Alajärven seurakunta­talo

Seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin 1969 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Japanilaisvaikutteinen seurakuntatalo sisältää paljon vapaata, valoisaa ja yhtenäistä tilaa. Seurakuntatalon pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja kirjastoa.

Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat  lyhyen kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Yhdessä Aalto-keskuksen rakennukset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Seurakuntatalon sisällä on paljon avointa tilaa. Aallon kiinnostus japanilaista kulttuuria ja arkkitehtuuria kohtaan huokuu seurakuntatalon sisätilojen estetiikasta. Seurakuntatalon sisä- ja ulkotilojen pelkistetty ulkoasu toimii vastakohtana rakennuksen takana sijaitsevalle Carl Ludwig Engelin suunnittelemalle Alajärven kirkolle. Vaikka rakennusten tyylit ovat täysin erilaiset, niiden värimaailmat ovat samanlaiset.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alajärven kaupungin­talo

Alajärven Aaltokohteista kaupungintalo on isoin ja näkyvin. Rakennuksen julkisivua hallitsevat valtuustosalin suuret ikkunat ja pelkistetyt valkoiset seinät.

Alajärven kunnantalon rakennustyöt aloitettiin 1966 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Maastoa mukailevan virastorakennuksen vaikuttavimmat osat ovat aula ja valtuustosali. Valtuustosali on muuta rakennusta korkeampi, ja sitä koristaa erikokoiset ja -muotoiset ikkunat, jotka tuovat sisälle ilta- ja aamuauringon säteet.

Alvar Aalto lähestyi rakennuksiaan kokonaistaideteoksina, joissa myös huonekalut ja valaisimet olivat tärkeä osa suunnittelutyötä. Alajärven kaupungintalon valtuustosalissa on Aallon suunnittelemia kalusteita, pöytiä, tuoleja ja valaisimia, sekä salin eteisaulassa istuimia.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Nelimarkka-museo ja Villa Väinölä Alajärvellä

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Nelimarkka-museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Taiteilija Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi museon tehtäviin kuuluu pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus. Museon kokoelma koostuu pääasiassa Eero Nelimarkan tuotannosta vuosilta 1910 – 1976, mutta kokoelmissa on myös teoksia muilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esimerksiksi Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa.

Museosta voi varata räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

.

.

.

Villa Väinölä

Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen kodiksi ja toimistoksi. Kerrotaan, että Aalto piirsi ensimmäisen version rakennuksesta Italiaan suuntautuneen häämatkansa jälkeen. Villa Väinölän alkuperäinen suunnitelma perustui Aallon vuonna 1925 tekemiin atrium-talon piirustuksiin. Suunnitelma todettiin kuitenkin liian kalliiksi ja erikoiseksi toteuttaa, joten Aalto yksinkertaisti suunnitelmia veljensä toiveiden mukaisesti ja edullisempi versio rakennuksesta valmistui vuonna 1926. Aalto suunnitteli rakennuksen pohjoispäätyyn myös ulkorakennuksen ja se valmistui vuonna 1938.

Väinö Aalto perheineen muuttivat pois Alajärveltä 1950-luvun alussa ja lopulta vuonna 1952 Alajärven kunta osti Villa Väinölän itselleen. Alajärven kunnan omistuksen aikana rakennuksen eteläpäätyyn lisättiin lisäsiipi, joka rakennettiin talossa asuneen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi. Villa Väinölässä on aikoinaan toiminut myös verotoimisto, hammaslääkärin vastaanotto ja Alajärven kunnan vapaa-ajantoimistot sekä asunto- ja rakennustarkastustoimistot.

Rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan vuonna 2015. Villa Väinölän viimeisin remontti valmistui keväällä 2018 ja sitä remontoitiin Museoviraston, Aisaparin sekä Alajärven kaupungin rahoituksella. Villa Väinölässä järjestetään nykyisin näyttelyitä, tapahtumia sekä arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Nelimarkka-museon kautta rakennuksen voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Rovaniemen kirjasto

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen rakennuksista ensimmäisenä toteutui kirjastotalo, joka valmistui vuonna 1965.

Rovaniemen kirjasto koostuu kahdesta yhteen liitetystä osasta: viuhkamaisesta kirjastosalista sekä pitkänomaisesta, suorakulmaisesta toimistosiivestä. Kirjaston sisätilojen suunnittelussa noudatettiin Aallon kirjastoille tyypillistä ideaa, jossa kirjaston lukutilat sijoitettiin muuta kirjastosalia alemmalle tasolle, omiin syvennyksiinsä. Salin viuhkamaisen muodon tavoitteena on mahdollistaa henkilökunnalle esteetön näkymä koko saliin. Kirjastosalin lisäksi rakennus sisältää muun muassa musiikkikirjaston, lehtisalit, näyttely- ja auditoriosalin sekä lastenosaston.

Luonnonvalo ja valaistus olivat tärkeässä asemassa kirjaston suunnitelmissa. Epäsuoraa luonnonvaloa tiloihin tuovat erilaiset ylä- ja kattoikkunat sekä poikkeuksellisen monenlaiset kiinteät erikoisvalaisimet. Tämä luo rakennukseen hienon tunnelman vaihtuvassa pohjoisen valossa kaamoksesta yöttömään yöhön. Osa kirjaston kalusteista ja valaisimista on Artekin vakiomalleja, mutta Aallon toimisto suunnitteli taloon myös erikoiskalusteita sekä ainakin 10 erilaista valaisinmallia.

Rovaniemen kirjasto on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua kesällä 2025.

Lakeuden Ristin kirkko ja seura­kunta­keskus

Aalto osallistui Seinäjoen seurakunnan kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailuun vuonna 1951. Hänen kilpailuehdotuksensa nimi oli ”Lakeuksien risti”.

Toisin kuin muut kilpailuun osallistuneet, Aalto ei sijoittanut seurakunnan tiloja kirkkoon tai pieneen erillisrakennukseen, vaan otti lähtökohdaksi Pohjanmaalla kesäisin järjestettävät suuret, uskonnolliset juhlatilaisuudet. Hän sommitteli kirkon pääjulkisivun eteen suuren, kirkkoa kohti viettävän piazzan, jota seurakuntakeskus rajaa toiselta sivulta. Tämä tilaa vievä ratkaisu ylitti sallitun kilpailualueen rajat, joten tuomaristo ei voinut palkita Aaltoa kilpailussa, mutta lunasti kuitenkin hänen ehdotuksensa ja suositteli sitä toteutuksen pohjaksi.

Aaltoa pyydettiin kehittämään suunnitelmaansa edelleen. Kirkko rakennettiin vuosina 1958-60 ja seurakuntakeskus 1964-66. Kirkko noudatti pääasiassa kilpailusuunnitelmaa, paitsi että Aallon toivoma musta graniitti oli liian kallis julkisivumateriaali. Ainoastaan sivukappeli päällystettiin graniitilla, muu kirkko oli valkoiseksi slammattua tiiltä.

Kokonaisuuden pääpiirteet ovat seuraavanlaiset: pohjoispuolelle on sijoitettu 65 metriä korkea, tyylitellyn ristin muotoinen kellotorni. Se näkyy lakeuksilla kauas, ja on muodostunut kaupungin maamerkiksi. Hieman kiilanmuotoinen kirkkosali on 47 metriä pitkä ja tarjoaa istumapaikat 1200:lle. Sakasti sijaitsee alttarin takana, ja sen ja tornin väliin jää pieni kaste- ja hääkappeli, jonka lasimaalauksen Aalto on suunnitellut. Aalto suunnitteli myös kirkkotekstiilit ja ehtoollisastiat.

Seurakuntakeskus eroaa kilpailuehdotuksesta jonkin verran. Piazzalta laskeutuu avoin portaikko kohti myöhemmin rakennettua kaupungintalon aukiota, ja tämän portaikon molemmilla puolilla sijaitsevat seurakunnan tilat: seurakuntasali, pitopalvelutilat, rippikoululuokka, kerhohuone, toimistotilat sekä henkilökunnan asuintiloja.

Tammisaaren Säästöpankki

Tammisaaren Säästöpankki sijaitsee Tammisaaren keskustassa. Torin suuntaan talo on kaksikerroksinen, ja kolmas kerros on sisäänvedetty. Toria hallitsee rakennuksen huomiota herättävä marmorinen julkisivu, joka muistuttaa myös Enso-Gutzeitin toimistotaloa Helsingin Katajanokalla. Pankkirakennuksen muut julkisivut ovat slammattua tiiltä.

Aalto sai täysin vapaat kädet suunnitella myös sisätilat, joista huomattava osa on Aallon suunnittelemia. Ensimmäiset vuokralaiset muuttivat tiloihin jo helmikuusta 1968 alkaen, ja ravintola avattiin samana vuonna. Rakennuksessa on edelleen Tammisaaren Säästöpankin toimitilat – alakerroksessa on pankkisali ja keskimmäisessä pankin toimistot. Ravintolatiloissa tällä hetkellä toimii Aallon hengessä sisustettu lounastavintola Piazza.

Tammisaaren vanhan kaupungin laidalla, vain viiden minuutin ajomatkan päässä Säästöpankista, sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema Villa Skeppet, johon voi tutustua voi tutustua varaamalla opastetun kierroksen etukäteen.

Jyväskylän yli­opiston kampus ja Seminaarin­mäki

Jyväskylän kampuksen ensimmäiset rakennukset on rakennettu jo 1880-luvulla. Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit” ovat Seminaarinmäen vanhimmat rakennukset. Seminaarinmäen rakennushistoriallinen alue on myös suojeltu. Yliopisto kampuksen rakennetun ympäristön kerroksellisuus onkin sen merkittävä rikkaus. Sitä pidetään esimerkillisenä alueena, jossa on hyvän suunnittelun johdosta onnistuttu yhdistämään moderni täydennysrakentaminen vanhemman rakennuskannan lomaan hyvin.

Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen Jyväskylän yliopiston alue on rakentunut 1970-luvulle asti Allon suunnitelmien pohjalta. Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.

Alvar Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu myös amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Alun perin se käsitti korkeakoulun opetusta ja hallintoa palvelevan päärakennuksen ja kirjaston, harjoituskoulun, ruokala- ja asuntolarakennuksen, kaksi voimistelurakennusta, ylioppilaskunnan rakennuttaman uimahallin, jota on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksen sekä lämpökeskuksen. Aallon alkuperäinen kokonaisuus muodostaa avoimen kaaren, jonka keskelle sijoittuu urheilukenttä.

Poronsarvi­asemakaava

Alvar Aallolla oli läpi elämän vahvat siteet Lappiin. Aallon toiminta Rovaniemellä alkoi Lapin sodassa tuhotun kauppalan raunioilta. Toinen maailmansota päättyi Lapissa lähes täydelliseen tuhoon. Rovaniemellä 90 prosenttia rakennuskannasta tuhoutui, ja edessä oli valtava jälleenrakennusurakka. Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston työtä johti Alvar Aalto.

Vuonna 1945 Aalto piirsi Rovaniemelle kuuluisan poronsarviasemakaavan, jonka perusideana olivat sekä vahva sitoutuminen luontoon että joustavuus. Kaavassa korostuu Rovaniemen asema Pohjois-Suomen liikenteellisenä solmukohtana. Kaava on saanut nimensä kartalle piirtyvästä hahmosta. Pohjoiseen, länteen sekä etelään vievät tiet puistoineen muodostavat poron sarvet ja rajaavat samalla kaupungin keskustaa, joka yhdessä Ounas- ja Kemijokien kanssa muodostaa poron pään. Keskustan urheilukenttä on poron silmä. Aallon alkuperäinen poronsarvikaava ei toteutunut sellaisenaan, mutta poron hahmo on edelleen tunnistettavissa.

Aallon päätyö Rovaniemellä on kaupunginkirjaston, kongressikeskus Lappia-talon sekä kaupungintalon muodostama hallinto- ja kulttuurikeskus – Aalto-keskus – joka sai perustansa jo poronsarviasemakaavassa. Aalto suunnitteli Rovaniemelle myös asuin- ja liikerakennuksia. Korkalorinteen puistomaista asuinaluetta kutsutaan Rovaniemen Tapiolaksi. Rovaniemen keskustaan Aalto suunnitteli useita rakennuksia Ahon liikemiessuvulle, niin liike- kuin asuinkäyttöön.

Alvar Aalto – elämä ja työ Alajärvellä

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Alajärven Aalto-keskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnitelema talo Villa Väinölä.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä, Alvar Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Aallon arkkitehtuurin helmet – Helsinki, Jyväskylä ja Seinäjoki

Koe Aallon arkkitehtuurin keskittymät Jyväskylässä ja Seinäjoella, joiden kaupunkikuvaan Alvar Aalto jätti lähtemättömän jäljen.

Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskus on Aallon keskustasuunnitelmista kokonaisvaltaisimmin toteutunut, Jyväskylässä taas on eniten Aallon rakennuksia koko maailmassa.