Kesto: 2 tuntia
Pituus: 6,8 km
Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään vuosien varrella lähes 30 kohdetta. Joukossa on sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia, kuten Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän yliopiston kampusalue ja uimahalli AaltoAlvari. Alvar Aalto -pyöräreitti tarjoaa mahdollisuuden tutustua Jyväskylän keskustaan ja samalla Alvar Aallon arkkitehtuuriin eri kaupunginosissa.
Nykyään Jyväskylä tunnetaan liikuntakaupunkina, ja sen monipuoliset pyöräilymaastot sekä ulkoilumahdollisuudet houkuttelevat liikkumaan. Kaupunkiin ja sen tunnetuimpiin arkkitehtonisiin kohteisiin onkin helppo tutustua pyöräillen tai kävellen. Kauniit järvimaisemat kehystävät mäkistä maastoa, ja alueelta löytyy useita paikallisten suosimia pyöräily- ja ulkoilureittejä.
Alvar Aalto -pyöräreitti johdattaa Jyväskylän keskustan kautta eri kaupunginosiin, joissa on mahdollista kokea Aallon arkkitehtuuria. Reitti soveltuu erinomaisesti niin vierailijoille kuin paikallisille, ja sen varrella voi ihailla Jyväskylän tunnetuimpia nähtävyyksiä sekä Aallon suunnittelemia rakennuksia.
Reitti alkaa Aalto2-museokeskukselta ja jatkuu Jyväskylän keskustaan sekä Taulumäen ja Viitaniemen järvimaisemiin, joissa sijaitsee yksi kaupungin ikonisimmista rakennuksista. Lopuksi matka kulkee takaisin keskustaan, missä voi tutustua muun muassa Jyväskylän yliopistoon – yhteen Suomen arkkitehtonisesti kiinnostavimmista kampusalueista.
Pyörän selkään nousemalla avautuu ainutlaatuinen näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkiympäristöön!
Reittikuvaus
- Aalto2 -museokeskus
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
- Casa Laurén 1925–1928
Vapaudenkatu 12, 40100 Jyväskylä
- Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus 1964–1982
Vapaudenkatu-Kilpisenkatu-Hannikaisenkatu-Gummeruksenkatu, 40100 Jyväskylä
- Jyväskylän suojeluskuntatalo ns. Valtiontalo 1926–1929
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
- Nikolainkulma
Vapaudenkatu 53, 40100 Jyväskylä
- Työväentalo 1924–1925
Väinönkatu 7, 40100 Jyväskylä (At the intersection of Väinönkatu and Kauppakatu)
- Nuoran talon muutostyö 1923–1924
Hongikontie 9, 40200 Jyväskylä
- Viitatorni 1957–1962
Viitaniementie 16, 40720 Jyväskylä
- Aira-talo 1924–1926
Tapionkatu 2, 40100 Jyväskylä
- Jyväskylän yliopisto Seminaarinmäki 1951–1971
Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä
- Villa Karpio 1923
Lehtisenkuja 1, 40600 Jyväskylä
Reitti Google Maps -kartalla
Lähde matkalle ympäri Suomea ja löydä Alvar Aallon arkkitehtonisen perinnön sydän ja sielu. Aloita Turusta, jossa Aallon varhaiset modernistiset teokset todistavat hänen kehittyvää tyyliään. Helsingissä ikoninen Finlandia-talo ja Akateeminen Kirjakauppa ilmentävät Aallon näkemystä modernismin periaatteesta, minkä mukaan muoto on seurausta käyttötarkoituksesta. Jyväskylässä Aalto2-museon sanotaan olevan tila, jossa Aallon nerous hämärtää käytännöllisyyden ja taiteen rajat. Matkaa Säynätsaloon ihailemaan viihtyisää kaupungintaloa, ja tutustu Muuratsalon koetaloon, Aallon rohkean luovuuden koekenttään. Jatka matkaasi Lounais-Suomeen Kauttuan upeaan Ruukinpuistoon, mistä löydät kuusi Aallon rakennusta, mukaan lukien terassitalon ja Jokisaunan, sekä viihtyisän pikkukylän herkullisine tarjoiluineen. Päätä matka Villa Maireaan; kotiin, joka sulautuu luontoon. Tämä kiertomatka on kunnianosoitus Aallon visiolle, mahdollisuus nähdä rakennettu ympäristö hänen filosofiansa kautta.
Kiertomatka lyhyesti: Tämä viisipäiväinen kiertue alkaa Turusta Aallon ensimmäisillä modernistisilla teoksilla ja etenee Helsingin ikonisten maamerkkien kautta. Matka jatkuu vierailuilla Säynätsalon kaupungintaloon ja Muuratsalon koetaloon, josta suunnataan Kauttuan Ruukinpuistoon. Retki päättyy vierailuun Villa Maireassa, rentouttavassa arkkitehtonisessa keitaassa.
Lähde matkalle pohjoisesta etelään tutustuen Alvar Aallon arkkitehtoniseen ilmaisuun – Rovaniemen komeasta kulttuurikeskittymästä historialliseen Turkuun.
Tämä kiertomatkan aikana löydät maailman, jossa betoni, lasi ja luonto sulautuvat saumattomaksi, kauniiksi jatkumoksi. Ihastele Helsingin Finlandia-talon rohkeaa modernismia ja koe Säynätsalon kaupungintalon rauha keskellä järvimaisemaa. Rovaniemelle Aalto suunnitteli kokonaisen kulttuurikeskuksen, mukaan lukien Rovaniemen kaupungintalo, -kirjasto ja Lappia-talo. Viivähdä Turussa tutustumassa Alvar ja Aino Aallon modernien taideteosten alkulähteisiin – rakennuksiin, jotka olivat uuden arkkitehtonisen aikakauden pioneereja.
Siirtyessäsi kaupunkien vilskeestä rauhallisiin järvimaisemiin voit keskittyä Aallon vision inspiroimana pohdiskelemaan ja löytämään uutta ymmärrystä rakennetun ympäristön ja luonnon harmoniasta.
Kiertomatka lyhyesti: 9 päivän matka, joka kattaa Alvar Aallon arkkitehtuuria Suomen keskeisissä kaupungeissa. Tämä matkapaketti kattaa majoitukset, valitut ateriat, pääsymaksut sekä opastetut kierrokset.
Aalto2-museokeskus on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriympäristön kohtaamispaikka Jyväskylän Ruusupuistossa. Se yhdistää kaksi arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon. Keski-Suomen museo (1959-1961, 1991) on kulttuurihistoriallinen museo, joka keskittyy pääosin keskisuomalaiseen kulttuuriperintöön. Alvar Aalto -museo (1971-1973) on osa Alvar Aalto -säätiötä, joka huolehtii maailmankuulun arkkitehdin ja muotoilijan henkisestä ja aineellisesta perinnöstä.
Museorakennukset liittyvät toisiinsa valoa tulvivalla uudisosalla, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto A-Konsultit. Uudisosaan (valm. 2023) sijoittuvat museoiden yhteiset oleskelutilat sekä Aalto2 Shop ja Aalto2 Café:n tiloja.
Aalto2 toteuttaa Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista, sillä museokeskuksessa yhdistyvät luontevasti arkkitehtuuri, muotoilu, kulttuuriperintö, taide ja tiede. Museokeskuksen laaja ja monipuolinen näyttelytarjonta, tapahtumaohjelmisto ja oheispalvelut tarjoavat mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa erilaisille kohderyhmille.
Lue lisää museokeskuksesta Aalto2:n verkkosivuilta.
Museokeskuksen monipuoliset tilat soveltuvat loistavasti myös yritysten kokous- ja iltatilaisuuksiin.
Koe Alvar Aallon perintö Jyväskylässä, kaupungissa, jota kutsutaan ”Alvar Aallon pääkaupungiksi”. Tällä ainutlaatuisella kiertomatkalla tutustut kaupunkimaisemaan, joka esittelee laajimman kokoelman Aallon töitä eri aikakausilta.
Matkan varrella löydät Aallon arkkitehtuurin mestariteokset, joissa modernismi sulautuu saumattomasti arjen elämään. Et vain näe arkkitehtuuria – sinä koet sen: majoitut, ruokailit ja rentoudut veden äärellä tiloissa, jotka ovat Aallon käsialaa.
Jyväskylä on Aallon tarinan lähtöpiste: täällä hän perusti ensimmäisen toimistonsa, aloitti perhe-elämän ja loi kesäparatiisinsa lähistölle. Kaupunki on myös maailman ainoan Alvar Aalto -museon koti, museon, joka sijaitsee Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.
Kiertomatkalla pääset seuraamaan Aallon tyylin kehitystä – klassismin alkuvaiheista punatiilikauden lämpöön ja valkoisen monumentalismin selkeisiin linjoihin.
Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.
Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.
Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.
Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.
Jyväskylän työväentalo oli vastavalmistuneelle Alvar Aallolle ensimmäinen merkittävän julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Rakennuspiirustukset ovat vuodelta 1924, ja talo valmistui seuraavana vuonna. Työväentalosta tuli Aallon läpimurtotyö ja sitä pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Työväentalo on myös rakennushistoriallisesti aikakautensa merkittävämpiä rakennuksia. Työnväentalo suojeltiinkin asemakaavassa jo 1970-luvun alussa. Keski-Suomen lääninhallitus asetti rakennuksen suojeltavaksi vuonna 1978 ja Valtioneuvoston suojelupäätöksen rakennus sai vuonna 1986.
Rakennuksen katujulkisivu muodostuu pylväikön rajaamasta lasiseinästä, jonka takana on ravintola- ja kahvilatiloja. Sen monumentaalinen portaikko johtaa lämpiöstä ala-aulaan ja edelleen ulos. Lähes ikkunattomassa yläkerrassa on suuri juhlasali poliittisia tapahtumia ja teatteriesityksiä varten.
Aino ja Alvar Aalto myös suunnittelivat sisustuksen ja valaisimet varta vasten tähän rakennukseen. Jyväskylän työväenteatteri sekä Jyväskylän kaupunginteatteri esiintyivät lavalla, kunnes uusi kaupunginteatterirakennus valmistui 1982. Nykyään rakennuksen tiloja käytetään pääosin kokous- ja juhlatilaisuuksissa.
Työväentalon perustukset muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924. Rakennuksen kivijalkaan kätkettiin Työnvoima-lehden vanhoja numeroita sekä yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, valokuvia sekä rahaa. Työväentalo vihittiin käyttöön 12.-13.9.1925.
Rakennus poikkesi valmistusaikanaan voimakkaasti silloisesta katukuvasta. Työväentalossa on selkeitä 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yllä on baldakiini ja sen julkisivua koristaa toscanalaiset pylväiköt, palladiolainen paraati-ikkuna sekä medaljonki yksityiskohdat. Rakennuksen sisällä on myös pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila. Varhaisissa luonnoksissa esiintyvää pitkää pylväikköpihaa ei koskaan rakennettu.
Työväentaloa on kunnostettu vuosien saatossa paljon ja siihen on tehty muutoksia useaan kertaan vuosikymmenten aikana. Muun muassa ensimmäisen kerroksen ravintola- ja kahvilatilat on aikojen saatossa remontoitu ja sisustettu uudelleen. 1980-luvulla tehtiin suuri restaurointi rakennuksen sisätiloissa ja tiloja palautettiin tuolloin lähellä alkuperäistä ilmettä. Viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2008, jolloin Aalto-sali peruskorjattiin.
AaltoAlvari on ainoa Alvar Aallon suunnittelema uimahalli. Uimahallissa on myös kuntosali, sisäliikuntasali sekä kahviopalvelut. Uimahalli nivoutui osaksi Jyväskylän korkeakoulun arkkitehtuurikilpailun suunnitelmia. Se on nykyään myös tärkeä osa Jyväskylän kaupungin tarinaa suomalaisena yliopistokaupunkina sekä liikuntatieteiden keskuksena. Uimahalli rakennettiin useassa eri osassa. Vanhin osa uimahallista on vuodelta 1955, jossa sijaitsee myös 25-metrinen uima-allas. Vuonna 1964 rakennettiin lastenallas ja vuonna 1975 halliin lisättiin 50-metrinen uima-allas. Kylpyläosasto valmistui vuonna 1991. Kylpyläosaston valmistumisen jälkeen uimahalli sai nimekseen AaltoAlvari.
AaltoAlvari suojeltiin rakennussuojelulain perusteella vuonna 1992, lukuunottamatta 90-luvun kylpyläosaa. AaltoAlvaria on kunnostettu vuosien saatossa vaiheittain. Ensimmäiset varsinaiset peruskorjaukset alkoivat vuonna 1998, jolloin tartuttiin 25 metrin allasosastoon. Viimeisimpänä korjauksena päättyivät vuonna 1975 valmistuneen osan työt vuonna 2013, joten enää kylpyläosa on korjaamattomassa asussaan. Kylpyläosastoon ollaan suunnittelemassa peruskorjausta lähivuosina sekä mahdollista laajennusosaa. Suunnitellut peruskorjauksen tavoitteena on tehdä AaltoAlvarista Suomen johtava vesiliikuntakeskus, jossa viihtyvät niin Jyväskylän kaupungin asukkaat ja eri lajien harrastajat kuin myös matkailijat.
Uimahallien rakentaminen yleistyi Suomessa 1950-luvulla, jolloin niiden taustoihin ja rahoitukseen liittyi erilaisia järjestelyjä. Jyväskylässä halli oli Kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hanke, jota kaupunki tuki osaltaan ja valtio veikkausvoittovaroin. Samoihin aikoihin kuin korkeakoulun arkkitehtuurikilpailua valmisteltiin vuonna 1950, ylioppilaskunta suunnitteli uudisrakennuksiin liittyvää hallia Ilmari Niemeläisen kanssa. Tämä oli arkkitehti ja olympiatason uimari. Arkkitehtuurikilpailun yhteydessä halli nivoutui osaksi Kasvatusopillisen korkeakoulun suunnitelmia.
Voimistelurakennukset ja uimahalli esiintyvät arkkitehti Alvar Aallon johdolla tehdyssä kilpailuehdotuksessa ”URBS” jo luonnosvaiheessa. Niiden sijoittelu kampuksella oli yksi Aallon ehdotuksen vahvuuksista, jotka toivat hänelle voiton ja suuren suunnittelutyön. ”Voimistelusaleista uimahalleineen muodostettu urheilutalo liittyy kauniisti alueen keskellä olevaan urheilukenttään sulkematta avonaista laaksomaisemaa ja soveltuu sijainniltaan edullisesti mahdolliseen korkeakoulun ulkopuoliseen käyttöön”, kehui tuomaristo pöytäkirjassaan.
Kilpailun jälkeisessä toteutussuunnittelussa uimahallin koko kasvoi. Se eriytyi toiminnallisesti voimistelurakennuksista saaden katsomon sekä oman puku- ja pesuhuonekokonaisuutensa – tosiaan vain yhden. Toisen voimistelurakennuksen pesuhuoneesta oli kulku uimahalliin, mutta käytännössä eri sukupuolet käyttivät hallia omissa vuoroissaan. Uimarit pääsivät halliin 19.9.1955, jolloin Jyväskylässä avautui maamme toinen kunnallinen uimahalli.
Jyväskylän kampuksen ensimmäiset rakennukset on rakennettu jo 1880-luvulla. Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit” ovat Seminaarinmäen vanhimmat rakennukset. Seminaarinmäen rakennushistoriallinen alue on myös suojeltu. Yliopisto kampuksen rakennetun ympäristön kerroksellisuus onkin sen merkittävä rikkaus. Sitä pidetään esimerkillisenä alueena, jossa on hyvän suunnittelun johdosta onnistuttu yhdistämään moderni täydennysrakentaminen vanhemman rakennuskannan lomaan hyvin.
Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen Jyväskylän yliopiston alue on rakentunut 1970-luvulle asti Allon suunnitelmien pohjalta. Aalto voitti kutsukilpailun URBS nimisellä suunnitelmallaan, joka viittaa kaupunkiin. Yliopistoalueen rakennukset onkin sijoiteltu kaupunkimaisesti alueelle.
Alvar Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus pohjautuu myös amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Alun perin se käsitti korkeakoulun opetusta ja hallintoa palvelevan päärakennuksen ja kirjaston, harjoituskoulun, ruokala- ja asuntolarakennuksen, kaksi voimistelurakennusta, ylioppilaskunnan rakennuttaman uimahallin, jota on sittemmin laajennettu useaan otteeseen, ja lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksen sekä lämpökeskuksen. Aallon alkuperäinen kokonaisuus muodostaa avoimen kaaren, jonka keskelle sijoittuu urheilukenttä.
Muuramen kirkko on Alvar Aallon 1920-luvun lukuisista kirkkosuunnitelmista ainoa toteutunut. Muuramen kirkon koetaan olevan Aallon tuotannossa eräänlainen välivaihe, jonka kautta Aalto siirtyi pikkuhiljaa klassismista funktionalismiin.
Muuramen kunta sijaitsee hieman etelään Jyväskylästä, missä Aalto avasi ensimmäisen toimistonsa vuonna 1923. Olikin luonnollista, että Muuramen seurakunta päätti tilata kirkkosuunnitelmat lähimmältä pätevältä arkkitehdiltä. Aalto oli tehnyt ensimmäisen Italian matkansa vuonna 1924, ja matkan vaikutuksia on havaittavissa Muuramen kirkon suunnitelmissa. Kirkon Italian vaikutukset näkyvät esimerkiksi kirkon kellotornissa sekä ja seurakuntasalin alla olevassa loggiassa.
Muuramen moderni kirkko edustaa pohjoismaista klassismia. Muuramen kirkko sijaitsee Muuramen harjulla ja se on tärkeä osa seudun kulttuuriperintöä. Kirkko on yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko, johon liittyy kellotorni apsiksen toisella puolella. Sisätilan huomattavin piirre on palkkien kannattelema tynnyriholvi; seurakuntasali avautuu sivukappeliksi kuorin oikealle puolelle. Tästä tilasta laskeutuu portaikko loggian suojaamalle uloskäynnille, jota Aallon suunnitelmassa ympäröi sakaramuurin rajaama ruusutarha.
Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Muuramen kirkon sisätilan kalusteet kokonaisuudessaan. Kirkon sisustussuunnittelu tapahtui kuitenkin vasta projektin loppuvaiheissa, jolloin Aalto oli jo kiinnostunut modernismista. Niinpä Aalto valitsi sisätilan valaisimiksi tanskalaisen Poul Henningsenin modernit valaisimet.
Muuramen kirkkoa on ajan saatossa korjailtu useampaan otteeseen. Varsinkin kirkon sisätiloja on muuteltu useasti. Vuonna 2016 valmistui kirkon viimeisin peruskorjaus, jossa kirkon sisä- ja ulkotilat kunnostettiin. Peruskorjauksen tavoitteena oli palauttaa kirkko alkuperäiseen asuunsa, värimaailmaa myöten. Peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon palautettiin myös Poul Henningenin valaisimet. Peruskorjausta pidetään onnistuneena.
Kirkon alttarimaalauksen on maalannut taiteilija nimeltä William Lönnberg vuonna 1929.
Koe Aallon arkkitehtuurin keskittymät Jyväskylässä ja Seinäjoella, joiden kaupunkikuvaan Alvar Aalto jätti lähtemättömän jäljen.
Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskus on Aallon keskustasuunnitelmista kokonaisvaltaisimmin toteutunut, Jyväskylässä taas on eniten Aallon rakennuksia koko maailmassa.
Alvar ja Gösta –kokonaisuus avaa huikean näköalan suomalaiseen tapaan elää ihmisen kokoista elämää vuorovaikutteisesti luonnon kanssa. Se tarjoaa elämyksiä kaikille kulttuurin ystäville ja heille, joilla on halu tutustua lähemmin suomalaisuuteen keskellä kauneinta Järvi-Suomea, jonka vesistöt ja metsät ovat alati läsnä tällä matkalla.