Theme: Ravintolat

Aalto-matkat: kuratoidut elämykset arkkitehtuurin ystäville

Tervetuloa Alvar Aalto -reitille – matkalle, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun taika herää eloon, kutsuen sinut katsomaan maailmaa uusin silmin. Alvar Aalto (1898–1976), modernin arkkitehtuurin mestari, suunnitteli tiloja, joissa ihmisläheisyys on keskiössä. Hänen teoksensa eivät ole vain rakennuksia – ne ovat elämyksiä, jotka puhuttelevat sielua. Suomessa ja ympäri maailmaa sijaitsevat Aallon luomukset toimivat portteina uudelleen ajateltuun maailmaan.

Vuonna 2021 tämä ainutlaatuinen reitti sai Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi myönnetyn sertifikaatin – kunnianosoituksen sen merkittävästä roolista Euroopan rikkaassa kulttuuriperinnössä. Alvar Aalto -reitti tarjoaa enemmän kuin kierroksen arkkitehtonisten mestariteosten äärelle – se kutsuu astumaan tiloihin, joissa muotoilu, luonto ja inhimillisyys sulautuvat yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.

Tämä katalogi johdattaa sinut kuratoituun valikoimaan Aalto-elämyksiä. Jokainen paketti on tarkoin suunniteltu seikkailu Aallon maailmaan, yhdistäen hänen ikonisen arkkitehtuurinsa paikallisen kulttuurin ainutlaatuisiin piirteisiin. Rauhallisista suomalaisista maisemista vilkkaisiin eurooppalaisiin Aalto-kohteisiin – näiltä matkoilta löytyy jokaiselle jotakin. Olitpa sitten ensikertalainen tai vakiintunut Aalto-ihailija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi ja etsimme jatkuvasti uusia kumppaneita rikastuttamaan tätä kokemusta.

Astut tiloihin, jotka rikkovat tavanomaisuuden rajat – joissa jokainen kaari, jokainen yksityiskohta ja jokainen materiaali kertoo tarinaa, joka muuttaa tapasi nähdä ympäröivä maailma. Tämä on Alvar Aalto -reitin ydin: kutsu löytää kauneutta, toiminnallisuutta ja elämän yhteyttä uudella tavalla, yhden modernin arkkitehtuurin suurimman visionäärin silmin.

Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.

Pääset lataamaan englanninkielisen pdf-katalogin tästä: Alvar Aalto Route Matkailutuotteet

Koe Alvar Aallon arkkitehtuuri Jyväskylässä

Koe Alvar Aallon perintö Jyväskylässä, kaupungissa, jota kutsutaan ”Alvar Aallon pääkaupungiksi”. Tällä ainutlaatuisella kiertomatkalla tutustut kaupunkimaisemaan, joka esittelee laajimman kokoelman Aallon töitä eri aikakausilta.

Matkan varrella löydät Aallon arkkitehtuurin mestariteokset, joissa modernismi sulautuu saumattomasti arjen elämään. Et vain näe arkkitehtuuria – sinä koet sen: majoitut, ruokailit ja rentoudut veden äärellä tiloissa, jotka ovat Aallon käsialaa.

Jyväskylä on Aallon tarinan lähtöpiste: täällä hän perusti ensimmäisen toimistonsa, aloitti perhe-elämän ja loi kesäparatiisinsa lähistölle. Kaupunki on myös maailman ainoan Alvar Aalto -museon koti, museon, joka sijaitsee Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.

Kiertomatkalla pääset seuraamaan Aallon tyylin kehitystä – klassismin alkuvaiheista punatiilikauden lämpöön ja valkoisen monumentalismin selkeisiin linjoihin.

Jyväs­kylän työ­väen­talo

Jyväskylän työväentalo oli vastavalmistuneelle Alvar Aallolle ensimmäinen merkittävän julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Rakennuspiirustukset ovat vuodelta 1924, ja talo valmistui seuraavana vuonna. Työväentalosta tuli Aallon läpimurtotyö ja sitä pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Työväentalo on myös rakennushistoriallisesti aikakautensa merkittävämpiä rakennuksia. Työnväentalo suojeltiinkin asemakaavassa jo 1970-luvun alussa. Keski-Suomen lääninhallitus asetti rakennuksen suojeltavaksi vuonna 1978 ja Valtioneuvoston suojelupäätöksen rakennus sai vuonna 1986.

Rakennuksen katujulkisivu muodostuu pylväikön rajaamasta lasiseinästä, jonka takana on ravintola- ja kahvilatiloja. Sen monumentaalinen portaikko johtaa lämpiöstä ala-aulaan ja edelleen ulos. Lähes ikkunattomassa yläkerrassa on suuri juhlasali poliittisia tapahtumia ja teatteriesityksiä varten.

Aino ja Alvar Aalto myös suunnittelivat sisustuksen ja valaisimet varta vasten tähän rakennukseen. Jyväskylän työväenteatteri sekä Jyväskylän kaupunginteatteri esiintyivät lavalla, kunnes uusi kaupunginteatterirakennus valmistui 1982. Nykyään rakennuksen tiloja käytetään pääosin kokous- ja juhlatilaisuuksissa.

Työväentalon perustukset muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924. Rakennuksen kivijalkaan kätkettiin Työnvoima-lehden vanhoja numeroita sekä yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, valokuvia sekä rahaa. Työväentalo vihittiin käyttöön 12.-13.9.1925.

Rakennus poikkesi valmistusaikanaan voimakkaasti silloisesta katukuvasta. Työväentalossa on selkeitä 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yllä on baldakiini ja sen julkisivua koristaa toscanalaiset pylväiköt, palladiolainen paraati-ikkuna sekä medaljonki yksityiskohdat. Rakennuksen sisällä on myös pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila. Varhaisissa luonnoksissa esiintyvää pitkää pylväikköpihaa ei koskaan rakennettu. 

Työväentaloa on kunnostettu vuosien saatossa paljon ja siihen on tehty muutoksia useaan kertaan vuosikymmenten aikana. Muun muassa ensimmäisen kerroksen ravintola- ja kahvilatilat on aikojen saatossa remontoitu ja sisustettu uudelleen. 1980-luvulla tehtiin suuri restaurointi rakennuksen sisätiloissa ja tiloja palautettiin tuolloin lähellä alkuperäistä ilmettä. Viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2008, jolloin Aalto-sali peruskorjattiin. 

Tammisaaren Säästöpankki

Tammisaaren Säästöpankki sijaitsee Tammisaaren keskustassa. Torin suuntaan talo on kaksikerroksinen, ja kolmas kerros on sisäänvedetty. Toria hallitsee rakennuksen huomiota herättävä marmorinen julkisivu, joka muistuttaa myös Enso-Gutzeitin toimistotaloa Helsingin Katajanokalla. Pankkirakennuksen muut julkisivut ovat slammattua tiiltä.

Aalto sai täysin vapaat kädet suunnitella myös sisätilat, joista huomattava osa on Aallon suunnittelemia. Ensimmäiset vuokralaiset muuttivat tiloihin jo helmikuusta 1968 alkaen, ja ravintola avattiin samana vuonna. Rakennuksessa on edelleen Tammisaaren Säästöpankin toimitilat – alakerroksessa on pankkisali ja keskimmäisessä pankin toimistot. Ravintolatiloissa tällä hetkellä toimii Aallon hengessä sisustettu lounastavintola Piazza.

Tammisaaren vanhan kaupungin laidalla, vain viiden minuutin ajomatkan päässä Säästöpankista, sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema Villa Skeppet, johon voi tutustua voi tutustua varaamalla opastetun kierroksen etukäteen.

Varkaus – Alvar Aallon arkkitehtuuria ja teollisuuden tarinoita Saimaan rannalla

Varkaus tarjoaa kiehtovan yhdistelmän teollisuushistoriaa, Alvar Aallon arkkitehtuuria ja Saimaan järvialueen luonnon rauhaa. Tämä vanha teollisuuskaupunki on paikka, jossa Aalto aloitti suunnittelutyönsä 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti aktiivisesti seuraavat kymmenen vuotta. Kaupunkiin tutustuminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, kuinka Aalto yhdisti funktionalismin periaatteet arkeen ja osaksi teollista ympäristöä.

Aalto suunnitteli Varkauteen laajan kirjon rakennuksia ja alueita: teollisuusrakennuksia, asemakaavoja sekä tyyppitaloja, joissa edelleen asuu varkautelaisia perheitä. Varkauden talotehtaalta lähteneet tyyppitalot levisivät laajalle ympäri Suomen, tukien sotien jälkeistä jälleenrakentamista ja järkevän asumisen kehitystä. Aallon työn kautta Varkaus tarjoaa loistavan esimerkin hänen pyrkimyksistään edistää tasa-arvoista ja toimivaa yhteiskuntaa.

Teollisuus ja innovaatio Varkaudessa
Yli 200 vuotta vanha teollinen perintö on jättänyt Varkauteen vahvan leiman. Kaupungissa on kehitetty vuosikymmenten saatossa monipuolista osaamista, kuten ruukki- ja konepajatoimintaa, laivanrakennusta sekä puunjalostus- ja paperiteollisuutta. Nykyään Varkaus tunnetaan myös energiateknologian huippuosaamisesta, ja vanha teollisuusalue on osin muuntunut modernin kalatalouden keskukseksi. Esimerkiksi Saimaan vedessä ympäristöystävällisesti kasvatettu kirjolohi on paikallinen erikoisuus, jota kannattaa maistaa.

Varkauden kulttuuritarjonta ja luonnon kauneus
Varkauden kaupunkikuvassa kohtaavat historia, moderni arkkitehtuuri ja ympäröivän luonnon vehreys. Saimaan järvialue kutsuu nauttimaan vesistöjen tarjoamista mahdollisuuksista ja alueen luonnon kauneudesta. Savolainen ruokakulttuuri täydentää matkailijan kokemuksen paikallisilla mauillaan.

Teollisuushistoriaa täydentää hienosti Mekaanisen Musiikin Museo, jossa voi sukeltaa mekaanisen musiikin kiehtovaan maailmaan aina 1800-luvulta nykypäivään. Tämä kansainvälisestikin merkittävä museo on erinomainen lisä Varkauden monipuoliseen tarjontaan.

Varkaudessa yhdistyvät Alvar Aallon visio, teollinen perintö ja luonnon rauha tavalla, joka tarjoaa elämyksiä niin arkkitehtuurin ystäville kuin kaikille, jotka etsivät uudenlaista tapaa kokea suomalainen teollisuus- ja kulttuurihistoria.

Varkauden Aalto-kohteisiin pääsee tutustumaan omatoimisesti ALVAR AALTO Varkaudessa –opaskartan sekä mobiilisovelluksen avulla. Kartan löydät Varkauden museoilta, sekä useista varkautelaisista matkailukohteista ja Warkaus infosta. Mobiilisovellus löytyy osoitteesta:
http://tarinasoitin.fi/varkausaalto

Tervetuloa Varkauteen – koe Alvar Aallon ja teollisen perinnön harmonia Saimaan syleilyssä!

Finlandia-talo

Astu sisään elämyksiin

Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1971 keskeiselle paikalleen Töölönlahdelle.

Kuten rakennuksen nimikin kertoo, Finlandia-talo suunniteltiin alusta asti Suomen symboliksi. Aalto suunnitteli Finlandia-talon, kuten monet rakennuksistaan, kokonaistaideteokseksi kalusteita myöten. Lamput, ovenkahvat, istuimet ja muut kalusteet ovat Aallon ja hänen toimistonsa suunnittelemia. Ne muodostavat oleellisen osan Finlandia-taloa kokonaistaideteoksena ja tarjoavat hyvän syyn ihailla arkkitehtuuria myös sisältä käsin.

Perusparannuksen kokenut Finlandia-talo on avautunut tammikuussa 2025 ja tarjoaa nyt ainutlaatuisen yhdistelmän suomalaisen arkkitehtuurin, muotoilun ja kulinaaristen nautintojen ystäville. Tämä ikoninen rakennus on muuntunut elämykselliseksi tapahtumataloksi, jossa historia ja nykyaika kohtaavat inspiroivalla tavalla.

Finlandia-talon uudistukset tarjoavat vierailijoille monipuolisia palveluita ja uusia kokemuksia:

Finlandia Cafe & Wine
Talosta löytyvä viihtyisä viinikahvila tarjoaa unohtumattomia makuelämyksiä kauniissa ympäristössä. Istu alas ja nauti herkullisista viineistä ja kahveista samalla, kun ihailet rakastetun Töölönlahden maisemia uudesta perspektiivistä. Vaikka Pikku-Finlandian viinikahvila on suljettu tammikuun ajan, molemmat kahvilat palvelevat jatkossa sinua, ja Finlandia Cafe & Wine kutsuu nauttimaan tunnelmallisista hetkistä.

Finlandia Shop
Designin ystävät ihastuvat talon uuteen design-kauppaan, jonka valikoima ammentaa inspiraationsa Finlandia-talon arkkitehtuurista ja muotoilun yksityiskohdista. Tervetuloa tekemään löytöjä ja viemään pala Finlandia-talon ainutlaatuista henkeä mukanasi kotiin.

Finlandia Homes
Koe jotain täysin uutta – nyt voit majoittua Finlandia-talossa! Entisöidyt huoneistot tarjoavat funktionaalista estetiikkaa ja kodikkaan suomalaisen tunnelman. Finlandia Homes on täydellinen valinta ainutlaatuiseen yöpymiskokemukseen keskellä historiallista arkkitehtuuria. Varaa oma elämyksesi jo tänään!

Finlandia Bistro
Ensimmäistä kertaa Finlandia-talossa toimii yleisölle avoin bistrotyylinen à la carte -ravintola, jossa suomalaiset raaka-aineet ja artesaanityö saavat modernin tulkinnan. Finlandia Bistro on avoinna illallisaikaan torstaista lauantaihin ja muina aikoina varattavissa yksityistilaisuuksiin. Bistro avautuu 17.1.2025 – varaa pöytäsi ja tule kokemaan makujen juhla!

Tapahtumia jokaiseen makuun
Finlandia-talon alkuvuoden tapahtumakalenteri on täynnä monipuolisia kulttuurielämyksiä, kuten konsertteja, musikaaleja, teatteria ja tanssia. Talon legendaariset tilat tarjoavat unohtumattoman miljöön sekä suurille että pienille tapahtumille.

Kesällä 2025 talossa avautuu elämyksellinen näyttely, joka vie kävijän inspiroivalle matkalle Alvar, Aino ja Elissa Aallon arkkitehtuurin ja luovuuden maailmaan. Näyttely tuo esiin Aaltojen elämäntyön monimuotoisuuden ja tarjoaa uudenlaisia tapoja kokea heidän merkittävä perintönsä.

Opastetut kierrokset Finlandia-talossa tarjoavat mahdollisuuden syventyä tämän ikonisen rakennuksen historiaan ja arkkitehtuuriin. Kierroksista ja niiden aikatauluista julkaistaan lisätietoja lähiaikoina.

Ota askel arkkitehtonisesti kiehtoviin kokemuksiin, joissa vain mielikuvitus on rajana. Koe ainutlaatuiset tapahtumatilat Töölönlahden rannalla. Tervetuloa Finlandia-talon ja Pikku-Finlandian ikimuistoisiin elämyksiin.

Ravintola Savoyn sisustus

Ravintola Savoy avattiin kesäkuussa 1937 Teollisuuspalatsi-nimisen liike- ja konttorirakennuksen Etelä-Esplanadin ja Kasarmikadun kulmaan. Harry Gullichsen, A. Ahlströmin johtaja, palkkasi Alvar Aallon suunnittelemaan rakennuksen 7. ja 8. kerroksen ravintola- ja juhlatilojen sisustuksen. Ravintolan sisustus toteutettiin Artekin piirustuskonttorissa.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat ravintola Savoyn sisustuksen yhdessä. Heidän tavoitteenaan oli luoda intiimi ravintola Helsingin kattojen ylle. Ravintolan kattoterassilta avautuukin näkymä puiston ylitse kaupungin keskustaa kohti. Kattoterassi suunniteltiin alunperin kolmiosaiseksi, joista yksi osa oli japanilaistyylinen, toinen eteläeurooppalainen ja kolmas tyyliltään skandinaavinen. Ravintolan sisustus suunniteltiin kokonaisuudessaan verhoja ja astioita myöten. Savoyn sisustuksessa käytettiin myös runsaasti eri puulajeja. Ravintolan kotoinen tunnelma luotiinkin esimerkiksi ravintolan seinien ja katon koivuvanerilla. Ravintolan kalusteet olivat suurimmaksi osaksi Artekin tuotantoa. Ravintola sisustettiin muun muassa Aino Aallon klubituoleilla sekä Alvarin suunnittelemilla Kultakello-valaisimilla. Alkuperäisessä asussaan hyvin säilynyt Savoy toimii edelleen ravintolana ja sen suosion yhtenä salaisuutena onkin ravintolan ajaton ja pelkistetty funktionaalinen tyyli.

Savoy-maljakko

Vuonna 1936 Alvar Aalto osallistui Karhula-Iittalan lasitehtaan järjestämään kilpailuun. Aalto voitti kilpailun ”Eskimoerindens skinnbuxa” -lasisarjalla. Kilpailun voittamisen jälkeen Aallon suunnittelemat lasiesineet olivat esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Tämän jälkeen Aallon suunnitelmia lasiesineitä tilattiin ulkomaita myöten. Ravintola Savoy tilasi tuolloin myös käyttöönsä valikoiman, jolloin Aallon maljakko päätyi osaksi ravintolan sisustusta. Samalla ravintolan nimi Savoy vakiintui myös Aallon maljakon kutsumanimeksi.

Sähkötalo, Helsingin Energia

Sähkötalo suunniteltiin silloisen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, nykyisen Helsingin Energian toimitaloksi Helsingin keskustaan, Kamppiin. Rakennuksen sijainti perustuu Aallon keskustasuunnitelmaan vuodelta 1961. Sähkötalo onkin Finlandia talon lisäksi ainoa rakennus, joka rakennettiin Aallon keskustasuunnitelmasta. Rakennuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1965 ja rakennus valmistui vuonna 1973.

Aalto suunnitteli Sähkötalon yhtenäiseksi arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi tontilla sijaitsevan vuonna 1939 valmistuneen Kampin sähköaseman kanssa. Kampin sähköaseman on suunnitellut Gunnar Tacher. Rakennukset yhdistää kattolinja. Sähkötalo onkin hieno esimerkki uudisrakennuksen yhdistämisestä saumattomasti varhaisempaan rakennukseen. Sähkötalo on nykyään olennainen osa Kampin alueen maisemaa.

Sähkötaloon sijoitettiin alunperin pääkonttorin lisäksi sähkön- ja lämmöntuotannon keskusvalvomot, sähköasema sekä asiakaspalvelupiste. Katutasoon suunniteltiin asiakaspalvelukerros ja ylemmät kerrokset varattiin toimistotiloille. Ylimpään kerrokseen tulivat neuvottelutilat sekä henkilökunnan ruokala. Katutason asiakaspalveluhalli suunniteltiin kattoikkunat. Sähkötalon kattoikkunat ovat samankaltaiset kuin esimerkiksi Aallon suunnittelemassa Kansaneläkelaitoksessa.

Sähkötalo oli myös Aallolle tyypillinen kokonaistaideteos, jossa myös rakennuksen alkuperäinen sisustus oli kokonaan Aallon toimiston suunnittelema. Vuosien saatossa Sähkötalon sisustus on kuitenkin muuttunut käyttäjiensä mukana mutta joissain paikoin on palattu takaisin alkuperäiseen sisustukseen. Rakennuksen julkisivut ovat poimutettua kuparipeltiä. Julkisivun nykyinen valaistus on toteutettu 1990-luvulla. Sähkötalon yhtenä sisäseinämateriaalina käytettiin myös lasitettua sauvatiililaattaa.

Sähkötalon kokonaisuus on kuitenkin säilyttänyt yhtenäisen ilmeensä vaikka myös Helsingin Energia on kehittänyt toimintaansa vuosien saatossa muun muassa uusimalla tekniikkaansa. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa todennäköisesti koska se on ollut pitkään saman omistajan hallussa.

Sähkötaloa ympäröivä kaupunkimaisema on myös muuttanut muotoaan vuosien aikana. Viimeisimpänä muutoksena oli Kampin liikekeskuksen rakennustyöt, jotka valmistuivat vuonna 2006. Sähkötalo on nykyisin osin liitetty Kampin kauppakeskukseen. Sähkötalon ja Kampin keskuksen välille rakennettiin tuolloin myös maanalainen sisäyhteys. Muutostöiden jälkeen Sähkötalon sydämeen, entiseen asiakaspalveluhalliin sijoitettiin kahvila, joka palvelee asiakkaita ympäri vuoden.

Rautatalo

Rautatalo valmistui vuonna 1955 Helsingin ydinkeskustaan. Rakennus sai nimensä siihen sijoittuneesta Rautakauppojen keskusjärjestöstä.

Aikanaan edistyksellisen liikerakennuksen sisätilat suunniteltiin huolellisesti yksityiskohtia myöten. Kadun puolella Aalto halusi liittää rakennuksen kupariverhoillun julkisivun harmonisesti viereiseen Eliel Saarisen vuonna 1920 suunnittelemaan rakennukseen.

Rakennuksen pääteema on suuri valopiha jonka ympärille sisätilat kiertyvät. Alakerroksiin sijoitettiin myymälätiloja. Toimistokerrokset rakentuvat katetun marmoripihan ympärille. Kattoikkunoista luonnonvalon saava valopiha viittaa detaljeineen Välimeren maiden arkkitehtuuriin. Keskeisin tila on toisesta kerroksesta ylöspäin aukeava valo- eli marmoripiha.

Rautatalo ja osa sen arvokkaista sisätiloista suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 1991. Rakennus on edelleen käytössä liikerakennuksena. Rakennuksen valopihalla toimii nykyään myös yleisölle avoin kahvila, joka on osin sisustettu Aalto-kalustein.

Kirjatalo

Kirjatalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa samassa korttelissa Aallon suunnitteleman Rautatalon kanssa. Akateeminen Kirjakauppa muutti rakennukseen lokakuussa 1969 ja se on edelleen alkuperäisessä käytössään.

Tontin omistaja Oy Stockmann Ab järjesti arkkitehtuurikilpailun rakennuksen suunnittelusta vuosina 1961–62. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan, jossa hän hyödynsi samoja ideoita kuin lähellä sijaitsevassa Rautatalossa.

Keskuskadun puoleisen kuparipäällysteisen julkisivun suunnittelussa on otettu huomioon viereisen rakennuksen julkisivu. Rakennuksen keskeinen sisätila, keskushalli, vastaa idealtaan Rautatalon marmoripihaa. Keskushalli saa luonnonvaloa prismanmuotoisista kattoikkunoista. Lattia ja keskushallia kiertävien parvekkeiden kaiteet ovat Carraran marmoria.

Sisätiloihin on tehty muutoksia. Osa ylempien kerrosten alkujaan toimistokäytössä olleista tiloista on otettu kirjakaupan käyttöön. Talo on avoinna kirjakauppana. Rakennuksessa on myös kaksi kahvilaa. Toisen kerroksen Cafe Aalto on osin sisustettu Rautatalon kahvilan alkuperäisillä Aalto-kalusteilla.

Kuvat: Akateeminen Kirjakauppa