Theme: Klassismi

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Nelimarkka-museo ja Villa Väinölä Alajärvellä

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Nelimarkka-museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Taiteilija Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi museon tehtäviin kuuluu pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus. Museon kokoelma koostuu pääasiassa Eero Nelimarkan tuotannosta vuosilta 1910 – 1976, mutta kokoelmissa on myös teoksia muilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esimerksiksi Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa.

Museosta voi varata räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

.

.

.

Villa Väinölä

Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen kodiksi ja toimistoksi. Kerrotaan, että Aalto piirsi ensimmäisen version rakennuksesta Italiaan suuntautuneen häämatkansa jälkeen. Villa Väinölän alkuperäinen suunnitelma perustui Aallon vuonna 1925 tekemiin atrium-talon piirustuksiin. Suunnitelma todettiin kuitenkin liian kalliiksi ja erikoiseksi toteuttaa, joten Aalto yksinkertaisti suunnitelmia veljensä toiveiden mukaisesti ja edullisempi versio rakennuksesta valmistui vuonna 1926. Aalto suunnitteli rakennuksen pohjoispäätyyn myös ulkorakennuksen ja se valmistui vuonna 1938.

Väinö Aalto perheineen muuttivat pois Alajärveltä 1950-luvun alussa ja lopulta vuonna 1952 Alajärven kunta osti Villa Väinölän itselleen. Alajärven kunnan omistuksen aikana rakennuksen eteläpäätyyn lisättiin lisäsiipi, joka rakennettiin talossa asuneen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi. Villa Väinölässä on aikoinaan toiminut myös verotoimisto, hammaslääkärin vastaanotto ja Alajärven kunnan vapaa-ajantoimistot sekä asunto- ja rakennustarkastustoimistot.

Rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan vuonna 2015. Villa Väinölän viimeisin remontti valmistui keväällä 2018 ja sitä remontoitiin Museoviraston, Aisaparin sekä Alajärven kaupungin rahoituksella. Villa Väinölässä järjestetään nykyisin näyttelyitä, tapahtumia sekä arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Nelimarkka-museon kautta rakennuksen voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Nuoriso­seurantalo Alajärvellä

Alajärven nuorisoseuran talo vuodelta 1919 on yksi Alvar Aallon opiskeluaikanaan suunnittelemista rakennuksista. Se on samalla myös Aallon ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö. Rakennustyöt toteutettiin nopeasti, ja talo on edelleen käytössä. Nykyinen nuorisoseurantalo, entinen suojeluskuntatalo valmistui vuonna 1920 ja rakennus vihittiin käyttöön 28.11.1920. Rakennuksessa toimi vuoteen 1946 saakka Alajärven suojeluskunta sekä Lotta Svärdin paikallisosasto. Vuonna 1946 rakennus siirtyi Alajärven kirkonkylän nuoriseuralle, jonka omistuksessa rakennus on edelleen.

Hirsirakenteinen rakennus edustaa tyyliltään uusklassismia. Rakennuksessa on pystysuuntainen verhoilu sekä aumattu korkea katto, joka antaa rakennukselle häivähdyksen linnamaisuutta. Ristikkäiset kattoparrut kannattelevat kokoussalin kattoa niin korkealla, että tilaa riittää teatterilavalle sekä orkesteriparvelle. Rakennuksen kruunaa katon karoliininen lanterniini, joka muistuttaa kirkon tapulia. Sivusiipien väliin jäi alunperin pieni kunniapiha, jonka päälle on sittemmin rakennettu eteishalli.

Nuorisoseurantalo sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Sairaalatien varrella lähellä Alajärven keskustaa. Rakennus on tosin rakennettu suurilta osin uudestaan vuonna 1983 sattuneen tulipalon vuoksi. Nuorisoseurantalo palautettiin korjaustöissä alkuperäiseen ulkoasuunsa ja talon uudet vihkiäiset vietettiin vuonna 1985. Alajärven kirkonkylän nuorisoseura ry ylläpitää sekä kunnostaa rakennusta haettavien määrärahojen ja avustusten puitteissa.

Nuorisoseuran kautta rakennusta myös vuokrataan ulkopuolisten käyttöön. Nuorisoseurantalon tilat tarjoavatkin hienot puitteet juhla- ja tapahtumapalvelujen järjestämiseen.  Nuorisoseuran taloa voi vuokrata moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten hää- ja syntymäpäiväjuhliin, kokouksiin ja konsertteihin. Talon tilat soveltuvat hyvin noin 30-100 henkilön kokoontumisiin.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Jyväs­kylän työ­väen­talo

Jyväskylän työväentalo oli vastavalmistuneelle Alvar Aallolle ensimmäinen merkittävän julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Rakennuspiirustukset ovat vuodelta 1924, ja talo valmistui seuraavana vuonna. Työväentalosta tuli Aallon läpimurtotyö ja sitä pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Työväentalo on myös rakennushistoriallisesti aikakautensa merkittävämpiä rakennuksia. Työnväentalo suojeltiinkin asemakaavassa jo 1970-luvun alussa. Keski-Suomen lääninhallitus asetti rakennuksen suojeltavaksi vuonna 1978 ja Valtioneuvoston suojelupäätöksen rakennus sai vuonna 1986.

Rakennuksen katujulkisivu muodostuu pylväikön rajaamasta lasiseinästä, jonka takana on ravintola- ja kahvilatiloja. Sen monumentaalinen portaikko johtaa lämpiöstä ala-aulaan ja edelleen ulos. Lähes ikkunattomassa yläkerrassa on suuri juhlasali poliittisia tapahtumia ja teatteriesityksiä varten.

Aino ja Alvar Aalto myös suunnittelivat sisustuksen ja valaisimet varta vasten tähän rakennukseen. Jyväskylän työväenteatteri sekä Jyväskylän kaupunginteatteri esiintyivät lavalla, kunnes uusi kaupunginteatterirakennus valmistui 1982. Nykyään rakennuksen tiloja käytetään pääosin kokous- ja juhlatilaisuuksissa.

Työväentalon perustukset muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924. Rakennuksen kivijalkaan kätkettiin Työnvoima-lehden vanhoja numeroita sekä yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, valokuvia sekä rahaa. Työväentalo vihittiin käyttöön 12.-13.9.1925.

Rakennus poikkesi valmistusaikanaan voimakkaasti silloisesta katukuvasta. Työväentalossa on selkeitä 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yllä on baldakiini ja sen julkisivua koristaa toscanalaiset pylväiköt, palladiolainen paraati-ikkuna sekä medaljonki yksityiskohdat. Rakennuksen sisällä on myös pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila. Varhaisissa luonnoksissa esiintyvää pitkää pylväikköpihaa ei koskaan rakennettu. 

Työväentaloa on kunnostettu vuosien saatossa paljon ja siihen on tehty muutoksia useaan kertaan vuosikymmenten aikana. Muun muassa ensimmäisen kerroksen ravintola- ja kahvilatilat on aikojen saatossa remontoitu ja sisustettu uudelleen. 1980-luvulla tehtiin suuri restaurointi rakennuksen sisätiloissa ja tiloja palautettiin tuolloin lähellä alkuperäistä ilmettä. Viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2008, jolloin Aalto-sali peruskorjattiin. 

Seinäjoen Suojelus­kuntatalo

Seinäjoen Suojeluskuntatalon tilaajana oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiiri, joka käytti kolmikerroksista rakennusta useisiin eri tehtäviin. Päärakennuksessa toimivat alunperin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ja Lotta Svärd -järjestön toimistot. Talon ylin kerros oli asuinkäytössä.

Suojeluskuntatalon päärakennuksen kivirakenteinen, puoliksi maanalainen pohjakerros sisältää pyöreän kokoussalin, aulan ja naulakkotilat. Puurakenteisissa yläkerroksissa sijaitsevat toimistotilat ja ylimpänä asuintilat, joihin on erillinen sisäänkäynti rakennuksen päädystä. Päärakennuksen lisäksi suunniteltiin kaksikerroksinen piharakennus, jossa on autotalli, sauna, pesutupa ja asevarasto sekä neljä pientä asuntoa yläkerrassa. Piha-alueen toiseen laitaan rakennettiin myöhemmin matala puinen varasto. Pihaa ajateltiin käytettäväksi harjoitus- ja paraatialueena.

Toisen maailmansodan jälkeen siirtyi muuhun käyttöön. Vuosikymmenten varrella rakennuksessa ovat toimineet muun muassa Nuorisoseuraliitto, koulu sekä matkatoimisto. Rakennusta hallinnoi nykyään Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja siellä toimii Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo.  Päärakennuksessa sijaitsevat näyttelytilat, kokoustila, info ja museokauppa. Piharakennuksessa on myös näyttelytiloja sekä museon toimisto.

Suojeluskuntatalo on säilynyt muuttumattomana nykyhetkeen ja sen rakennukset pihapiireineen suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2002.

Rakennustyyliltään Suojeluskuntatalo on pohjoismaista klassismia, jossa on myös piirteitä pohjalaisesta rakennusperinteestä. Päärakennuksen epätavallinen porrashalli, julkisivun pilasterit sekä pompeijilaistyylisesti maalattu kokoussali tekevät rakennuksesta erään Aallon uusklassistisen kauden päätöistä. Aalto suunnitteli myös osan sisustuksesta kuten huonekaluja, valaisimia ja muita yksityiskohtia.

Alkuperäisen suunnitelman loggiaportaikkoa päädyn sisäänkäynnin yhteyteen ei toteutettu.

Rakennuksen sisäpihalla on kuvanveistäjä Pentti Papinahon tekemä valtakunnallinen Suojeluskuntalainen-patsas sekä Suojeluskuntapoika ja Lotta -reliefi.

Muuramen kirkko

Muuramen kirkko on Alvar Aallon 1920-luvun lukuisista kirkkosuunnitelmista ainoa toteutunut. Muuramen kirkon koetaan olevan Aallon tuotannossa eräänlainen välivaihe, jonka kautta Aalto siirtyi pikkuhiljaa klassismista funktionalismiin.

Muuramen kunta sijaitsee hieman etelään Jyväskylästä, missä Aalto avasi ensimmäisen toimistonsa vuonna 1923. Olikin luonnollista, että Muuramen seurakunta päätti tilata kirkkosuunnitelmat lähimmältä pätevältä arkkitehdiltä. Aalto oli tehnyt ensimmäisen Italian matkansa vuonna 1924, ja matkan vaikutuksia on havaittavissa Muuramen kirkon suunnitelmissa. Kirkon Italian vaikutukset näkyvät esimerkiksi kirkon kellotornissa sekä ja seurakuntasalin alla olevassa loggiassa.

Muuramen moderni kirkko edustaa pohjoismaista klassismia. Muuramen kirkko sijaitsee Muuramen harjulla ja se on tärkeä osa seudun kulttuuriperintöä. Kirkko on yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko, johon liittyy kellotorni apsiksen toisella puolella. Sisätilan huomattavin piirre on palkkien kannattelema tynnyriholvi; seurakuntasali avautuu sivukappeliksi kuorin oikealle puolelle. Tästä tilasta laskeutuu portaikko loggian suojaamalle uloskäynnille, jota Aallon suunnitelmassa ympäröi sakaramuurin rajaama ruusutarha.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Muuramen kirkon sisätilan kalusteet kokonaisuudessaan. Kirkon sisustussuunnittelu tapahtui kuitenkin vasta projektin loppuvaiheissa, jolloin Aalto oli jo kiinnostunut modernismista. Niinpä Aalto valitsi sisätilan valaisimiksi tanskalaisen Poul Henningsenin modernit valaisimet.

Muuramen kirkkoa on ajan saatossa korjailtu useampaan otteeseen. Varsinkin kirkon sisätiloja on muuteltu useasti. Vuonna 2016 valmistui kirkon viimeisin peruskorjaus, jossa kirkon sisä- ja ulkotilat kunnostettiin. Peruskorjauksen tavoitteena oli palauttaa kirkko alkuperäiseen asuunsa, värimaailmaa myöten. Peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon palautettiin myös Poul Henningenin valaisimet. Peruskorjausta pidetään onnistuneena.

Kirkon alttarimaalauksen on maalannut taiteilija nimeltä William Lönnberg vuonna 1929.

Alvar Aalto – elämä ja työ Alajärvellä

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Alajärven Aalto-keskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnitelema talo Villa Väinölä.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä, Alvar Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Alvar ja Gösta – kaksi mestaria

Alvar ja Gösta –kokonaisuus avaa huikean näköalan suomalaiseen tapaan elää ihmisen kokoista elämää vuorovaikutteisesti luonnon kanssa. Se tarjoaa elämyksiä kaikille kulttuurin ystäville ja heille, joilla on halu tutustua lähemmin suomalaisuuteen keskellä kauneinta Järvi-Suomea, jonka vesistöt ja metsät ovat alati läsnä tällä matkalla.

Opastettuja kierroksia Alvar Aallon Jyväskylässä

Syvä kiinnostus sekä historialliseen, latinalaiseen kulttuuriperintöön, että modernin yhteiskunnan vaatimuksiin oli Alvar Aallon ajattelun ja töiden pysyvä piirre. Aallolla oli aina Italian matka mielessään – matka jonka hän oli kerran tehnyt tai matka jota hän vasta suunnitteli.

Hänelle Italia edusti jotakin, jolle oli tunnusomaista ihmisen mittakaavan mukainen sympaattinen muotomaailma. Jyväskylän seudun upeisiin, keskisuomalaisiin maisemiin, kukkulakaupunkiin ja Aallon ihmismittakaavaiseen arkkitehtuuriin voi nyt tutustua Aallon ja Italian inspiroimilla, opastetuilla retkillä.

Alvar Aallon Jyväskylä

Jyväskylässä, järvien ja kukkuloiden keskisuomalaisessa kaupungissa, on eniten maailmankuulun arkkitehdin, akateemikko Alvar Aallon suunnittelemia merkittäviä rakennuskokonaisuuksia koko maailmassa.

Kaikkiaan 28 kohteen joukosta löytyvät esimerkiksi Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä.

Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä. Kaupungissa sijaitsee tuotantoa aivan ensitöistä loppuvaiheen aikaansaannoksiin asti.

Jyväskylässä kuljet mestarin jäljillä klassismista funktionalismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Tarjolla on upea kattaus opastettuja retkiä ja mielenkiintoisia matkoja kävellen, pyöräillen tai laivakyydillä!

Myös kokousvieraita hellitään Jyväskylässä ja Aalto-kohteissa. Yliopistokaupungissa on vireä ravintolatarjonta ja saunamaakunnan palveluista löydät sopivat puitteet isommallekin ryhmälle.

Erikoisuutena mainittakoon vielä uimahalli AaltoAlvari, jonka vanhin osa, Aallon suunnittelema allas, muodosti aikanaan yhden Suomen viidestä ensimmäisestä uimahallista. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on aaltoallas vesiliukumäkineen sekä pore- ja koskialtaat.