Matkan aikana tutustut Alvar Aallon merkittävimpiin rakennettuihin kokonaisuuksiin kaupungissa, jota voi hyvällä syyllä kutsua Alvar Aallon arkkitehtuurin pääkaupungiksi!
Theme: Uinti
Jokisauna Kauttuan Ruukinpuistossa Eurassa
Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat sauna- ja pesularakennuksen A. Ahlström Oy:n työntekijöiden käyttöön Kauttuan ruukin alueelle, lähellä virtaavan Eurajoen rannalle. Rakennus on hirsistä valmistettu, alun perin turve -ja harjakattoinen rakennus, jonka perustukset ovat betoniset. Saunarakennus valmistui vuonna 1946. Rakennuksessa toimii nykyisin kahvila -ja designmyymälä Jokisauna Oy, ja rakennusta on kunnostettu niin, että myös saunatoiminta on voitu käynnistää uudelleen.
Jokisauna tarjoaa vierailleen uniikin ja inspiroivan tilan kahvi- ja lounashetkille Kahvila Nemossa, josta voi myös varata monipuolisia palveluja kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Jokisaunan saunatilat lämpenevät seurueille tilauksesta, jolloin saunomisen yhteyteen voidaan varata hemmottelevia yrttihoitoja sekä paljukylpyjä. Rohkeimmilla on mahdollisuus käydä uimassa myös lähellä virtaavassa Eurajoessa. Rakennuksesta löytyy saunatilojen lisäksi myös kaksi pukutilaa, avara terassi Eurajoen kuohujen äärellä sekä Alvar Aallon huonekaluilla sisustettu oleskelutila. Jokisaunan tiloissa voi myös majoittua tilauksesta.
Rakennuksen alakerrasta, entisestä pesulatilasta, löytyy myös designmyymälä nimeltä Designpesula. Designpesulan mankeligalleriassa on vaihtuvia näyttelyjä sekä monipuolinen designmyymälä, josta voi tarttua mukaan second hand -löytöjä ja uusia suomalaisia ja skandinaavisia design-tuotteita.
AaltoAlvari uimahalli
AaltoAlvari on ainoa Alvar Aallon suunnittelema uimahalli. Uimahallissa on myös kuntosali, sisäliikuntasali sekä kahviopalvelut. Uimahalli nivoutui osaksi Jyväskylän korkeakoulun arkkitehtuurikilpailun suunnitelmia. Se on nykyään myös tärkeä osa Jyväskylän kaupungin tarinaa suomalaisena yliopistokaupunkina sekä liikuntatieteiden keskuksena. Uimahalli rakennettiin useassa eri osassa. Vanhin osa uimahallista on vuodelta 1955, jossa sijaitsee myös 25-metrinen uima-allas. Vuonna 1964 rakennettiin lastenallas ja vuonna 1975 halliin lisättiin 50-metrinen uima-allas. Kylpyläosasto valmistui vuonna 1991. Kylpyläosaston valmistumisen jälkeen uimahalli sai nimekseen AaltoAlvari.
AaltoAlvari suojeltiin rakennussuojelulain perusteella vuonna 1992, lukuunottamatta 90-luvun kylpyläosaa. AaltoAlvaria on kunnostettu vuosien saatossa vaiheittain. Ensimmäiset varsinaiset peruskorjaukset alkoivat vuonna 1998, jolloin tartuttiin 25 metrin allasosastoon. Viimeisimpänä korjauksena päättyivät vuonna 1975 valmistuneen osan työt vuonna 2013, joten enää kylpyläosa on korjaamattomassa asussaan. Kylpyläosastoon ollaan suunnittelemassa peruskorjausta lähivuosina sekä mahdollista laajennusosaa. Suunnitellut peruskorjauksen tavoitteena on tehdä AaltoAlvarista Suomen johtava vesiliikuntakeskus, jossa viihtyvät niin Jyväskylän kaupungin asukkaat ja eri lajien harrastajat kuin myös matkailijat.
Uimahallien rakentaminen yleistyi Suomessa 1950-luvulla, jolloin niiden taustoihin ja rahoitukseen liittyi erilaisia järjestelyjä. Jyväskylässä halli oli Kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hanke, jota kaupunki tuki osaltaan ja valtio veikkausvoittovaroin. Samoihin aikoihin kuin korkeakoulun arkkitehtuurikilpailua valmisteltiin vuonna 1950, ylioppilaskunta suunnitteli uudisrakennuksiin liittyvää hallia Ilmari Niemeläisen kanssa. Tämä oli arkkitehti ja olympiatason uimari. Arkkitehtuurikilpailun yhteydessä halli nivoutui osaksi Kasvatusopillisen korkeakoulun suunnitelmia.
Voimistelurakennukset ja uimahalli esiintyvät arkkitehti Alvar Aallon johdolla tehdyssä kilpailuehdotuksessa ”URBS” jo luonnosvaiheessa. Niiden sijoittelu kampuksella oli yksi Aallon ehdotuksen vahvuuksista, jotka toivat hänelle voiton ja suuren suunnittelutyön. ”Voimistelusaleista uimahalleineen muodostettu urheilutalo liittyy kauniisti alueen keskellä olevaan urheilukenttään sulkematta avonaista laaksomaisemaa ja soveltuu sijainniltaan edullisesti mahdolliseen korkeakoulun ulkopuoliseen käyttöön”, kehui tuomaristo pöytäkirjassaan.
Kilpailun jälkeisessä toteutussuunnittelussa uimahallin koko kasvoi. Se eriytyi toiminnallisesti voimistelurakennuksista saaden katsomon sekä oman puku- ja pesuhuonekokonaisuutensa – tosiaan vain yhden. Toisen voimistelurakennuksen pesuhuoneesta oli kulku uimahalliin, mutta käytännössä eri sukupuolet käyttivät hallia omissa vuoroissaan. Uimarit pääsivät halliin 19.9.1955, jolloin Jyväskylässä avautui maamme toinen kunnallinen uimahalli.
Kauttuan ruukinpuisto Eurassa
Kauttuan Ruukinpuisto on rakentunut yli 330 vuoden ajan rauta- ja paperiteollisuuden ympärille. Vierailija pääsee tutustumaan ruukkialueeseen muun muassa arkkitehtuurin, näyttelyiden, puotien, kahviloiden ja ravintoloiden kautta.
Ruukinpuisto tunnetaan monikerroksellisesta arkkitehtuuristaan aina ruukkiajan punamullasta Alvar Aallon modernismiin. Tunnetuin Aalto-kohde on vuonna 1938 valmistunut Terassitalo, johon pääsee tutustumaan näyttelytilan kautta. Muita Aallon rakennuksia ruukkikylässä ovat mm. sauna- ja pesularakennus sekä majoituskohde Villa Aalto. Ruukinpuisto kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.