Matkan aikana tutustut Alvar Aallon merkittävimpiin rakennettuihin kokonaisuuksiin kaupungissa, jota voi hyvällä syyllä kutsua Alvar Aallon arkkitehtuurin pääkaupungiksi!
Theme: Koulut
Ankkapurhasta Alvar Aaltoon Kouvolassa Kymijoen äärellä
Tällä kierroksella voit eläytyä Alvar Aallon suunnitteleman Tehtaanmäen asuinalueen arkeen. Kierros starttaa Anjalan kartanon pihapiiristä, Makasiinikahvilalta ja kulkee kartanomiljöön kautta, Ankkapurhan kosken yli Aallon Tehtaanmäelle.
Anjalan kartano rakennettiin Wrede-suvun maille. Suku sai maat, kun Henrik Wrede pelasti 1605 kuninkaan hengen Kirkholman taistelussa – uhraten samalla omansa. Kartanon historia juontaakin 1600- ja 1700 -luvuille. Sen nykyinen, tyyliltään uusklassinen päärakennus on peräisin 1700-1800 -lukujen vaihteesta.
Kartanolta siirrytään ajassa eteenpäin ja joen toiselle puolelle, Aallon Tehtaanmäelle. Kartano liittyy maamme historiaan, kartanoiden ja ensimmäisten itsenäisyysajatusten aikaan. Tehtaanmäki taas syntyi puunjalostusteollisuuden voimakkaan kasvun aikana 1870-luvulla, laajeni ja muuntui ajan saatossa. 1930-luvulla paperiteollisuus vahvisti rooliaan ja työläisten arkeen ja asumiseen alettiin kiinnittää huomiota.
Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työläismaailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä. Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, koko alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä.
Kierroksella tutustutaan Aallon suunnittelemiin rakennuksiin ja vieraillaan sisäkohteessa.
Kierroksen päättää lounas kartanomiljöössä, Ankkapurhan Helmessä.
Lataa jo ennen matkaasi arkkitehtuuriopas Kouvolan Aalto-kohteista koneellesi tästä!
Jyväskylän yliopiston kampus ja Seminaarinmäki
Jyväskylän kampuksen ensimmäiset rakennukset on rakennettu jo 1880-luvulla. Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit” ovat Seminaarinmäen vanhimmat rakennukset. Seminaarinmäen rakennushistoriallinen alue on myös suojeltu. Yliopisto kampuksen rakennetun ympäristön kerroksellisuus onkin sen merkittävä rikkaus. Sitä pidetään esimerkillisenä alueena, jossa on hyvän suunnittelun johdosta onnistuttu yhdistämään moderni täydennysrakentaminen vanhemman rakennuskannan lomaan hyvin.
Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen Jyväskylän yliopiston alue on rakentunut 1970-luvulle asti Allon suunnitelmien pohjalta. Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.
Alvar Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu myös amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Alun perin se käsitti korkeakoulun opetusta ja hallintoa palvelevan päärakennuksen ja kirjaston, harjoituskoulun, ruokala- ja asuntolarakennuksen, kaksi voimistelurakennusta, ylioppilaskunnan rakennuttaman uimahallin, jota on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksen sekä lämpökeskuksen. Aallon alkuperäinen kokonaisuus muodostaa avoimen kaaren, jonka keskelle sijoittuu urheilukenttä.
Espoo ja Otaniemen yliopistokampus
Helsingin länsipuolella oleva Espoo on osa pääkaupunkiseutua. Alvar Aallon tunnetuin työ Espoossa on Otaniemen yliopistokampus, joka tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-yliopisto. Teknilliseksi korkeakouluksi valmistuneen alueen esikuvana olivat amerikkalaiset yliopistokampukset, jotka saivat suomalaisen vastineensa Aallon toteuttamana. Lähellä Helsinkiä sijaitseva alue on aktiivisen täydennysrakentamisen kohteena, mutta Aallon suunnittelemat rakennukset ovat edelleen alkuperäistä vastaavassa käytössä.
Otaniemen ytimessä on 1950-luvulta lähtien rakennettu puistokampus, jossa on Alvar Aallon suunnittelema asemakaava ja yksittäisiä hänen ja muiden tunnettujen suomalaisten arkkitehtien, kuten Reima ja Raili Pietilän sekä Heikki ja Kaija Sirénin, suunnittelemia rakennuksia. Otaniemen kampus on osa Aalto-yliopistoa.
Otaniemestä ja läheisestä Harjuviidasta löytyy Aallon toimiston suunnittelemana useita eri rakennustyyppejä: voimalaitoksesta vesitorniin ja kauppakeskuksesta asuintaloihin. Espoon alueelle Aalto teki myös toteutumatta jääneitä asuinalueiden kokonaissuunnitelmia.
- Teknillisen korkeakoulun päärakennus 1949/1953-65
- Teknillisen korkeakoulun kirjasto 1964-70
- Liikuntakeskus Otahalli 1949-52
- Voimalaitos 1960-64
Teknillisen korkeakoulun päärakennus 1949/1953-65
Alvar Aalto voitti Espoon Otaniemeen sijoittuvan teknillisen korkeakoulun suunnittelukilpailun vuonna 1949. Päärakennuksen lisäksi tälle kampukselle suunniteltiin Aallon toimistossa useita muitakin rakennuksia. Päärakennus suunniteltiin vuosina 1953–55. Teknillinen korkeakoulu on nykyisin osa Aalto-yliopistoa ja päärakennus tunnetaan Kandidaattikeskuksen nimellä.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1964 ja päärakennus vihittiin käyttöönsä vuonna 1966. Se rakennettiin vanhan Otnäsin kartanon paikalle. Päärakennuksen korkealle kohoavasta, portaittain nousevasta auditoriosta tuli kampuksen kiintopiste. Amfiteatterimotiivi on usein toistuva teema Aallon arkkitehtuurissa.
Päärakennus on jaettu useammaksi rakennusyksiköksi, joiden väliin jää suojaisia pihoja. Julkisivu on verhoiltu erikoisvalmisteisella tummanpunaisella tiilellä, mustalla graniitilla ja kuparilla. Otaniemen kampuksen suunnittelu perustui jalankulun erottamiselle autoliikenteeltä. Kävelytiet yhdistävät eri laitosrakennukset toisiinsa puistomaisessa ympäristössä. Päärakennuksen sisäänkäynti on helposti saavutettava sekä auto- että kävelyreittien kautta.
Päärakennusta on myöhemmin laajennettu ja Otaniemen alue on edelleen runsaan täydennysrakentamisen kohde.
Kampusalue on avoinna vierailijoille.
Teknillisen korkeakoulun kirjasto 1964-70
Teknillisen korkeakoulun kirjasto muodostaa yhdessä päärakennuksen kanssa Otaniemen kampuksen keskuksen. Kirjasto tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus.
Sisäänkäynti punatiiliverhoiltuun rakennukseen on sekä puiston että Otaniementien puolelta. Luku- ja lainaussalit sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa. Tilan keskipiste on suuri lainaustiski, jonka vierestä pääsee portaita pitkin alempaan sisääntulokerrokseen.
Kirjaston sisätilat suunniteltiin niin, että siellä oli miellyttävä työskennellä. Lainaus- ja lukusalit saavat luonnonvaloa epäsuorasti katto- ja yläikkunoista. Aalto otti suunnittelussa huomioon myös Otaniementien liikenteen pyrkien rauhoittamaan sisätilat liikenteen häiriöiltä.
Avoinna kirjastona. Kampusalue on avoinna vierailijoille.
Liikuntakeskus Otahalli 1949-52
Otaniemen urheiluhallin suunnittelu aloitettiin vuonna 1950 ja se otettiin käyttöön Helsingin kesäolympialaisissa vuonna 1952. Rakennus tunnetaan Otahallina.
Alkujaan rakennus koostui kahdesta osasta, valkoisella tiilellä verhoillusta pienestä hallista sekä suuremmasta puurakenteisesta ja maapohjaisesta hallista. Puurakenteisen hallin kattoristikon jänneväli on 45 metriä. Hallien väliin Aalto suunnitteli katsomon.
Rakennukseen on tehty lukuisia muutoksia vuosien varrella ja se on edelleen alkuperäisessä käytössään.
Avoinna urheiluhallina.
Voimalaitos 1960-64
Keskuslämpövoimala Otaniemen yliopistokampukselle rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 1960–64. Yliopistokampuksen keskellä oleva voimalaitos on yksi esimerkki Aallon voimalaitosrakennuksista.
Rakennuksen julkisivu on verhoiltu punatiilellä. Suuret ikkunat keventävät voimalaitoksen rakennusmassaa. Nelikulmaisten ikkunoiden läpi voi nähdä sisälle. Tämä ilmentää modernin arkkitehtuurin romantisoivaa suhdetta tekniikkaan.
Aalto suunnitteli useita voimalaitosrakennuksia, usein teollisuuslaitosten yhteyteen. Otaniemen
voimalaitos on keskeisellä paikalla ja näyttävästi esillä. Rakennusta on laajennettu ja siihen on tehty
muutoksia vuosien varrella.
Voimalaitos on nähtävissä ulkopuolelta.
Alvar ja Gösta – kaksi mestaria
Alvar ja Gösta –kokonaisuus avaa huikean näköalan suomalaiseen tapaan elää ihmisen kokoista elämää vuorovaikutteisesti luonnon kanssa. Se tarjoaa elämyksiä kaikille kulttuurin ystäville ja heille, joilla on halu tutustua lähemmin suomalaisuuteen keskellä kauneinta Järvi-Suomea, jonka vesistöt ja metsät ovat alati läsnä tällä matkalla.
Opastettuja kierroksia Alvar Aallon Jyväskylässä
Syvä kiinnostus sekä historialliseen, latinalaiseen kulttuuriperintöön, että modernin yhteiskunnan vaatimuksiin oli Alvar Aallon ajattelun ja töiden pysyvä piirre. Aallolla oli aina Italian matka mielessään – matka jonka hän oli kerran tehnyt tai matka jota hän vasta suunnitteli.
Hänelle Italia edusti jotakin, jolle oli tunnusomaista ihmisen mittakaavan mukainen sympaattinen muotomaailma. Jyväskylän seudun upeisiin, keskisuomalaisiin maisemiin, kukkulakaupunkiin ja Aallon ihmismittakaavaiseen arkkitehtuuriin voi nyt tutustua Aallon ja Italian inspiroimilla, opastetuilla retkillä.
Tehtaanmäen asuinalue ja koulu Kouvolan Inkeroisissa
Alvar Aallon Tehtaanmäelle suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kouvolassa sijaitseva kokonaisuus muodostuu tehdasrakennuksista, Rantalinjan paritaloista, Tervalinjan rivitaloista, kolmesta omakotitalosta (Insinööritalot), kolmesta kerrostalosta, Tehtaanmäen koulusta ja Karhunkankaan omakotitaloista.
Tampella Oy perusti 1930-luvun lopulla Inkeroisiin Anjalan paperitehtaan ja rakennutti tehtaan (1937-38) lisäksi myös asuntoja työntekijöille, insinööreille ja työnjohtajille. Alvar Aalto suunnitteli lukuisten tehdas- ja asuinrakennusten lisäksi muutos- ja laajennustöitä alueen olemassa olevaan rakennuskantaan. 1980-luvulla paperitehdasta uusittiin ja Tampellan tehdas siirtyi Stora Enson omistukseen vuonna 1993.
Aalto laati muutossuunnitelmat tehtaan pääkonttorin sisäänkäyntiin ja pohjakaavaan sekä lähistöllä sijaitsevaan isännöitsijäntaloon. Suuri osa tehdasalueen asuinrakennuksista valmistui 1938, Tehtaanmäen koulu vuonna 1940. Aallon Inkeroisiin vuonna 1937 suunnittelema asemakaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.
Aallon suunnittelemat rakennukset olivat aikanaan moderneja ja uudenaikaisia. Suunnittelun oli täytettävä tehtävänsä rationaalisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Aalto arvosti teknologiaa ihmisen palveluksessa, parempien asumisolojen mahdollistajana. Aallolle arkkitehtuuri ei ollut universaalisti paikasta toiseen monistettavissa, vaan suunnittelu tapahtui alueen maaston ja maiseman ehdoilla. Rakennukset sijoitettiin maisemaan, luonto sai jäädä lähelle.
Inkeroisten projekti linkittyy Aallon hieman aiemmin suunnitteleman Sunilan selluloosatehtaan ja asuinalueen rakennuttamiseen, kun teollisuusyritysten yhtymään kuulunut Tampella vakuuttui Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelutaidoista. Sunila rakennettiin neitseelliseen maastoon, kun taas Inkeroinen sopeutettiin olemassa olevaan rakennuskantaan sekä asutuksen että teollisuuden suhteen.
Inkeroisissa sosiaalinen hierarkia ilmeni talotyypeissä ja rakennustyylissä. Insinööreille rakennettiin omakotitaloja, joista yli-insinöörin asuintalo oli suurin; työnjohtajat asuivat paritaloissa; virkailijat ja työntekijät rivi- ja kerrostaloissa. Modernismin sosiaalisen vastuuntunnon ja tasa-arvon hengessä kaikille pyrittiin takaamaan hyvät elinolot. Esimerkiksi Tervanlinjan ja Rantalinjojen taloihin tuli sisään lämmin vesi.
Tehtaanmäellä oli kaksi yleistä saunaa, jollainen myös Karhunkankaan omakotialueelle rakennettiin. Asunnoista haluttiin luoda näköyhteys luontoon, tuoda puutarhat ja ulkoterassit sisätilojen jatkumoksi. Ihmisen oli saatava asua myös vapaasti ja riippumattomasti.
Kymijoki on muovannut koko Kymenlaakson historiaa ja synnyttänyt Kouvolaan moninaisia maanviljelyn ja teollisuuden, talojen ja taajamien kulttuuriympäristöjä. Sahat ja puunjalostusteollisuus sijoittuivat vesivoiman ja -reittien varrelle.
Metsäteollisuuden suuryritykset edistivät kaupunkien kasvua, uudistivat elinkeinorakennetta ja vaikuttivat sosiaalisten yhdyskuntien muodostumiseen. Teollisuusalueelle ominainen maisema syntyi tehtaasta savupiippuineen, jonka ympärille asettuivat tehtaanjohtajien huvilat ja työntekijöiden asuinrakennukset.
Anjalan ja Inkeroisten puunjalostusteollisuus sai alkunsa Ankkapurhasta, eli suuresta koskesta. Inkeroisissa paperi- ja kartonkitehtaiden historian kerrokset näkyvät eri rakennusvaiheiden kautta. Alueen vanhimpia rakennuksia ovat 1800-luvun lopun punatiiliset tehdasrakennukset ja perinteiset puurakenteiset asuintalot. Arkkitehti A.M. Hedbäckin suunnittelema kartonkitehdas vuodelta 1887 on rakennuksista vanhin ja säilynyt sisätiloiltaan lähellä alkuperäistä. Vanhassa kartonkitehtaassa toimii Ankkapurhan teollisuusmuseo, jossa on nähtävillä Inkeroisiin 1897 hankittu Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone. Tehtaan kerho, entinen koulurakennus, on valmistunut 1890-luvun keskivaiheilla, nykyinen tehtaan Klubi vuodelta 1892 on ollut alunperin asuinkäytössä. Arkkitehti B. Federleyn suunnittelema Inkeroisten kirkko valmistui 1910, S. Frosteruksen ja O. Gripenbergin suunnittelema vesivoimalaitos rakennettiin vuosina 1921-1922.
Kouvolan Aalto-kohteet
Alvar Aallon merkittävimmät työt Kouvolassa sijaitsevat Inkeroisissa, Ankkapurhan kulttuuripuiston alueella Inkeroisissa. Aallon suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen teollisuusrakennusten lisäksi Rantalinjan paritalot ja Tervalinjan rivitalot, kolme Insinööritaloa sekä kerrostaloja tehtaan työntekijöille. Kouvolan kaupungista voi bongata myös Kasarminmäen portinpylväät, jotka nuori arkkitehti suunnitteli armeija-aikanaan varuskunta-alueelle.
Aluetta täydentävät vuonna 1940 valmistunut Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotialue, jonka asuinrakennuksista suuri osa valmistui vuonna 1938. Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu. Aallon vuonna 1937 suunnittelema kaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.
Kouvolan keskusta-alue on myös kiinnostava kohde arkkitehtuurimatkailijalle. Modernismia edustava Kouvolan hallintokeskus on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kouvolan kaupungintalo (Bertel Saarnio, Juha Leiviskä, 1964-68, 1969) on kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön luokittelema modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Uudistettu kävelykatu Manski kauppoineen ja kahviloineen houkuttelee ostoksille ja levähtämään. Kulttuurinnälkäinen matkailija suuntaa tutustumaan myös Poikilo-museoihin kuuluvan Kouvolan taidemuseon tasokkaisiin näyttelyihin ja valoa tulvivaan museorakennukseen.
Alvar Aallon Jyväskylä
Jyväskylässä, järvien ja kukkuloiden keskisuomalaisessa kaupungissa, on eniten maailmankuulun arkkitehdin, akateemikko Alvar Aallon suunnittelemia merkittäviä rakennuskokonaisuuksia koko maailmassa.
Kaikkiaan 28 kohteen joukosta löytyvät esimerkiksi Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä.
Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä. Kaupungissa sijaitsee tuotantoa aivan ensitöistä loppuvaiheen aikaansaannoksiin asti.
Jyväskylässä kuljet mestarin jäljillä klassismista funktionalismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Tarjolla on upea kattaus opastettuja retkiä ja mielenkiintoisia matkoja kävellen, pyöräillen tai laivakyydillä!
Myös kokousvieraita hellitään Jyväskylässä ja Aalto-kohteissa. Yliopistokaupungissa on vireä ravintolatarjonta ja saunamaakunnan palveluista löydät sopivat puitteet isommallekin ryhmälle.
Erikoisuutena mainittakoon vielä uimahalli AaltoAlvari, jonka vanhin osa, Aallon suunnittelema allas, muodosti aikanaan yhden Suomen viidestä ensimmäisestä uimahallista. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on aaltoallas vesiliukumäkineen sekä pore- ja koskialtaat.