Sunilan selluloosa­tehdas ja asuin­alue

Funktionalismin helmi Sunilan sellutehdas ja asuinalue

Aikoinaan Sunilasta tuli Aallon kansainvälisen modernismin ikoni, jota esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä vuosina 1937 ja 1939. Sunilan sellutehdas ja asuinalue (1936–54) on laajin Aallon alkuperäisten suunnitelmien mukaan toteutunut kokonaisuus; tehdas ja metsälähiö Suomenlahden rannalla Kymijoen suistossa. Asemakaavaltaan suojellussa Sunilassa on mm. tehtaanjohtajan talo Kantola, 12 rivi- ja kerrosasuintaloa ja muotokieleltään mielenkiintoisia huoltorakennuksia. Aluetta leimaavat laajat nurmikentät ja pelkistetyt mäntypihat.

Sunilan urheilukenttä ja sen ulkokuntoilulaitteet ovat aktiivisessa käytössä ja talvisin kentän luistelurataa kiertää myös latu. Myös Sunilan valaistu kuntorata on kunnostettu vuonna 2023. Kahden kilometrin päässä Sunilasta sijaitsee upea Äijänniemen uimaranta. Luonnonkivinen mäntykankainen hiekkaranta soveltuu erinomaisesti myös pienten lasten perheille matalan rannan ansiosta. Alueella on pukusuojat, WC, jätehuolto ja grillipaikka.

Sunilan alueella palvelevat mm.

Sunilan Kantola

Pro Sunila kaupunginosayhdistys ja Sunilan Aalto-kodit tapahtuma

Sunilan pirtti

Korttelikoti Alvariska

Visit Sunila -majoitusta

Tehtaanmäen asuinalue ja koulu Kouvolan Inkeroisissa

Alvar Aallon Tehtaanmäelle suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kouvolassa sijaitseva kokonaisuus muodostuu tehdasrakennuksista, Rantalinjan paritaloista, Tervalinjan rivitaloista, kolmesta omakotitalosta (Insinööritalot), kolmesta kerrostalosta, Tehtaanmäen koulusta ja Karhunkankaan omakotitaloista.

Tampella Oy perusti 1930-luvun lopulla Inkeroisiin Anjalan paperitehtaan ja rakennutti tehtaan (1937-38) lisäksi myös asuntoja työntekijöille, insinööreille ja työnjohtajille. Alvar Aalto suunnitteli lukuisten tehdas- ja asuinrakennusten lisäksi muutos- ja laajennustöitä alueen olemassa olevaan rakennuskantaan. 1980-luvulla paperitehdasta uusittiin ja Tampellan tehdas siirtyi Stora Enson omistukseen vuonna 1993.

Aalto laati muutossuunnitelmat tehtaan pääkonttorin sisäänkäyntiin ja pohjakaavaan sekä lähistöllä sijaitsevaan isännöitsijäntaloon. Suuri osa tehdasalueen asuinrakennuksista valmistui 1938, Tehtaanmäen koulu vuonna 1940. Aallon Inkeroisiin vuonna 1937 suunnittelema asemakaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.

Aallon suunnittelemat rakennukset olivat aikanaan moderneja ja uudenaikaisia. Suunnittelun oli täytettävä tehtävänsä rationaalisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Aalto arvosti teknologiaa ihmisen palveluksessa, parempien asumisolojen mahdollistajana. Aallolle arkkitehtuuri ei ollut universaalisti paikasta toiseen monistettavissa, vaan suunnittelu tapahtui alueen maaston ja maiseman ehdoilla. Rakennukset sijoitettiin maisemaan, luonto sai jäädä lähelle.

Inkeroisten projekti linkittyy Aallon hieman aiemmin suunnitteleman Sunilan selluloosatehtaan ja asuinalueen rakennuttamiseen, kun teollisuusyritysten yhtymään kuulunut Tampella vakuuttui Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelutaidoista. Sunila rakennettiin neitseelliseen maastoon, kun taas Inkeroinen sopeutettiin olemassa olevaan rakennuskantaan sekä asutuksen että teollisuuden suhteen.

Inkeroisissa sosiaalinen hierarkia ilmeni talotyypeissä ja rakennustyylissä. Insinööreille rakennettiin omakotitaloja, joista yli-insinöörin asuintalo oli suurin; työnjohtajat asuivat paritaloissa; virkailijat ja työntekijät rivi- ja kerrostaloissa. Modernismin sosiaalisen vastuuntunnon ja tasa-arvon hengessä kaikille pyrittiin takaamaan hyvät elinolot. Esimerkiksi Tervanlinjan ja Rantalinjojen taloihin tuli sisään lämmin vesi.

Tehtaanmäellä oli kaksi yleistä saunaa, jollainen myös Karhunkankaan omakotialueelle rakennettiin. Asunnoista haluttiin luoda näköyhteys luontoon, tuoda puutarhat ja ulkoterassit sisätilojen jatkumoksi. Ihmisen oli saatava asua myös vapaasti ja riippumattomasti.

Kymijoki on muovannut koko Kymenlaakson historiaa ja synnyttänyt Kouvolaan moninaisia maanviljelyn ja teollisuuden, talojen ja taajamien kulttuuriympäristöjä. Sahat ja puunjalostusteollisuus sijoittuivat vesivoiman ja -reittien varrelle.

Metsäteollisuuden suuryritykset edistivät kaupunkien kasvua, uudistivat elinkeinorakennetta ja vaikuttivat sosiaalisten yhdyskuntien muodostumiseen. Teollisuusalueelle ominainen maisema syntyi tehtaasta savupiippuineen, jonka ympärille asettuivat tehtaanjohtajien huvilat ja työntekijöiden asuinrakennukset.

Anjalan ja Inkeroisten puunjalostusteollisuus sai alkunsa Ankkapurhasta, eli suuresta koskesta. Inkeroisissa paperi- ja kartonkitehtaiden historian kerrokset näkyvät eri rakennusvaiheiden kautta. Alueen vanhimpia rakennuksia ovat 1800-luvun lopun punatiiliset tehdasrakennukset ja perinteiset puurakenteiset asuintalot. Arkkitehti A.M. Hedbäckin suunnittelema kartonkitehdas vuodelta 1887 on rakennuksista vanhin ja säilynyt sisätiloiltaan lähellä alkuperäistä. Vanhassa kartonkitehtaassa toimii Ankkapurhan teollisuusmuseo, jossa on nähtävillä Inkeroisiin 1897 hankittu Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone. Tehtaan kerho, entinen koulurakennus, on valmistunut 1890-luvun keskivaiheilla, nykyinen tehtaan Klubi vuodelta 1892 on ollut alunperin asuinkäytössä. Arkkitehti B. Federleyn suunnittelema Inkeroisten kirkko valmistui 1910, S. Frosteruksen ja O. Gripenbergin suunnittelema vesivoimalaitos rakennettiin vuosina 1921-1922.

Kouvolan Aalto-kohteet

Alvar Aallon merkittävimmät työt Kouvolassa sijaitsevat Inkeroisissa, Ankkapurhan kulttuuripuiston alueella Inkeroisissa. Aallon suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen teollisuusrakennusten lisäksi Rantalinjan paritalot ja Tervalinjan rivitalot, kolme Insinööritaloa sekä kerrostaloja tehtaan työntekijöille. Kouvolan kaupungista voi bongata myös Kasarminmäen portinpylväät, jotka nuori arkkitehti suunnitteli armeija-aikanaan varuskunta-alueelle.

Aluetta täydentävät vuonna 1940 valmistunut Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotialue, jonka asuinrakennuksista suuri osa valmistui vuonna 1938. Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu. Aallon vuonna 1937 suunnittelema kaava kattoi koko Inkeroisten keskustan, mutta toteutui vain Karhunkankaalla ja tehtaan läheisyydessä.

Kouvolan keskusta-alue on myös kiinnostava kohde arkkitehtuurimatkailijalle. Modernismia edustava Kouvolan hallintokeskus on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kouvolan kaupungintalo (Bertel Saarnio, Juha Leiviskä, 1964-68, 1969) on kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön luokittelema modernin arkkitehtuurin merkkiteos. Uudistettu kävelykatu Manski kauppoineen ja kahviloineen houkuttelee ostoksille ja levähtämään. Kulttuurinnälkäinen matkailija suuntaa tutustumaan myös Poikilo-museoihin kuuluvan Kouvolan taidemuseon tasokkaisiin näyttelyihin ja valoa tulvivaan museorakennukseen.

Kauttuan ruukin­puisto Eurassa

Kauttuan Ruukinpuisto on rakentunut yli 330 vuoden ajan rauta- ja paperiteollisuuden ympärille. Vierailija pääsee tutustumaan ruukkialueeseen muun muassa arkkitehtuurin, näyttelyiden, puotien, kahviloiden ja ravintoloiden kautta.

Ruukinpuisto tunnetaan monikerroksellisesta arkkitehtuuristaan aina ruukkiajan punamullasta Alvar Aallon modernismiin. Tunnetuin Aalto-kohde on vuonna 1938 valmistunut Terassitalo, johon pääsee tutustumaan näyttelytilan kautta. Muita Aallon rakennuksia ruukkikylässä ovat mm. sauna- ja pesularakennus sekä majoituskohde Villa Aalto. Ruukinpuisto kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.