma.
Funktionalismin helmi Sunilan sellutehdas ja asuinalue
Aikoinaan Sunilasta tuli Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Sunilan sellutehdas ja asuinalue (1936–54) on laajin Aallon alkuperäisten suunnitelmien mukaan toteutunut kokonaisuus; tehdas ja metsälähiö Suomenlahden rannalla Kymijoen suistossa. Asemakaavaltaan suojellussa Sunilassa on mm. tehtaanjohtajan talo Kantola, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia. Aluetta leimaavat laajat nurmikentät ja pelkistetyt mäntypihat.
Sunilan urheilukenttä ja sen ulkokuntoilulaitteet ovat aktiivisessa käytössä ja talvisin kentän luistelurataa kiertää myös latu. Myös Sunilan valaistu kuntorata on kunnostettu vuonna 2023. Kahden kilometrin päässä Sunilasta sijaitsee upea Äijänniemen uimaranta. Luonnonkivinen mäntykankainen hiekkaranta soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten perheille matalan rannan ansiosta. Alueella on pukusuojat, WC, jätehuolto ja grillipaikka.
Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus. Monipuolisen rakennusvalikoimansa ja eheän toteutuksensa ansiosta Seinäjoen kaupunkikeskus on edustavin esimerkki Alvar Aallon monista, mutta useimmiten suunnitelmiksi jääneistä kaupunkikeskuksista.
Seinäjoella sijaitsee myös vuosiin 1924-1926 ajoittuva Seinäjoen suojeluskuntatalo, joka on harvoja Aallon nuoruuden töitä, tyyliltään klassismia. Aalto-keskus muodostuu kuudesta rakennuksesta sekä vuonna 1988 valmistuneesta Kansalaistorista.
Aalto-keskus
Seinäjoen Aalto-keskus syntyi kahden arkkitehtuurikilpailun pohjalta ja valmistui vuosina 1958–1988.
Alvar Aalto voitti Seinäjoen seurakunnan järjestämän kirkkokilpailun ehdotuksellaan ”Lakeuksien risti” vuonna 1951. Seitsemän vuotta myöhemmin 1958 hän voitti Seinäjoen keskustaa koskevan suunnittelukilpailun. Aalto sai tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi kirjaston, kaupunginteatterin ja valtion virastotalon, jotka hän oli hahmotellut kilpailuehdotukseensa.
Aallon arkkitehtitoimistossa suunniteltiin Aalto-keskuksen rakennusten lisäksi keskuksen ulkovalaisimet, ulkomuurit, pihojen pintamateriaalit sekä istutukset.
Kansalaistori Seinäjoella
Keskeisiä Alvar Aallon keskustasuunnitelmissa olivat monumentaaliset, mutta helposti lähestyttävät aukiot ja torit julkisten rakennusten ympäröiminä. Aallon nuoruudenaikaisen antiikin ihailun heijastumana aukio näyttäytyy forumina, jonka taustalla on myös italialaisvaikutteinen oleskelutila, piazza.
Seinäjoen Kansalaistorin rakennukset, kaupungintalo, kirjasto ja kaupunginteatteri, rajaavat keskelleen graniittikivetysten ja noppakivien muodostaman aukion. Aukio on Aallon ehdotuksen mukaan suunniteltu kongresseja ja kesäkokouksia varten sekä tietysti kansalaisten kohtaamispaikaksi. Alvar Aalto toivoi ihmisten kokoontumiseen tarkoitettujen torien välityksellä edistävänsä “uutta renessanssia”, jonka avulla mielipiteitä voitaisiin muodostaa ja vaihtaa sosiaalisen kanssakäymisen kautta.
Hallinto- ja kulttuurikeskus rakennettiin vähitellen. Viimeisenä valmistui Kansalaistori suihkulähteineen ja istutuksineen. Aukion kiveys jatkuu itäpuolella kadun yli kytkien hallinto- ja kulttuurirakennukset kirkkorakennuksiin. Näin muodostuu kuuden rakennuksen ja torin kokonaistaideteos.
Merellinen Helsinki on Suomen suurin kaupunki, josta löytyy useiden Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten lisäksi edustava kattaus eri vuosikymmenten ja aikakausien suomalaista arkkitehtuuria.
Pikkukaupungissa, Kuortaneella syntynyt Aalto valmistui arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta. Hän perusti vuonna 1923 Jyväskylään ensimmäisen toimistonsa, jonka nimi oli juhlallisesti Arkkitehtuuri- ja monumentaalitaiteen toimisto. Arkkitehtitoimisto siirtyi ensin Turkuun ja sieltä lopulta Helsinkiin 1930-luvun alussa.
Aalto oli osallistunut nuorena useisiin merkittäviin pääkaupungin arkkitehtuurikilpailuihin: esimerkiksi Eduskuntatalon ja olympiastadionin suunnittelukilpailuihin.
Yhdessä arkkitehti Aino Aallon kanssa suunniteltu kotitalo valmistui vuonna 1936 Munkkiniemeen, alueelle joka ei vielä silloin ollut virallisesti osa Helsingin kaupunkia. Nykyisin kotimuseona toimivaan taloon suunniteltiin myös ateljeesiipi arkkitehtitoimiston käyttöön. Alue oli Aallolle tuttu: hän suunnitteli esim. 1930-luvun alussa toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius-yhtiölle Munkkiniemeen. Kansaneläkelaitoksen työntekijöille suunnitellut asuinkerrostalot sen sijaan valmistuivat alueelle vuonna 1954.
Vuonna 1955 Munkkiniemeen lähelle kotitaloa valmistui uusi rakennus laajenevan arkkitehtitoimiston tarpeisiin. Alvar Aallon ateljee on nykyisin Alvar Aalto -säätiön päätoimipaikka ja suosittu arkkitehtuurimatkailijoiden vierailukohde.
Helsingin seudulle on vuosien saatossa noussut useita Aallon suunnittelemia rakennuksia. Kansaneläkelaitoksen ja Enso-Gutzeitin pääkonttorit sisustuksineen suunniteltiin huolellisesti jokaista yksityiskohtaa myöten vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Keskustassa sijaitsevat mm. yleisölle avoimet Rautatalo ja Akateeminen kirjakauppa sekä jo vuonna 1937 avattu ravintola Savoy, jonka alkuperäisessä asussaan säilyneen sisustuksen Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat yhdessä.
Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 lähelle Helsingin keskustaa. Edelleen monipuolisten tapahtumien käytössä olevaan, rikkaan historian omaavaan taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.
Vuonna 1959 Helsingin kaupunginhallitus antoi Aallolle tehtäväksi keskustasuunnitelman tekemisen Kamppi-Töölönlahden alueelle. Aalto hahmotteli Helsingille uutta monumentaalikeskustaa mutta lopulta suunnitelmista ei toteutettu kuin pieni osa – Töölönlahden rannalle suunnitellusta kulttuurirakennusten rivistöstä Finlandia-talo oli ainoa, joka rakennettiin.
Kongressi- ja konserttisaliksi suunniteltu Finlandia-talo on yksi viimeisimmistä Aallon toimiston suunnittelemista rakennuksista. Finlandia-taloa suunniteltiin vuosina 1967–71 ja 1973–75. Alvar Aalto kuoli vuonna 1976, pian Finlandia-talon valmistumisen jälkeen. Merkkirakennukseen pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja eri tapahtumien yhteydessä.
Käytämme sivuillamme evästeitä, jotta voimme tarjota hyvän käyttäjäkokemuksen. Jatkamalla sivun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
