Theme: Museot

Ahlströmin Noormarkun ruukki

Ahlströmin ruukki on ainutlaatuinen ruukkialue Porin Noormarkussa ja se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä ruukeista.

A. Ahlström-yhtiön tarina on merkittävä osa suomalaista teollisuus-, arkkitehtuuri-, taide- ja designhistoriaa. Ruukissa järjestetään kulttuurikierroksia Makkarakosken sahamuseossa, Ahlström Voyage-näyttelyssä ja maailmankuulussa Villa Maireassa. Ahlström Voyage-näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. konserniin kuuluneiden Iittalan, Karhulan ja Riihimäen lasitehtaiden taidelasiin, sillä esillä on huomattava kokoelma mm. Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan tuotantoa sekä useita Alvar Aallon suunnittelemia Savoy-maljakon uniikkikappaleita. Nähtävillä on myös näyttävä ruukkialueen pienoismalli. Arkkitehti Alvar Aalto ja hänen vaimonsa, arkkitehti Aino Aalto tekivät pitkään Ahlströmin kanssa hedelmällistä yhteistyötä. Sen pohjalta syntyi suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun mestariteoksia, joihin tutustutaan kulttuurikierroksella ”Alvar ja Aino Aallon jalanjäljillä”.

Noormarkun Klubi on korkeatasoinen Rôtisseurs -kilpiravintola. Majoitusmahdollisuuksia on viihtyisissä vierastaloissa. Arkkitehti Alvar Aallon 1940-luvulla suunnitteleman peruskorjauksen kokeneen vierastalo Vainiolan henki on säilynyt näihin päiviin. Vierastalon ilmastoidut huoneet on sisustettu Artekin kalusteilla, ja käytössä on useita huonekalujen uniikkikappaleita.

Ahlströmin Noormarkun ruukki on suosittu matkailukohde ja ainutlaatuinen alue juhliin ja yritystapahtumiin.

Aalto2-museokeskus

Aalto2-museokeskus on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriympäristön kohtaamispaikka Jyväskylän Ruusupuistossa. Se yhdistää kaksi arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon. Keski-Suomen museo (1959-1961, 1991) on kulttuurihistoriallinen museo, joka keskittyy pääosin keskisuomalaiseen kulttuuriperintöön. Alvar Aalto -museo (1971-1973) on osa Alvar Aalto -säätiötä, joka huolehtii maailmankuulun arkkitehdin ja muotoilijan henkisestä ja aineellisesta perinnöstä.

Museorakennukset liittyvät toisiinsa valoa tulvivalla uudisosalla, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto A-Konsultit. Uudisosaan (valm. 2023) sijoittuvat museoiden yhteiset oleskelutilat sekä Aalto2 Shop ja Aalto2 Café:n tiloja.

Aalto2 toteuttaa Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista, sillä museokeskuksessa yhdistyvät luontevasti arkkitehtuuri, muotoilu, kulttuuriperintö, taide ja tiede. Museokeskuksen laaja ja monipuolinen näyttelytarjonta, tapahtumaohjelmisto ja oheispalvelut tarjoavat mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa erilaisille kohderyhmille.

Lue lisää museokeskuksesta Aalto2:n verkkosivuilta.

Museokeskuksen monipuoliset tilat soveltuvat loistavasti myös yritysten kokous- ja iltatilaisuuksiin.

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Nelimarkka-museo ja Villa Väinölä Alajärvellä

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Nelimarkka-museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Taiteilija Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi museon tehtäviin kuuluu pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus. Museon kokoelma koostuu pääasiassa Eero Nelimarkan tuotannosta vuosilta 1910 – 1976, mutta kokoelmissa on myös teoksia muilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esimerksiksi Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa.

Museosta voi varata räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

.

.

.

Villa Väinölä

Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen kodiksi ja toimistoksi. Kerrotaan, että Aalto piirsi ensimmäisen version rakennuksesta Italiaan suuntautuneen häämatkansa jälkeen. Villa Väinölän alkuperäinen suunnitelma perustui Aallon vuonna 1925 tekemiin atrium-talon piirustuksiin. Suunnitelma todettiin kuitenkin liian kalliiksi ja erikoiseksi toteuttaa, joten Aalto yksinkertaisti suunnitelmia veljensä toiveiden mukaisesti ja edullisempi versio rakennuksesta valmistui vuonna 1926. Aalto suunnitteli rakennuksen pohjoispäätyyn myös ulkorakennuksen ja se valmistui vuonna 1938.

Väinö Aalto perheineen muuttivat pois Alajärveltä 1950-luvun alussa ja lopulta vuonna 1952 Alajärven kunta osti Villa Väinölän itselleen. Alajärven kunnan omistuksen aikana rakennuksen eteläpäätyyn lisättiin lisäsiipi, joka rakennettiin talossa asuneen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi. Villa Väinölässä on aikoinaan toiminut myös verotoimisto, hammaslääkärin vastaanotto ja Alajärven kunnan vapaa-ajantoimistot sekä asunto- ja rakennustarkastustoimistot.

Rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan vuonna 2015. Villa Väinölän viimeisin remontti valmistui keväällä 2018 ja sitä remontoitiin Museoviraston, Aisaparin sekä Alajärven kaupungin rahoituksella. Villa Väinölässä järjestetään nykyisin näyttelyitä, tapahtumia sekä arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Nelimarkka-museon kautta rakennuksen voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Laajalahden museot – arkkitehtuuria, taidetta ja kotimuseoita meren rannalla!

Museokierros Helsingin Laajalahden ympärillä, tavanomaisten turistireittien ulkopuolella paljastaa seitsemän uniikkia museokohdetta, jotka on mahdollista kokea yhdessä tai erikseen. Luonnonkauniin ympäristön lisäksi kohteita yhdistää mielenkiintoinen arkkitehtuuri, ja se, että ne ovat aiemmin olleet koteja ja/tai työtiloja. Didrichsenin, Villa Gyllenbergin ja Gallen-Kallelan museoissa on lisäksi nähtävissä merkittäviä taidekokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä.

Alvar Aallon kotitalossa ja Alvar Aallon ateljeessa Munkkiniemessä voi osallistua opastetuille kierroksille ympäri vuoden. Arkkitehtuurin ja muotoilun ystävät saavat vierailulla kohteisiin kosketuksen Alvar Aallon perheen mielenkiintoiseen elämään ja arkkitehtitoimiston tuotteliaaseen arkeen. Kierrosten yhteydessä voi tutustua myös kotitalon ja ateljeen kauniisiin pihoihin.

Tamminiemen opastetuilla yleisökierroksilla pääsee eläytymään erityisesti talon pitkäaikaisimman asukkaan, presidentti Urho Kekkosen (1900–1986), aikaan ja aistimaan 70-luvun sisustuselementtejä ja muotoilua – kesäaikaan nähtävänä on myös Tamminiemen legendaarinen, tervantuoksuinen rantasauna. Vieressä sijaitseva Seurasaaren ulkomuseo herää henkiin kesällä. Kauniit ja kiehtovat rakennukset, sekä saaren upea luonto, kuuluvat sekä helsinkiläisten että ulkomaalaisten suosikkikohteisiin.

Pienestä Kuusisaaresta löytyy peräti kaksi korkeatasoista taidemuseota. Didrichsenin taidemuseossa on esillä 2-3 vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Naapurissa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä on esillä sekä museon omaa kokoelmaa, johon kuuluu mm. 38 Helene Schjerfbeckin teosta, sekä vaihtuvia näyttelyitä. Kesälauantaisin Kuusisaareen pääsee Kauppatori-Kuusisaari -väliä liikennöivällä vesibussilla.

Hulppeat kahvittelu- ja museomaisemat löytyvät myös Laajalahden pohjoisrannalta. Gallen-Kallelan Museo, joka sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ateljeelinnassa, esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää, sekä nykytaidetta. Heinäkuusta alkaen museoon voi polkaista myös kaupunkipyörällä.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Suomen ilmailu­historian helmet Vantaalla

Tällä päiväretkellä suoritetaan pikakurssi Suomen ilmailuhistoriaan ja ihastellaan erityistä Aalto -helmeä Vantaalla. Vierailukohteena ilmailumuseo tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa koko perheelle, ilmailuharrastajille sekä noviiseille. Museossa on nähtävillä noin 70 lentokonetta eri aikakausilta sekä paljon muutakin ilmailuun liittyvää esineistöä kuten lentomoottoreita ja pienoismalleja. Museokävijät voivat tutustua monipuolisesti matkustus-, harrastus- ja sotilasilmailuun kiertämällä museon kahdessa suuressa perusnäyttelyhallissa sekä vaihtuvien erikoisnäyttelyiden välihallissa.

Vantaan Veromiehen alueelta löytyy myös arkkitehtonisesti merkittävä Alvar Aallon suunnittelema rivitalokokonaisuus Aerola, joka linkittyy vahvasti Helsinki-Vantaan lentokentän historiaan. Aerolan rivitalot suunniteltiin Finnairin edeltäjän Aero Oy:n työntekijöiden asunnoiksi, jotka tarvitsivat asuntoja lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää, joka avattiin lentoliikenteelle olympiavuonna 1952. Rivitalot valmistuivat Pyhtäänkorventielle vuosina 1953–1955. Aerolan rivitalot ovat Aallon ainoat Vantaalle suunnittelemat rakennukset ja ne ovat arvokas osa Vantaan rakennusperintöä.

Iittalan lasi­tehdas ja Design­museo Iittala

Suomalainen muotoilu on tunnettu lasistaan. Iittalassa elää ja voi hyvin suomalaisen lasin keskus, maan ainoa toiminnassa oleva lasitehdas. Iittalan tarina alkoi vuonna 1881, jolloin kylälle perustettiin lasitehdas. Nykyään Iittalan muotoilutarina tunnetaan ympäri maailman.

Alvar ja Aino Aallon nimet on yhdistetty Iittalaan alusta alkaen. Alvar Aalto halusi vapauttaa lasin geometrisesta muodosta ja luoda vaikutelman orgaanisista, elävistä muodoista. Alvar ja Aino Aalto uskoivat, että esineiden tulee olla olennaisia, kauniita, hyödyllisiä ja demokraattisesti kaikkien saatavilla. Tänä päivänä Aalto-maljakko on suomalaisen muotoilun symboli ja yksi maailman kuuluisimmista lasiesineistä. Jokainen maljakko on suupuhallettu Iittalan lasitehtaalla.

Iittalan lasitehdas tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata, miten taitavat puhaltajat loihtivat sulasta lasimassasta Aalto-maljakoita, taide-esineitä ja kaikille tuttuja käyttöesineitä. Lasinpuhaltajien vaativaa työskentelyä voi seurata joko itsenäisesti tehtaan katseluparvella tai ennakkoon varatulla käynnillä oppaan kanssa.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Iittalan lasitehtaan teollisuusympäristössä sijaitsee myös Designmuseo Iittala, jossa kävijä voi tutustua lasitehtaan ja sen taiteilijoiden historiaan. Perusnäyttely esittelee Iittalan lasihistoriaa, niin tunnettuja taide-esineitä kuin merkittäviä sarjatuotteita 1880-luvulta nykypäivään. Keskeisessä osassa ovat Aalto-maljakko ja suomalaisen muotoilun kultakaudella, 1950-luvulla, syntyneet esineet.

Maison Louis Carré

Maison Louis Carré on yksi merkittävimmistä ja yksityiskohtaisimmista Alvar Aallon suunnittelemista yksityistaloista. Varakkaalle pariisilaiselle taidekauppiaalle ja keräilijälle vuosina 1959 – 1963 rakennettu talo sijaitsee pienessä Bazoches-sur-Guyonnen kylässä historiallisessa maaseutumaisemassa lähellä Versaillesia ja Chartresia. Aalto suunnitteli rakennuksen yhteistyössä toisen vaimonsa Elissa Aallon kanssa.

Tammikuussa 1955 Aaltoon otti yhteyttä tunnettu ranskalainen taidekauppias Louis Carré vaimoineen. He halusivat rakennuttaa taiteellisesti korkealaatuisen ja ylellisen huvilan suurelle tontille, jonka Carré oli hankkinut läheltä Bazochesin kylää, kumpuilevaan historialliseen maastoon Rambouilletin metsän lähellä. Arkkitehtuurin lisäksi Aallon tuli suunnitella mahdollisimman yksityiskohtaisesti sisustus sekä koko tontin maisemointi istutuksineen.

Talon kalteva kattolinja mukailee maaston muotoa. Katon materiaalina on sinertävä normandialainen liuskekivi, perustukset ja osa seinistä ovat Chartresin kalkkikiveä. Lisäksi julkisivuissa käytettiin valkoiseksi slammattua tiiltä sekä marmoria. Talon tuli muodostaa eksklusiivinen näyttelytila taidekauppiaan kokoelman helmille, joten sisätilat jakautuivat vieraiden ja asiakkaiden viihdyttämiseen tarkoitettuihin huoneisiin sekä yksityisempiin asuintiloihin. Tilavassa sisääntulohallissa on kookkaat seinäpaneelit taideteosten ripustamista varten sekä vapaamuotoisesti polveileva korkea puukatto, jonka rakensivat Suomesta tuodut puusepät. Heidän työtään oli myös suuren olohuoneen porrastettu puinen alakatto. Olohuoneen panoraamaikkunat avautuvat laajaan maisemaan.

Erityisesti taloon suunnitellut valaisimet, huonekalut sekä kiintokalusteet useine ainutlaatuisine yksityiskohtineen muodostavat yhdessä taideteosten kanssa kokonaisuuden, joka kilpailee modernissa ylellisyydessä Villa Mairean kanssa. Herra ja rouva Carrén makuuhuoneet sekä niihin liittyvä suomalainen sauna ja tuulelta suojattu yksityinen puutarha ovat niin ikään huolellisesti suunniteltuja. Keittiön, toimiston ja ylellisen vierashuoneen ylle nousevan katonharjan alle jää tilaa neljälle palvelijan huoneelle.

Talo liittyy pengerretyillä ruohoportailla ympäröivään vanhaan puutarhaan. Samantapaista ratkaisua Aalto käytti esimerkiksi Säynätsalon kunnantalossa sekä Muuratsalon koetalossa.  Lounaaseen laskeutuvat amfiteatterimaiset kiviportaat Aallon arkkitehtitoimiston sisäpihan tapaan. Lisäksi taloon kuuluu autotalli ja uima-allas. Maison Louis Carré vihkittiin käyttöön 1959, mutta rakennustyöt jatkuivat vuoteen 1961.

Seinäjoen Suojelus­kuntatalo

Seinäjoen Suojeluskuntatalon tilaajana oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiiri, joka käytti kolmikerroksista rakennusta useisiin eri tehtäviin. Päärakennuksessa toimivat alunperin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ja Lotta Svärd -järjestön toimistot. Talon ylin kerros oli asuinkäytössä.

Suojeluskuntatalon päärakennuksen kivirakenteinen, puoliksi maanalainen pohjakerros sisältää pyöreän kokoussalin, aulan ja naulakkotilat. Puurakenteisissa yläkerroksissa sijaitsevat toimistotilat ja ylimpänä asuintilat, joihin on erillinen sisäänkäynti rakennuksen päädystä. Päärakennuksen lisäksi suunniteltiin kaksikerroksinen piharakennus, jossa on autotalli, sauna, pesutupa ja asevarasto sekä neljä pientä asuntoa yläkerrassa. Piha-alueen toiseen laitaan rakennettiin myöhemmin matala puinen varasto. Pihaa ajateltiin käytettäväksi harjoitus- ja paraatialueena.

Toisen maailmansodan jälkeen siirtyi muuhun käyttöön. Vuosikymmenten varrella rakennuksessa ovat toimineet muun muassa Nuorisoseuraliitto, koulu sekä matkatoimisto. Rakennusta hallinnoi nykyään Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja siellä toimii Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo.  Päärakennuksessa sijaitsevat näyttelytilat, kokoustila, info ja museokauppa. Piharakennuksessa on myös näyttelytiloja sekä museon toimisto.

Suojeluskuntatalo on säilynyt muuttumattomana nykyhetkeen ja sen rakennukset pihapiireineen suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2002.

Rakennustyyliltään Suojeluskuntatalo on pohjoismaista klassismia, jossa on myös piirteitä pohjalaisesta rakennusperinteestä. Päärakennuksen epätavallinen porrashalli, julkisivun pilasterit sekä pompeijilaistyylisesti maalattu kokoussali tekevät rakennuksesta erään Aallon uusklassistisen kauden päätöistä. Aalto suunnitteli myös osan sisustuksesta kuten huonekaluja, valaisimia ja muita yksityiskohtia.

Alkuperäisen suunnitelman loggiaportaikkoa päädyn sisäänkäynnin yhteyteen ei toteutettu.

Rakennuksen sisäpihalla on kuvanveistäjä Pentti Papinahon tekemä valtakunnallinen Suojeluskuntalainen-patsas sekä Suojeluskuntapoika ja Lotta -reliefi.

Alvar Aalto – elämä ja työ Alajärvellä

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Alajärven Aalto-keskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnitelema talo Villa Väinölä.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä, Alvar Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.