Osoite: Otakaari 1, 02150 Espoo Googlen reittikartta
Pääsymaksu: Ilmainen sisäänpääsy/opastusmaksu
Opastukset: Tiedustelut opastetuista kierroksista Aalto-yliopiston kampuksella osoitteeseen visit@aalto.fi
Teemat: Asemakaavat, Kirjastot, Koulut, Punatiili, Urheilurakennukset
Kotisivu: Alvar Aalto -säätiö
Helsingin länsipuolella oleva Espoo on osa pääkaupunkiseutua. Alvar Aallon tunnetuin työ Espoossa on Otaniemen yliopistokampus, joka tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-yliopisto. Teknilliseksi korkeakouluksi valmistuneen alueen esikuvana olivat amerikkalaiset yliopistokampukset, jotka saivat suomalaisen vastineensa Aallon toteuttamana. Lähellä Helsinkiä sijaitseva alue on aktiivisen täydennysrakentamisen kohteena, mutta Aallon suunnittelemat rakennukset ovat edelleen alkuperäistä vastaavassa käytössä.
Otaniemen ytimessä on 1950-luvulta lähtien rakennettu puistokampus, jossa on Alvar Aallon suunnittelema asemakaava ja yksittäisiä hänen ja muiden tunnettujen suomalaisten arkkitehtien, kuten Reima ja Raili Pietilän sekä Heikki ja Kaija Sirénin, suunnittelemia rakennuksia. Otaniemen kampus on osa Aalto-yliopistoa.
Otaniemestä ja läheisestä Harjuviidasta löytyy Aallon toimiston suunnittelemana useita eri rakennustyyppejä: voimalaitoksesta vesitorniin ja kauppakeskuksesta asuintaloihin. Espoon alueelle Aalto teki myös toteutumatta jääneitä asuinalueiden kokonaissuunnitelmia.
- Teknillisen korkeakoulun päärakennus 1949/1953-65
- Teknillisen korkeakoulun kirjasto 1964-70
- Liikuntakeskus Otahalli 1949-52
- Voimalaitos 1960-64
Teknillisen korkeakoulun päärakennus 1949/1953-65
Alvar Aalto voitti Espoon Otaniemeen sijoittuvan teknillisen korkeakoulun suunnittelukilpailun vuonna 1949. Päärakennuksen lisäksi tälle kampukselle suunniteltiin Aallon toimistossa useita muitakin rakennuksia. Päärakennus suunniteltiin vuosina 1953–55. Teknillinen korkeakoulu on nykyisin osa Aalto-yliopistoa ja päärakennus tunnetaan Kandidaattikeskuksen nimellä.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1964 ja päärakennus vihittiin käyttöönsä vuonna 1966. Se rakennettiin vanhan Otnäsin kartanon paikalle. Päärakennuksen korkealle kohoavasta, portaittain nousevasta auditoriosta tuli kampuksen kiintopiste. Amfiteatterimotiivi on usein toistuva teema Aallon arkkitehtuurissa.
Päärakennus on jaettu useammaksi rakennusyksiköksi, joiden väliin jää suojaisia pihoja. Julkisivu on verhoiltu erikoisvalmisteisella tummanpunaisella tiilellä, mustalla graniitilla ja kuparilla. Otaniemen kampuksen suunnittelu perustui jalankulun erottamiselle autoliikenteeltä. Kävelytiet yhdistävät eri laitosrakennukset toisiinsa puistomaisessa ympäristössä. Päärakennuksen sisäänkäynti on helposti saavutettava sekä auto- että kävelyreittien kautta.
Päärakennusta on myöhemmin laajennettu ja Otaniemen alue on edelleen runsaan täydennysrakentamisen kohde.
Kampusalue on avoinna vierailijoille.
Teknillisen korkeakoulun kirjasto 1964-70
Teknillisen korkeakoulun kirjasto muodostaa yhdessä päärakennuksen kanssa Otaniemen kampuksen keskuksen. Kirjasto tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus.
Sisäänkäynti punatiiliverhoiltuun rakennukseen on sekä puiston että Otaniementien puolelta. Luku- ja lainaussalit sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa. Tilan keskipiste on suuri lainaustiski, jonka vierestä pääsee portaita pitkin alempaan sisääntulokerrokseen.
Kirjaston sisätilat suunniteltiin niin, että siellä oli miellyttävä työskennellä. Lainaus- ja lukusalit saavat luonnonvaloa epäsuorasti katto- ja yläikkunoista. Aalto otti suunnittelussa huomioon myös Otaniementien liikenteen pyrkien rauhoittamaan sisätilat liikenteen häiriöiltä.
Avoinna kirjastona. Kampusalue on avoinna vierailijoille.
Liikuntakeskus Otahalli 1949-52
Otaniemen urheiluhallin suunnittelu aloitettiin vuonna 1950 ja se otettiin käyttöön Helsingin kesäolympialaisissa vuonna 1952. Rakennus tunnetaan Otahallina.
Alkujaan rakennus koostui kahdesta osasta, valkoisella tiilellä verhoillusta pienestä hallista sekä suuremmasta puurakenteisesta ja maapohjaisesta hallista. Puurakenteisen hallin kattoristikon jänneväli on 45 metriä. Hallien väliin Aalto suunnitteli katsomon.
Rakennukseen on tehty lukuisia muutoksia vuosien varrella ja se on edelleen alkuperäisessä käytössään.
Avoinna urheiluhallina.
Voimalaitos 1960-64
Keskuslämpövoimala Otaniemen yliopistokampukselle rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 1960–64. Yliopistokampuksen keskellä oleva voimalaitos on yksi esimerkki Aallon voimalaitosrakennuksista.
Rakennuksen julkisivu on verhoiltu punatiilellä. Suuret ikkunat keventävät voimalaitoksen rakennusmassaa. Nelikulmaisten ikkunoiden läpi voi nähdä sisälle. Tämä ilmentää modernin arkkitehtuurin romantisoivaa suhdetta tekniikkaan.
Aalto suunnitteli useita voimalaitosrakennuksia, usein teollisuuslaitosten yhteyteen. Otaniemen
voimalaitos on keskeisellä paikalla ja näyttävästi esillä. Rakennusta on laajennettu ja siihen on tehty
muutoksia vuosien varrella.
Voimalaitos on nähtävissä ulkopuolelta.
Amfiteatterimotiivi on usein toistuva teema Aallon arkkitehtuurissa. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
Yliopistorakennuksen auditorion kaarevat rakenteet valloittavat. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
Lähellä Helsinkiä sijaitseva alue on aktiivisen täydennysrakentamisen kohteena mutta Aallon suunnittelemat rakennukset ovat edelleen alkuperäistä vastaavassa käytössä.
Lisätietoa vierailijalle
Hyvä tietää
Saapuminen Otaniemeen
Aalto-yliopisto sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Aallon suunnittelema päärakennus sijaitsee osoitteessa Otakaari 1.
Helsingistä pääsee alueelle metrolla parhaiten mutta sinne on hyvät julkiset kulkuyhteydet myös muualta Espoosta sekä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Helsingin seudun liikenteen reittioppaasta voit selvittää suoran reitin alueelle. Vuodenajan mukaan voit saapua alueelle myös polkupyörällä – voit esimerkiksi vuokrata kaupunkipyörän pientä korvausta vastaan.
Aalto-yliopiston kotisivuilta löydät alueesta lisätietoa sekä voit myös ladata kätevän kartan Otaniemen alueesta.
Alvar Aalto Shop -verkkokaupasta voit myös ostaa kirjallisuutta Alvar Aallon arkkitehtuurista Otaniemessä!