Kesto: 2 tuntia
Pituus: 6,8 km
Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään vuosien varrella lähes 30 kohdetta. Joukossa on sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia, kuten Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän yliopiston kampusalue ja uimahalli AaltoAlvari. Alvar Aalto -pyöräreitti tarjoaa mahdollisuuden tutustua Jyväskylän keskustaan ja samalla Alvar Aallon arkkitehtuuriin eri kaupunginosissa.
Nykyään Jyväskylä tunnetaan liikuntakaupunkina, ja sen monipuoliset pyöräilymaastot sekä ulkoilumahdollisuudet houkuttelevat liikkumaan. Kaupunkiin ja sen tunnetuimpiin arkkitehtonisiin kohteisiin onkin helppo tutustua pyöräillen tai kävellen. Kauniit järvimaisemat kehystävät mäkistä maastoa, ja alueelta löytyy useita paikallisten suosimia pyöräily- ja ulkoilureittejä.
Alvar Aalto -pyöräreitti johdattaa Jyväskylän keskustan kautta eri kaupunginosiin, joissa on mahdollista kokea Aallon arkkitehtuuria. Reitti soveltuu erinomaisesti niin vierailijoille kuin paikallisille, ja sen varrella voi ihailla Jyväskylän tunnetuimpia nähtävyyksiä sekä Aallon suunnittelemia rakennuksia.
Reitti alkaa Aalto2-museokeskukselta ja jatkuu Jyväskylän keskustaan sekä Taulumäen ja Viitaniemen järvimaisemiin, joissa sijaitsee yksi kaupungin ikonisimmista rakennuksista. Lopuksi matka kulkee takaisin keskustaan, missä voi tutustua muun muassa Jyväskylän yliopistoon – yhteen Suomen arkkitehtonisesti kiinnostavimmista kampusalueista.
Pyörän selkään nousemalla avautuu ainutlaatuinen näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkiympäristöön!
Reittikuvaus
- Aalto2 -museokeskus
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
- Casa Laurén 1925–1928
Vapaudenkatu 12, 40100 Jyväskylä
- Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus 1964–1982
Vapaudenkatu-Kilpisenkatu-Hannikaisenkatu-Gummeruksenkatu, 40100 Jyväskylä
- Jyväskylän suojeluskuntatalo ns. Valtiontalo 1926–1929
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
- Nikolainkulma
Vapaudenkatu 53, 40100 Jyväskylä
- Työväentalo 1924–1925
Väinönkatu 7, 40100 Jyväskylä (At the intersection of Väinönkatu and Kauppakatu)
- Nuoran talon muutostyö 1923–1924
Hongikontie 9, 40200 Jyväskylä
- Viitatorni 1957–1962
Viitaniementie 16, 40720 Jyväskylä
- Aira-talo 1924–1926
Tapionkatu 2, 40100 Jyväskylä
- Jyväskylän yliopisto Seminaarinmäki 1951–1971
Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä
- Villa Karpio 1923
Lehtisenkuja 1, 40600 Jyväskylä
Reitti Google Maps -kartalla
Tervetuloa Alvar Aalto -reitille – matkalle, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun taika herää eloon, kutsuen sinut katsomaan maailmaa uusin silmin. Alvar Aalto (1898–1976), modernin arkkitehtuurin mestari, suunnitteli tiloja, joissa ihmisläheisyys on keskiössä. Hänen teoksensa eivät ole vain rakennuksia – ne ovat elämyksiä, jotka puhuttelevat sielua. Suomessa ja ympäri maailmaa sijaitsevat Aallon luomukset toimivat portteina uudelleen ajateltuun maailmaan.
Vuonna 2021 tämä ainutlaatuinen reitti sai Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi myönnetyn sertifikaatin – kunnianosoituksen sen merkittävästä roolista Euroopan rikkaassa kulttuuriperinnössä. Alvar Aalto -reitti tarjoaa enemmän kuin kierroksen arkkitehtonisten mestariteosten äärelle – se kutsuu astumaan tiloihin, joissa muotoilu, luonto ja inhimillisyys sulautuvat yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Tämä katalogi johdattaa sinut kuratoituun valikoimaan Aalto-elämyksiä. Jokainen paketti on tarkoin suunniteltu seikkailu Aallon maailmaan, yhdistäen hänen ikonisen arkkitehtuurinsa paikallisen kulttuurin ainutlaatuisiin piirteisiin. Rauhallisista suomalaisista maisemista vilkkaisiin eurooppalaisiin Aalto-kohteisiin – näiltä matkoilta löytyy jokaiselle jotakin. Olitpa sitten ensikertalainen tai vakiintunut Aalto-ihailija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi ja etsimme jatkuvasti uusia kumppaneita rikastuttamaan tätä kokemusta.
Astut tiloihin, jotka rikkovat tavanomaisuuden rajat – joissa jokainen kaari, jokainen yksityiskohta ja jokainen materiaali kertoo tarinaa, joka muuttaa tapasi nähdä ympäröivä maailma. Tämä on Alvar Aalto -reitin ydin: kutsu löytää kauneutta, toiminnallisuutta ja elämän yhteyttä uudella tavalla, yhden modernin arkkitehtuurin suurimman visionäärin silmin.
Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.
”Inspiroidu Aallosta” antaa jokaiselle mahdollisuuden nauttia omasta luovuudestaan ja ammentaa sitä Aallosta. Se innoittaa näkemään, tekemään, kokemaan ja kokeilemaan. Seinäjoelle ja Alajärvelle sijoittuva kokonaiselämys sisältää opastettujen Aalto-kierrosten lisäksi korkealaatuisia ravintolapalveluita, eteläpohjalaisia käyntikohteita sekä tasokkaan majoituksen. Aalto-kaupungit Seinäjoki ja Alajärvi sijaitsevat vain 70 km etäisyydellä toisistaan.
Lähde matkalle ympäri Suomea ja löydä Alvar Aallon arkkitehtonisen perinnön sydän ja sielu. Aloita Turusta, jossa Aallon varhaiset modernistiset teokset todistavat hänen kehittyvää tyyliään. Helsingissä ikoninen Finlandia-talo ja Akateeminen Kirjakauppa ilmentävät Aallon näkemystä modernismin periaatteesta, minkä mukaan muoto on seurausta käyttötarkoituksesta. Jyväskylässä Aalto2-museon sanotaan olevan tila, jossa Aallon nerous hämärtää käytännöllisyyden ja taiteen rajat. Matkaa Säynätsaloon ihailemaan viihtyisää kaupungintaloa, ja tutustu Muuratsalon koetaloon, Aallon rohkean luovuuden koekenttään. Jatka matkaasi Lounais-Suomeen Kauttuan upeaan Ruukinpuistoon, mistä löydät kuusi Aallon rakennusta, mukaan lukien terassitalon ja Jokisaunan, sekä viihtyisän pikkukylän herkullisine tarjoiluineen. Päätä matka Villa Maireaan; kotiin, joka sulautuu luontoon. Tämä kiertomatka on kunnianosoitus Aallon visiolle, mahdollisuus nähdä rakennettu ympäristö hänen filosofiansa kautta.
Kiertomatka lyhyesti: Tämä viisipäiväinen kiertue alkaa Turusta Aallon ensimmäisillä modernistisilla teoksilla ja etenee Helsingin ikonisten maamerkkien kautta. Matka jatkuu vierailuilla Säynätsalon kaupungintaloon ja Muuratsalon koetaloon, josta suunnataan Kauttuan Ruukinpuistoon. Retki päättyy vierailuun Villa Maireassa, rentouttavassa arkkitehtonisessa keitaassa.
Suuntaa matkasi kuvankauniiseen Raaseporiin, missä arkkitehtuuri ja käsityö yhdistyvät luontoelämyksiin. Pakene kaupunkien ruuhkia Tammisaaren rentouttaviin rannikkomaisemiin, ihastelemaan Alvar Aallon ihmisen kokoiseksi suunnittelemaa Villa Skeppetiä. Jatka matkaasi historialliseen Fiskarsin kylään, suomalaisen taiteen ja muotoilun kehtoon. Täältä perinteisen rautaruukin keskeltä löydät paikallisia käsityötuotteita putiikeista ja työpajoista. Koe luovuuden ja luonnon upea yhdistelmä.
Kiertomatka lyhyesti: Nauti uppoutumisesta Alvar Aallon arkkitehtuurin sekä paikallisen taiteen ja käsityön ainutlaatuiseen sekoitukseen Raaseporissa. Ensimmäisenä päivänä tutustut Tammisaaren arkkitehtonisiin aarteisiin, kuten Villa Skeppetiin, taidemuseo Chappeen sekä paikallisiin kulinaristisiin herkkuihin. Toinen päivä vietetään Fiskarsin kylässä – historiallisessa ruukkimiljöössä, joka nyt vilisee työpajoja ja putiikkeja.
Lähde matkalle pohjoisesta etelään tutustuen Alvar Aallon arkkitehtoniseen ilmaisuun – Rovaniemen komeasta kulttuurikeskittymästä historialliseen Turkuun.
Tämä kiertomatkan aikana löydät maailman, jossa betoni, lasi ja luonto sulautuvat saumattomaksi, kauniiksi jatkumoksi. Ihastele Helsingin Finlandia-talon rohkeaa modernismia ja koe Säynätsalon kaupungintalon rauha keskellä järvimaisemaa. Rovaniemelle Aalto suunnitteli kokonaisen kulttuurikeskuksen, mukaan lukien Rovaniemen kaupungintalo, -kirjasto ja Lappia-talo. Viivähdä Turussa tutustumassa Alvar ja Aino Aallon modernien taideteosten alkulähteisiin – rakennuksiin, jotka olivat uuden arkkitehtonisen aikakauden pioneereja.
Siirtyessäsi kaupunkien vilskeestä rauhallisiin järvimaisemiin voit keskittyä Aallon vision inspiroimana pohdiskelemaan ja löytämään uutta ymmärrystä rakennetun ympäristön ja luonnon harmoniasta.
Kiertomatka lyhyesti: 9 päivän matka, joka kattaa Alvar Aallon arkkitehtuuria Suomen keskeisissä kaupungeissa. Tämä matkapaketti kattaa majoitukset, valitut ateriat, pääsymaksut sekä opastetut kierrokset.
Aalto2-museokeskus on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriympäristön kohtaamispaikka Jyväskylän Ruusupuistossa. Se yhdistää kaksi arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon. Keski-Suomen museo (1959-1961, 1991) on kulttuurihistoriallinen museo, joka keskittyy pääosin keskisuomalaiseen kulttuuriperintöön. Alvar Aalto -museo (1971-1973) on osa Alvar Aalto -säätiötä, joka huolehtii maailmankuulun arkkitehdin ja muotoilijan henkisestä ja aineellisesta perinnöstä.
Museorakennukset liittyvät toisiinsa valoa tulvivalla uudisosalla, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto A-Konsultit. Uudisosaan (valm. 2023) sijoittuvat museoiden yhteiset oleskelutilat sekä Aalto2 Shop ja Aalto2 Café:n tiloja.
Aalto2 toteuttaa Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista, sillä museokeskuksessa yhdistyvät luontevasti arkkitehtuuri, muotoilu, kulttuuriperintö, taide ja tiede. Museokeskuksen laaja ja monipuolinen näyttelytarjonta, tapahtumaohjelmisto ja oheispalvelut tarjoavat mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa erilaisille kohderyhmille.
Lue lisää museokeskuksesta Aalto2:n verkkosivuilta.
Museokeskuksen monipuoliset tilat soveltuvat loistavasti myös yritysten kokous- ja iltatilaisuuksiin.
Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.
Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.
Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.
Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.
Suomalainen muotoilu on tunnettu lasistaan. Iittalassa elää ja voi hyvin suomalaisen lasin keskus, maan ainoa toiminnassa oleva lasitehdas. Iittalan tarina alkoi vuonna 1881, jolloin kylälle perustettiin lasitehdas. Nykyään Iittalan muotoilutarina tunnetaan ympäri maailman.
Alvar ja Aino Aallon nimet on yhdistetty Iittalaan alusta alkaen. Alvar Aalto halusi vapauttaa lasin geometrisesta muodosta ja luoda vaikutelman orgaanisista, elävistä muodoista. Alvar ja Aino Aalto uskoivat, että esineiden tulee olla olennaisia, kauniita, hyödyllisiä ja demokraattisesti kaikkien saatavilla. Tänä päivänä Aalto-maljakko on suomalaisen muotoilun symboli ja yksi maailman kuuluisimmista lasiesineistä. Jokainen maljakko on suupuhallettu Iittalan lasitehtaalla.
Iittalan lasitehdas tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata, miten taitavat puhaltajat loihtivat sulasta lasimassasta Aalto-maljakoita, taide-esineitä ja kaikille tuttuja käyttöesineitä. Lasinpuhaltajien vaativaa työskentelyä voi seurata joko itsenäisesti tehtaan katseluparvella tai ennakkoon varatulla käynnillä oppaan kanssa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Iittalan lasitehtaan teollisuusympäristössä sijaitsee myös Designmuseo Iittala, jossa kävijä voi tutustua lasitehtaan ja sen taiteilijoiden historiaan. Perusnäyttely esittelee Iittalan lasihistoriaa, niin tunnettuja taide-esineitä kuin merkittäviä sarjatuotteita 1880-luvulta nykypäivään. Keskeisessä osassa ovat Aalto-maljakko ja suomalaisen muotoilun kultakaudella, 1950-luvulla, syntyneet esineet.
Alvar Aallon kotitaloon voit tutustua etukäteen varattavalla opastetulla kierroksella ympäri vuoden. Vuonna 1934 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Helsingin Munkkiniemestä Riihitieltä lähes luonnonvaraisesta ympäristöstä ja alkoivat suunnitella omaa taloa. Rakennus valmistui vuonna 1936 Aaltojen kodiksi ja ateljeeksi. Aallot suunnittelivat rakennuksen, jonka yksinkertaiset, luonnolliset materiaalit pehmentävät modernin arkkitehtuurin muotokieltä. Oman kotitalon suunnittelu antoi myös mahdollisuuden erilaisiin rakenne- ja materiaalikokeiluihin.
Aallon arkkitehtitoimisto toimi Riihitiellä sijaitsevassa rakennuksessa vuoteen 1955 saakka, jolloin erillinen ateljee rakennus valmistui osoitteeseen Tiilimäki 20. Alvar Aalto asui Riihitien talossa kuolemaansa saakka, minkä jälkeen rakennus oli pitkään perheen käytössä. Nykyisin rakennus on avoinna yleisölle kotimuseona. Huomioithan, että rakennussuojelulailla suojeltu talo on Alvar Aalto -säätiön museokohde, johon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla. Kotitalossa toimii myös museokauppa.
Seinäjoen Suojeluskuntatalon tilaajana oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiiri, joka käytti kolmikerroksista rakennusta useisiin eri tehtäviin. Päärakennuksessa toimivat alunperin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ja Lotta Svärd -järjestön toimistot. Talon ylin kerros oli asuinkäytössä.
Suojeluskuntatalon päärakennuksen kivirakenteinen, puoliksi maanalainen pohjakerros sisältää pyöreän kokoussalin, aulan ja naulakkotilat. Puurakenteisissa yläkerroksissa sijaitsevat toimistotilat ja ylimpänä asuintilat, joihin on erillinen sisäänkäynti rakennuksen päädystä. Päärakennuksen lisäksi suunniteltiin kaksikerroksinen piharakennus, jossa on autotalli, sauna, pesutupa ja asevarasto sekä neljä pientä asuntoa yläkerrassa. Piha-alueen toiseen laitaan rakennettiin myöhemmin matala puinen varasto. Pihaa ajateltiin käytettäväksi harjoitus- ja paraatialueena.
Toisen maailmansodan jälkeen siirtyi muuhun käyttöön. Vuosikymmenten varrella rakennuksessa ovat toimineet muun muassa Nuorisoseuraliitto, koulu sekä matkatoimisto. Rakennusta hallinnoi nykyään Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja siellä toimii Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Päärakennuksessa sijaitsevat näyttelytilat, kokoustila, info ja museokauppa. Piharakennuksessa on myös näyttelytiloja sekä museon toimisto.
Suojeluskuntatalo on säilynyt muuttumattomana nykyhetkeen ja sen rakennukset pihapiireineen suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2002.
Rakennustyyliltään Suojeluskuntatalo on pohjoismaista klassismia, jossa on myös piirteitä pohjalaisesta rakennusperinteestä. Päärakennuksen epätavallinen porrashalli, julkisivun pilasterit sekä pompeijilaistyylisesti maalattu kokoussali tekevät rakennuksesta erään Aallon uusklassistisen kauden päätöistä. Aalto suunnitteli myös osan sisustuksesta kuten huonekaluja, valaisimia ja muita yksityiskohtia.
Alkuperäisen suunnitelman loggiaportaikkoa päädyn sisäänkäynnin yhteyteen ei toteutettu.
Rakennuksen sisäpihalla on kuvanveistäjä Pentti Papinahon tekemä valtakunnallinen Suojeluskuntalainen-patsas sekä Suojeluskuntapoika ja Lotta -reliefi.
Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Alajärven Aalto-keskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnitelema talo Villa Väinölä.
Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä, Alvar Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.