Tutustu arkkitehtuuriin ja elämään Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa Ahlströmin ruukeissa. Noormarkussa tutustutaan Villa Maireaan ja Kauttualla Terassitalossa ja Jokisaunalla.
Inhimillinen mittakaava ja arkielämä ovat oleellinen osa Kauttuan ruukinpuiston arkkitehtuuria. Kauttualla pääset tutustumaan Aallon arkkitehtuuriin monipuolisesti. Aloita kierros kuuluisassa Terassitalossa, jossa pääset tutustumaan Artekilla sisustettuun asuntoon. Opastetulla kävelykierroksella vierailet lisäksi Jokisaunalla, Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa, ja näet myös muita Aaltojen kohteita mukaan lukien virkanaisten asuintalo sekä Varkaudenmäen tyyppitalot.
Terassitalon vierailun yhteydessä voit ostaa mukaan mieleisesi vanhan Artekin tuotteen ja Jokisaunan design-kaupasta löytyy runsaasti suomalaista muotoilua.
Matka Kauttualta jatkuu kohti Noormarkun ruukkia. Maailmankuulu Villa Mairea sijaitsee Noormarkun ruukkialueella, mäntymetsien ympäröimänä. Alvar Aalto suunnitteli Villa Mairean kodiksi ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Villa Mairea on edelleen suvun käytössä. Rakennuksessa on merkittävä kansainvälinen taidekokoelma ja alkuperäinen Aino Aallon sisustus.
Opastetulla ruukkikierroksella pääset tutustumaan Ahlström Voyage-näyttelyyn.
Kierros lounaisessa Suomessa vie sekä idyllisiin ruukkikyliin että esittelee modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia. Paimion parantolassa nähdään, miten Aallon näkemykset tervehdyttävästä ympäristöstä toteutuivat ja Euran Kauttualla tutustutaan Aallon suunnittelmaan Terassitaloon, joka asettuu sopuisasti maaston muotoihin. Villa Mairea päästää vieraat tyylikkääseen yksityiskotiin ihastelemaan sen ajatonta sisustusta. Noormarkun ja Kauttuan historiallisten ruukkialueiden ihastuttavissa miljöissä voi aistia menneen maailman ja perehtyä puunjalostusteollisuuden historiaan.
Matkan aikana nautitaan herkullisia aterioita kauniissa ja autenttisissa kohteissa. Kauttuan Jokisauna tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kylpeä Aallon suunnittelemassa rakennuksessa sekä pulahtaa Eurajoessa.
Vuonna 1937 tehtaanjohtaja Lauri Kannolle valmistunut erillistalo Kantola sijaitsee Sunilan asuinalueella Kotkassa. Kantolan mäntymetsäinen puistopiha avautuu kohti meren rantaa ja sieltä on myös ainutlaatuiset näkymät kohti Sunilan sellutehdasta – kerran maailman kauneimmaksikin kutsuttua. Kantola ympäristöineen kertoo kävijälleen arkkitehtuurin ja metsäteollisuuden yhteisestä historiasta alueella, sekä niiden vaikutuksista toisiinsa.
Sunilan Kantolaan voi varata ryhmille opastetun talon esittelyn ja se palvelee myös kokous- ja juhlatilana. Lisäksi Kantolan miljöö tarjoaa uniikit puitteet erilaisille tapahtumille ja näyttelyille. Kantola mahdollistaa yksityiset tilaisuudet pienille ryhmille, mutta soveltuu hyvin jopa 80 henkilön tilaisuuksiin. Kantolassa on lisäksi 4 kahden hengen majoitushuonetta, jotka palvelevat muiden tilavarausten yhteydessä.
Aallon suunnittelema hirsirunkoinen rantasauna taas on varattavissa noin 10–15 henkilön ryhmille, ja tarjoaa saunomisen lisäksi terassiltaan ehkäpä koko Sunilan upeimman näkymän tehtaalle – sen siluetin ja valojen piirtyessä yötaivaalle.
Helsingistä Kantolaan ajaa noin 1,5 h ja matkaa Kotkan keskustaan on 13 km. Saapua voi myös vaikka pyörällä, tai suoraan Sunilan laituriin veneellä. Laituri on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin.
Päivän aluksi tutustutaan Jalmari Karhulan suunnittelemaan Euran nuorisoseurantaloon Euran Pirttiin. Nautitaan Pirtillä aamukahvit sekä muun muassa talossa leivotut maittavat Euran rinkilät, jotka on valittu Suomalaisen elävän perinnön luetteloon.
Matka jatkuu vanhassa kivinavetassa sijaitsevaan Esihistorian opastuskeskus Nauravaan lohikäärmeeseen, jossa opas on vastassa. Tutustutaan opastetusti Euran esihistoriaan, erityisesti alueen rikkaaseen viikinkiaikaan. Pääset kokeilemaan muun muassa esihistoriallisia kädentaitoja ja arvuuttelemaan viikinkiaikaisen miekkakopion painoa. Nauravan lohikäärmeen myymälästä voi ostaa tuotteita, joiden lähtökohtana ovat Euran rikkaat muinaislöydöt.
Jatketaan bussilla oppaan kanssa kohti Luistarin muinaispuistoa, joka on yksi koko Suomen merkittävimmistä muinaisjäännösalueista. Luistarista on tutkittu yli 1300 rautakautista hautaa, joista tunnetuin on ns. Euran emännän hauta, jonka perusteella on valmistettu Euran emännän muinaispuku. Kesäaikaan näyttelyaitassa on esillä valokuvanäyttely alueen kaivauksista.
Opastetun kierroksen jälkeen suunnataan oppaan johdolla Kauttuan Ruukinpuistoon ja nautitaan lounas Kauttuan Ruukinkartanossa, joka on rautaruukin aikainen päärakennus vuodelta 1802.
Päivä jatkuu lounaan jälkeen opastetulla kiertokävelyllä tai -ajelulla Kauttuan Ruukinpuistossa. Tutustutaan teollisuusmiljöön rakennuskantaan: vanhoihin rautaruukin asuintaloihin ja Ruukinpuiston vierailukeskukseen. Tämän jälkeen tutustutaan Alvar Aallon kädenjälkeen Ruukinpuistossa. Vieraillaan Terassitalon huoneistonäyttelyssä, jossa arkkitehtuuri, sisustus ja taide kohtaavat. Päivän päätteeksi tutustutaan muihin Aalto-kohteisiin, kuten Jokisaunaan, joka on alun perin työläisille rakennettu sauna- ja pesularakennus. Rakennuksessa toimii nykyisin kahvila ja design-myymälä. Nautitaan iltapäiväkahvit Jokisaunalla.
Kauttuan Ruukinpuistossa voi myös yöpyä Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Aallossa, joka oli alun perin naisvirkailijoitten asuntola.
Funktionalismin helmi Sunilan sellutehdas ja asuinalue
Aikoinaan Sunilasta tuli Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Sunilan sellutehdas ja asuinalue (1936–54) on laajin Aallon alkuperäisten suunnitelmien mukaan toteutunut kokonaisuus; tehdas ja metsälähiö Suomenlahden rannalla Kymijoen suistossa. Asemakaavaltaan suojellussa Sunilassa on mm. tehtaanjohtajan talo Kantola, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia. Aluetta leimaavat laajat nurmikentät ja pelkistetyt mäntypihat.
Sunilan urheilukenttä ja sen ulkokuntoilulaitteet ovat aktiivisessa käytössä ja talvisin kentän luistelurataa kiertää myös latu. Myös Sunilan valaistu kuntorata on kunnostettu vuonna 2023. Kahden kilometrin päässä Sunilasta sijaitsee upea Äijänniemen uimaranta. Luonnonkivinen mäntykankainen hiekkaranta soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten perheille matalan rannan ansiosta. Alueella on pukusuojat, WC, jätehuolto ja grillipaikka.
Sunilan alueella palvelevat mm.
Sunilan Kantola
Pro Sunila kaupunginosayhdistys ja Sunilan Aalto-kodit tapahtuma
Sunilan pirtti
Korttelikoti Alvariska
Visit Sunila -majoitusta
Merellinen Helsinki on Suomen suurin kaupunki, josta löytyy useiden Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten lisäksi edustava kattaus eri vuosikymmenten ja aikakausien suomalaista arkkitehtuuria.
Pikkukaupungissa, Kuortaneella syntynyt Aalto valmistui arkkitehdiksi vuonna 1921 Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta. Hän perusti vuonna 1923 Jyväskylään ensimmäisen toimistonsa, jonka nimi oli juhlallisesti Arkkitehtuuri- ja monumentaalitaiteen toimisto. Arkkitehtitoimisto siirtyi ensin Turkuun ja sieltä lopulta Helsinkiin 1930-luvun alussa.
Aalto oli osallistunut nuorena useisiin merkittäviin pääkaupungin arkkitehtuurikilpailuihin: esimerkiksi Eduskuntatalon ja olympiastadionin suunnittelukilpailuihin.
Yhdessä arkkitehti Aino Aallon kanssa suunniteltu kotitalo valmistui vuonna 1936 Munkkiniemeen, alueelle joka ei vielä silloin ollut virallisesti osa Helsingin kaupunkia. Nykyisin kotimuseona toimivaan taloon suunniteltiin myös ateljeesiipi arkkitehtitoimiston käyttöön. Alue oli Aallolle tuttu: hän suunnitteli esim. 1930-luvun alussa toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius-yhtiölle Munkkiniemeen. Kansaneläkelaitoksen työntekijöille suunnitellut asuinkerrostalot sen sijaan valmistuivat alueelle vuonna 1954.
Vuonna 1955 Munkkiniemeen lähelle kotitaloa valmistui uusi rakennus laajenevan arkkitehtitoimiston tarpeisiin. Alvar Aallon ateljee on nykyisin Alvar Aalto -säätiön päätoimipaikka ja suosittu arkkitehtuurimatkailijoiden vierailukohde.
Helsingin seudulle on vuosien saatossa noussut useita Aallon suunnittelemia rakennuksia. Kansaneläkelaitoksen ja Enso-Gutzeitin pääkonttorit sisustuksineen suunniteltiin huolellisesti jokaista yksityiskohtaa myöten vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Keskustassa sijaitsevat mm. yleisölle avoimet Rautatalo ja Akateeminen kirjakauppa sekä jo vuonna 1937 avattu ravintola Savoy, jonka alkuperäisessä asussaan säilyneen sisustuksen Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat yhdessä.
Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 lähelle Helsingin keskustaa. Edelleen monipuolisten tapahtumien käytössä olevaan, rikkaan historian omaavaan taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.
Vuonna 1959 Helsingin kaupunginhallitus antoi Aallolle tehtäväksi keskustasuunnitelman tekemisen Kamppi-Töölönlahden alueelle. Aalto hahmotteli Helsingille uutta monumentaalikeskustaa mutta lopulta suunnitelmista ei toteutettu kuin pieni osa – Töölönlahden rannalle suunnitellusta kulttuurirakennusten rivistöstä Finlandia-talo oli ainoa, joka rakennettiin.
Kongressi- ja konserttisaliksi suunniteltu Finlandia-talo on yksi viimeisimmistä Aallon toimiston suunnittelemista rakennuksista. Finlandia-taloa suunniteltiin vuosina 1967–71 ja 1973–75. Alvar Aalto kuoli vuonna 1976, pian Finlandia-talon valmistumisen jälkeen. Merkkirakennukseen pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja eri tapahtumien yhteydessä.
Alvar Aallon merkittävimmät työt Kouvolassa sijaitsevat Inkeroisissa, Ankkapurhan kulttuuripuiston alueella Inkeroisissa. Aallon suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen teollisuusrakennusten lisäksi Rantalinjan paritalot ja Tervalinjan rivitalot, kolme Insinööritaloa sekä kerrostaloja tehtaan työntekijöille. Kouvolan kaupungista voi bongata myös Kasarminmäen portinpylväät, jotka nuori arkkitehti suunnitteli armeija-aikanaan varuskunta-alueelle.
Aluetta täydentävät vuonna 1940 valmistunut Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotialue, jonka asuinrakennuksista suuri osa valmistui vuonna 1938. Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu. Aallon vuonna 1937 suunnittelema kaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.
Kouvolan keskusta-alue on myös kiinnostava kohde arkkitehtuurimatkailijalle. Modernismia edustava Kouvolan hallintokeskus on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kouvolan kaupungintalo (Bertel Saarnio, Juha Leiviskä, 1964-68, 1969) on kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön luokittelema modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Uudistettu kävelykatu Manski kauppoineen ja kahviloineen houkuttelee ostoksille ja levähtämään. Kulttuurinnälkäinen matkailija suuntaa tutustumaan myös Poikilo-museoihin kuuluvan Kouvolan taidemuseon tasokkaisiin näyttelyihin ja valoa tulvivaan museorakennukseen.
Jyväskylässä, järvien ja kukkuloiden keskisuomalaisessa kaupungissa, on eniten maailmankuulun arkkitehdin, akateemikko Alvar Aallon suunnittelemia merkittäviä rakennuskokonaisuuksia koko maailmassa.
Kaikkiaan 28 kohteen joukosta löytyvät esimerkiksi Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä.
Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä. Kaupungissa sijaitsee tuotantoa aivan ensitöistä loppuvaiheen aikaansaannoksiin asti.
Jyväskylässä kuljet mestarin jäljillä klassismista funktionalismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Tarjolla on upea kattaus opastettuja retkiä ja mielenkiintoisia matkoja kävellen, pyöräillen tai laivakyydillä!
Myös kokousvieraita hellitään Jyväskylässä ja Aalto-kohteissa. Yliopistokaupungissa on vireä ravintolatarjonta ja saunamaakunnan palveluista löydät sopivat puitteet isommallekin ryhmälle.
Erikoisuutena mainittakoon vielä uimahalli AaltoAlvari, jonka vanhin osa, Aallon suunnittelema allas, muodosti aikanaan yhden Suomen viidestä ensimmäisestä uimahallista. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on aaltoallas vesiliukumäkineen sekä pore- ja koskialtaat.
Kauttuan Ruukinpuisto on rakentunut yli 330 vuoden ajan rauta- ja paperiteollisuuden ympärille. Vierailija pääsee tutustumaan ruukkialueeseen muun muassa arkkitehtuurin, näyttelyiden, puotien, kahviloiden ja ravintoloiden kautta.
Ruukinpuisto tunnetaan monikerroksellisesta arkkitehtuuristaan aina ruukkiajan punamullasta Alvar Aallon modernismiin. Tunnetuin Aalto-kohde on vuonna 1938 valmistunut Terassitalo, johon pääsee tutustumaan näyttelytilan kautta. Muita Aallon rakennuksia ruukkikylässä ovat mm. sauna- ja pesularakennus sekä majoituskohde Villa Aalto. Ruukinpuisto kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.