Rautatalo

Rautatalo valmistui vuonna 1955 Helsingin ydinkeskustaan. Rakennus sai nimensä siihen sijoittuneesta Rautakauppojen keskusjärjestöstä.

Aikanaan edistyksellisen liikerakennuksen sisätilat suunniteltiin huolellisesti yksityiskohtia myöten. Kadun puolella Aalto halusi liittää rakennuksen kupariverhoillun julkisivun harmonisesti viereiseen Eliel Saarisen vuonna 1920 suunnittelemaan rakennukseen.

Rakennuksen pääteema on suuri valopiha jonka ympärille sisätilat kiertyvät. Alakerroksiin sijoitettiin myymälätiloja. Toimistokerrokset rakentuvat katetun marmoripihan ympärille. Kattoikkunoista luonnonvalon saava valopiha viittaa detaljeineen Välimeren maiden arkkitehtuuriin. Keskeisin tila on toisesta kerroksesta ylöspäin aukeava valo- eli marmoripiha.

Rautatalo ja osa sen arvokkaista sisätiloista suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 1991. Rakennus on edelleen käytössä liikerakennuksena. Rakennuksen valopihalla toimii nykyään myös yleisölle avoin kahvila, joka on osin sisustettu Aalto-kalustein.

Kansan­eläke­laitoksen asuin­alue

Alvar Aalto sai Kansaneläkelaitokselta toimeksiannon suunnitella kerrostaloryhmän Munkkiniemeen vuonna 1952. Asunnot oli alunperin tarkoitettu Kansaneläkelaitoksen työntekijöille. Aaltojen yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa oli alkanut jo vuonne 1949 kun Aino ja Alvar voittivat ensimmäisen palkinnon Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin arkkitehtuurikilpailussa. Nykyään Munkkiniemen kerrostalo kokonaisuus on muutettu normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi.

Kansaneläkelaitoksen kerrostalorakennuksia on kaikkiaan neljä. Rakennukset sijaitsevat osoitteissa Riihitie 12-14 sekä Tallikuja 2-4. Rakennusten sijoittelu, niiden volyymi sekä yksityiskohdat muodostavat rikkaan asumiskokonaisuuden alueella. Rakennuksista kolme on muodoltaan suorakaiteita mutta yksi katujen kulmauksessa sijaitseva on eri suuntiin polveileva rakennus.

Neljä- ja viisikerroksiset talot sijoitettiin kadun varteen ja näin talojen pihoille jäi runsaasti tilaa. Ajatuksena oli, että talot suojaavat piha-alueen katuliikenteen häiriöiltä. Talojen yhteyteen Aalto suunnitteli kivetyn aukion, piazzan, johon oli tarkoitus rakentaa suihkulähde. Suihkulähde ja piazzan viereen suunniteltu pieni lastentarharakennus eivät toteutuneet. Katutasosta hiukan korotettu aukio ja muut piha- ja katutilat muodostavat monivivahteisen kokonaisuuden. Alunperin yhden kerrostalon pohjakerroksessa toimi elintarvikeliike ja tätä julkisempaa luonnetta haluttiin korostaa arkadikäytävillä. Nykyään elintarvikeliikkeen paikalla on toimistotiloja, joita löytyy myös muiden rakennusten pohjakerroksista.

Munkkiniemen punatiiliset kerrostalot muodostavat kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tiilien vaaleahko sävy toteutettiin erityisesti tätä rakennusryhmää varten H. G. Paloheimo Oy:ssä. Talot ovat nähtävissä vain ulkopuolelta.

Munkkiniemi oli Aallolle tuttu alue. Aalto suunnitteli 1930-luvun alussa alueelle toteutumattomaksi jääneen asuinalueen M.G. Stenius -yhtiölle. Hän oli myös Munkkiniemen rakennustoimikunnan jäsen vuosina 1937–39. Alvar Aallon kotitalo että ateljee sijaitsevat myös Munkkiniemessä.

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori sijaitsee lähellä Helsingin keskustaa osoitteessa Nordenskiöldinkatu 12. Rakennus on hyvin saavutettavissa Helsingin joukkoliikenteen kulkuvälineillä. Voit vierailla rakennuksessa opastettujen kierrosten aikana. Opastettuja kierroksia järjestään maanantaisin kello 14:00. Kierroksille vaaditaan ennakkovaraus ja se tulee tehdä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona. Kierroksia voit tiedustella lähettämällä viestiä osoitteeseen

Kirjatalo

Kirjatalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa samassa korttelissa Aallon suunnitteleman Rautatalon kanssa. Akateeminen Kirjakauppa muutti rakennukseen lokakuussa 1969 ja se on edelleen alkuperäisessä käytössään.

Tontin omistaja Oy Stockmann Ab järjesti arkkitehtuurikilpailun rakennuksen suunnittelusta vuosina 1961–62. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan, jossa hän hyödynsi samoja ideoita kuin lähellä sijaitsevassa Rautatalossa.

Keskuskadun puoleisen kuparipäällysteisen julkisivun suunnittelussa on otettu huomioon viereisen rakennuksen julkisivu. Rakennuksen keskeinen sisätila, keskushalli, vastaa idealtaan Rautatalon marmoripihaa. Keskushalli saa luonnonvaloa prismanmuotoisista kattoikkunoista. Lattia ja keskushallia kiertävien parvekkeiden kaiteet ovat Carraran marmoria.

Sisätiloihin on tehty muutoksia. Osa ylempien kerrosten alkujaan toimistokäytössä olleista tiloista on otettu kirjakaupan käyttöön. Talo on avoinna kirjakauppana. Rakennuksessa on myös kaksi kahvilaa. Toisen kerroksen Cafe Aalto on osin sisustettu Rautatalon kahvilan alkuperäisillä Aalto-kalusteilla.

Kuvat: Akateeminen Kirjakauppa

Alvar Aallon ateljee

Alvar Aallon ateljeehen voit tutustua etukäteen varattavalla opastetulla kierroksella ympäri vuoden. Tunnin mittaisella vierailulla tutustutaan Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Aallon arkkitehtitoimiston tarinaan ja arkkitehtuuriin oppaan johdolla. Aikaa jää myös omatoimiseen tunnelmointiin, valokuvaamiseen, skissailuun ja museokauppaostoksiin. Ateljee valmistui Alvar Aallon arkkitehtitoimiston käyttöön vuonna 1955. Vuosikymmen oli aktiivista aikaa arkkitehtitoimistolle ja suurten toimeksiantojen takia toimisto tarvitsi lisää työtilaa.

Rakennus on kävelymatkan päässä Aallon omasta talosta, jossa arkkitehtitoimisto aiemmin sijaitsi. Alvar Aallon ateljee kuuluu Aallon 50-luvun rakennusten parhaimmistoon. Aallon arkkitehtitoimisto muutti valkoiseen ateljeerakennukseen heti sen valmistuttua ja monet Aallon tunnetuimmista töistä suunniteltiin ateljeessa. ”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa ympäristössä” totesi Alvar Aalto. Hän suunnitteli rakennukseen vapaamuotoisen ateljeeosan sekä piirustussalin, jonka valaistuksessa hyödynnettiin luonnonvaloa. Rakennuksen muurimainen, valkoiseksi slammattu, suljettu massa kätkee sisäpihaansa amfiteatterimaisen puutarhan. Puutarhan liuskekiviaskelmilla toimiston väki saattoi istuskella, kuunnella esitelmiä tai katsella valkoiseen muuriin heijastettuja diaesityksiä.

Tuusulan­järven taiteilija­yhteisö ja Villa Kokkonen Järven­päässä

Tuusulanjärven rannoille syntyi noin sata vuotta sitten ainutlaatuinen taitelijayhteisö, jolla oli aivan erityinen sija suomalaisuuden tarinan synnyssä. Kansallisromanttiset taitelijakodit vievät kävijänsä aitoihin tunnelmiin, joissa synnytettiin se kansallistunne, joka inspiroi ja johdatteli kansakunnan itsenäistymiseen 1917. Tuusulanjärven ympäristössä vaikutti eri alojen taiteilijoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä. Nykyään Tuusulanjärven museot tarjoavat monipuolisia museoelämyksiä – esittelevät taidetta, kertovat kulttuurista ja opettavat historiaa.

Tuusulanjärven alue on myös täydellinen retkikohde, sillä pieneltä alueelta löytyy runsaasti nähtävää ja koettavaa. Järvi ympäristöineen tarjoaa loistavat harrastusmahdollisuudet niin kesällä kuin talvellakin. Suosittu tapa nähdä ja kokea on pyöräillä järven ympäri. Mobiilisovellus Tuusulanjärven ympäripyöräilyyn on ladattavissa osoitteessa app.citynomadi.com. Tuusulanjärvellä voi myös kalastaa ja soutaa, meloa, purjehtia, luistella, hiihtää ja tietenkin uida. Talvisin järvi ja sen lähiseutu houkuttelee kävelijöitä, hiihtäjiä ja retkiluistelijoita. Säiden salliessa järven jäälle aurataan myös retkiluistelurata. Retkiluistimia, potkukelkkoja ja lumikenkiä voi vuokrata eri pisteistä.

Tuusulanjärven ympäristössä on myös useita virkistysalueita kuten Sarvikallio, josta avautuu upeat näkymät Tuusulanjärven kansallismaisemaan. Taiteilijayhteisön ’Pikku-Koli’na tunnettu Sarvikallio on yhä paras paikka Tuusulanjärven upeiden maisemien katseluun ja ikuistamiseen.

Villa Kokkonen

Tuusulanjärven taiteilijayhteisön nuorin talo Villa Kokkonen (1967-1969) on Alvar Aallon suunnittelema koti, jossa säveltäjä Joonas Kokkonen asui 27 vuotta.

Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö

Tuusulanjärven ympäristössä vaikutti eri alojen taiteilijoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä. Tuusulanjärven museot tarjoavatkin monipuolisia museoelämyksiä – esittelevät taidetta, kertovat kulttuurista ja opettavat historiaa.

Tuusulan Rantatie oli alun perin osa Helsinki–Heinola -maantietä, joka noudatteli Tuusulanjärven kohdalla järven rantamaisemia aina Järvenpäähän asti. Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi Suomen kulttuurihistoriaan. Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven itärannalle 1800–1900 -lukujen vaihteessa.

Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin myötä, kun he vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpään kartanosta huvilan, jota nykyään kutsutaan Aholaksi. Juhani Ahon houkuttelemina alueelle muutti myös toisia Suomen kultakauden taiteilijoita.

Lue lisää taiteilijayhteisön kohteista Tuusulanjärven alueella.