AaltoAlvari uimahalli

AaltoAlvari on ainoa Alvar Aallon suunnittelema uimahalli. Uimahallissa on myös kuntosali, sisäliikuntasali sekä kahviopalvelut. Uimahalli nivoutui osaksi Jyväskylän korkeakoulun arkkitehtuurikilpailun suunnitelmia. Se on nykyään myös tärkeä osa Jyväskylän kaupungin tarinaa suomalaisena yliopistokaupunkina sekä liikuntatieteiden keskuksena. Uimahalli rakennettiin useassa eri osassa. Vanhin osa uimahallista on vuodelta 1955, jossa sijaitsee myös 25-metrinen uima-allas. Vuonna 1964 rakennettiin lastenallas ja vuonna 1975 halliin lisättiin 50-metrinen uima-allas. Kylpyläosasto valmistui vuonna 1991. Kylpyläosaston valmistumisen jälkeen uimahalli sai nimekseen AaltoAlvari.

AaltoAlvari suojeltiin rakennussuojelulain perusteella vuonna 1992, lukuunottamatta 90-luvun kylpyläosaa. AaltoAlvaria on kunnostettu vuosien saatossa vaiheittain. Ensimmäiset varsinaiset peruskorjaukset alkoivat vuonna 1998, jolloin tartuttiin 25 metrin allasosastoon. Viimeisimpänä korjauksena päättyivät vuonna 1975 valmistuneen osan työt vuonna 2013, joten enää kylpyläosa on korjaamattomassa asussaan. Kylpyläosastoon ollaan suunnittelemassa peruskorjausta lähivuosina sekä mahdollista laajennusosaa. Suunnitellut peruskorjauksen tavoitteena on tehdä AaltoAlvarista Suomen johtava vesiliikuntakeskus, jossa viihtyvät niin Jyväskylän kaupungin asukkaat ja eri lajien harrastajat kuin myös matkailijat.

Uimahallien rakentaminen yleistyi Suomessa 1950-luvulla, jolloin niiden taustoihin ja rahoitukseen liittyi erilaisia järjestelyjä. Jyväskylässä halli oli Kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hanke, jota kaupunki tuki osaltaan ja valtio veikkausvoittovaroin. Samoihin aikoihin kuin korkeakoulun arkkitehtuurikilpailua valmisteltiin vuonna 1950, ylioppilaskunta suunnitteli uudisrakennuksiin liittyvää hallia Ilmari Niemeläisen kanssa. Tämä oli arkkitehti ja olympiatason uimari. Arkkitehtuurikilpailun yhteydessä halli nivoutui osaksi Kasvatusopillisen korkeakoulun suunnitelmia.

Voimistelurakennukset ja uimahalli esiintyvät arkkitehti Alvar Aallon johdolla tehdyssä kilpailuehdotuksessa ”URBS” jo luonnosvaiheessa. Niiden sijoittelu kampuksella oli yksi Aallon ehdotuksen vahvuuksista, jotka toivat hänelle voiton ja suuren suunnittelutyön. ”Voimistelusaleista uimahalleineen muodostettu urheilutalo liittyy kauniisti alueen keskellä olevaan urheilukenttään sulkematta avonaista laaksomaisemaa ja soveltuu sijainniltaan edullisesti mahdolliseen korkeakoulun ulkopuoliseen käyttöön”, kehui tuomaristo pöytäkirjassaan.

Kilpailun jälkeisessä toteutussuunnittelussa uimahallin koko kasvoi. Se eriytyi toiminnallisesti voimistelurakennuksista saaden katsomon sekä oman puku- ja pesuhuonekokonaisuutensa – tosiaan vain yhden. Toisen voimistelurakennuksen pesuhuoneesta oli kulku uimahalliin, mutta käytännössä eri sukupuolet käyttivät hallia omissa vuoroissaan. Uimarit pääsivät halliin 19.9.1955, jolloin Jyväskylässä avautui maamme toinen kunnallinen uimahalli.

Esihistoriasta Alvar Aaltoon Eurassa

Päivän aluksi tutustutaan Jalmari Karhulan suunnittelemaan Euran nuorisoseurantaloon Euran Pirttiin. Nautitaan Pirtillä aamukahvit sekä muun muassa talossa leivotut maittavat Euran rinkilät, jotka on valittu Suomalaisen elävän perinnön luetteloon.

Matka jatkuu vanhassa kivinavetassa sijaitsevaan Esihistorian opastuskeskus Nauravaan lohikäärmeeseen, jossa opas on vastassa. Tutustutaan opastetusti Euran esihistoriaan, erityisesti alueen rikkaaseen viikinkiaikaan. Pääset kokeilemaan muun muassa esihistoriallisia kädentaitoja ja arvuuttelemaan viikinkiaikaisen miekkakopion painoa. Nauravan lohikäärmeen myymälästä voi ostaa tuotteita, joiden lähtökohtana ovat Euran rikkaat muinaislöydöt.

Jatketaan bussilla oppaan kanssa kohti Luistarin muinaispuistoa, joka on yksi koko Suomen merkittävimmistä muinaisjäännösalueista. Luistarista on tutkittu yli 1300 rautakautista hautaa, joista tunnetuin on ns. Euran emännän hauta, jonka perusteella on valmistettu Euran emännän muinaispuku. Kesäaikaan näyttelyaitassa on esillä valokuvanäyttely alueen kaivauksista.

Opastetun kierroksen jälkeen suunnataan oppaan johdolla Kauttuan Ruukinpuistoon ja nautitaan lounas Kauttuan Ruukinkartanossa, joka on rautaruukin aikainen päärakennus vuodelta 1802.

Päivä jatkuu lounaan jälkeen opastetulla kiertokävelyllä tai -ajelulla Kauttuan Ruukinpuistossa. Tutustutaan teollisuusmiljöön rakennuskantaan: vanhoihin rautaruukin asuintaloihin ja Ruukinpuiston vierailukeskukseen. Tämän jälkeen tutustutaan Alvar Aallon kädenjälkeen Ruukinpuistossa. Vieraillaan Terassitalon huoneistonäyttelyssä, jossa arkkitehtuuri, sisustus ja taide kohtaavat. Päivän päätteeksi tutustutaan muihin Aalto-kohteisiin, kuten Jokisaunaan, joka on alun perin työläisille rakennettu sauna- ja pesularakennus. Rakennuksessa toimii nykyisin kahvila ja design-myymälä. Nautitaan iltapäiväkahvit Jokisaunalla.

Kauttuan Ruukinpuistossa voi myös yöpyä Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Aallossa, joka oli alun perin naisvirkailijoitten asuntola.