Kulttuurirakennukset - Visit Alvar Aalto

Pyöräretki Alvar Aallon arkkitehtuuriin Jyväskylässä

Kesto: 2 tuntia
Pituus: 6,8 km

Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään vuosien varrella lähes 30 kohdetta. Joukossa on sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia, kuten Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän yliopiston kampusalue ja uimahalli AaltoAlvari. Alvar Aalto -pyöräreitti tarjoaa mahdollisuuden tutustua Jyväskylän keskustaan ja samalla Alvar Aallon arkkitehtuuriin eri kaupunginosissa.

Nykyään Jyväskylä tunnetaan liikuntakaupunkina, ja sen monipuoliset pyöräilymaastot sekä ulkoilumahdollisuudet houkuttelevat liikkumaan. Kaupunkiin ja sen tunnetuimpiin arkkitehtonisiin kohteisiin onkin helppo tutustua pyöräillen tai kävellen. Kauniit järvimaisemat kehystävät mäkistä maastoa, ja alueelta löytyy useita paikallisten suosimia pyöräily- ja ulkoilureittejä.

Alvar Aalto -pyöräreitti johdattaa Jyväskylän keskustan kautta eri kaupunginosiin, joissa on mahdollista kokea Aallon arkkitehtuuria. Reitti soveltuu erinomaisesti niin vierailijoille kuin paikallisille, ja sen varrella voi ihailla Jyväskylän tunnetuimpia nähtävyyksiä sekä Aallon suunnittelemia rakennuksia.

Reitti alkaa Aalto2-museokeskukselta ja jatkuu Jyväskylän keskustaan sekä Taulumäen ja Viitaniemen järvimaisemiin, joissa sijaitsee yksi kaupungin ikonisimmista rakennuksista. Lopuksi matka kulkee takaisin keskustaan, missä voi tutustua muun muassa Jyväskylän yliopistoon – yhteen Suomen arkkitehtonisesti kiinnostavimmista kampusalueista.

Pyörän selkään nousemalla avautuu ainutlaatuinen näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkiympäristöön!

Reittikuvaus

Aalto2 -museokeskus
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
Casa Laurén 1925–1928
Vapaudenkatu 12, 40100 Jyväskylä
Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus 1964–1982
Vapaudenkatu-Kilpisenkatu-Hannikaisenkatu-Gummeruksenkatu, 40100 Jyväskylä
Jyväskylän suojeluskuntatalo ns. Valtiontalo 1926–1929
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
Nikolainkulma
Vapaudenkatu 53, 40100 Jyväskylä
Työväentalo 1924–1925
Väinönkatu 7, 40100 Jyväskylä (At the intersection of Väinönkatu and Kauppakatu)
Nuoran talon muutostyö 1923–1924
Hongikontie 9, 40200 Jyväskylä
Viitatorni 1957–1962
Viitaniementie 16, 40720 Jyväskylä
Aira-talo 1924–1926
Tapionkatu 2, 40100 Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto Seminaarinmäki 1951–1971
Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä
Villa Karpio 1923
Lehtisenkuja 1, 40600 Jyväskylä

Reitti Google Maps -kartalla

Aalto-matkat: kuratoidut elämykset arkkitehtuurin ystäville

Tervetuloa Alvar Aalto -reitille – matkalle, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun taika herää eloon, kutsuen sinut katsomaan maailmaa uusin silmin. Alvar Aalto (1898–1976), modernin arkkitehtuurin mestari, suunnitteli tiloja, joissa ihmisläheisyys on keskiössä. Hänen teoksensa eivät ole vain rakennuksia – ne ovat elämyksiä, jotka puhuttelevat sielua. Suomessa ja ympäri maailmaa sijaitsevat Aallon luomukset toimivat portteina uudelleen ajateltuun maailmaan.

Vuonna 2021 tämä ainutlaatuinen reitti sai Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi myönnetyn sertifikaatin – kunnianosoituksen sen merkittävästä roolista Euroopan rikkaassa kulttuuriperinnössä. Alvar Aalto -reitti tarjoaa enemmän kuin kierroksen arkkitehtonisten mestariteosten äärelle – se kutsuu astumaan tiloihin, joissa muotoilu, luonto ja inhimillisyys sulautuvat yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.

Tämä katalogi johdattaa sinut kuratoituun valikoimaan Aalto-elämyksiä. Jokainen paketti on tarkoin suunniteltu seikkailu Aallon maailmaan, yhdistäen hänen ikonisen arkkitehtuurinsa paikallisen kulttuurin ainutlaatuisiin piirteisiin. Rauhallisista suomalaisista maisemista vilkkaisiin eurooppalaisiin Aalto-kohteisiin – näiltä matkoilta löytyy jokaiselle jotakin. Olitpa sitten ensikertalainen tai vakiintunut Aalto-ihailija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi ja etsimme jatkuvasti uusia kumppaneita rikastuttamaan tätä kokemusta.

Astut tiloihin, jotka rikkovat tavanomaisuuden rajat – joissa jokainen kaari, jokainen yksityiskohta ja jokainen materiaali kertoo tarinaa, joka muuttaa tapasi nähdä ympäröivä maailma. Tämä on Alvar Aalto -reitin ydin: kutsu löytää kauneutta, toiminnallisuutta ja elämän yhteyttä uudella tavalla, yhden modernin arkkitehtuurin suurimman visionäärin silmin.

Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.

Pääset lataamaan englanninkielisen pdf-katalogin tästä: Alvar Aalto Route Matkailutuotteet

Aalto2-museokeskus

Aalto2-museokeskus on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriympäristön kohtaamispaikka Jyväskylän Ruusupuistossa. Se yhdistää kaksi arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon. Keski-Suomen museo (1959-1961, 1991) on kulttuurihistoriallinen museo, joka keskittyy pääosin keskisuomalaiseen kulttuuriperintöön. Alvar Aalto -museo (1971-1973) on osa Alvar Aalto -säätiötä, joka huolehtii maailmankuulun arkkitehdin ja muotoilijan henkisestä ja aineellisesta perinnöstä.

Museorakennukset liittyvät toisiinsa valoa tulvivalla uudisosalla, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto A-Konsultit. Uudisosaan (valm. 2023) sijoittuvat museoiden yhteiset oleskelutilat sekä Aalto2 Shop ja Aalto2 Café:n tiloja.

Aalto2 toteuttaa Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista, sillä museokeskuksessa yhdistyvät luontevasti arkkitehtuuri, muotoilu, kulttuuriperintö, taide ja tiede. Museokeskuksen laaja ja monipuolinen näyttelytarjonta, tapahtumaohjelmisto ja oheispalvelut tarjoavat mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa erilaisille kohderyhmille.

Lue lisää museokeskuksesta Aalto2:n verkkosivuilta.

Museokeskuksen monipuoliset tilat soveltuvat loistavasti myös yritysten kokous- ja iltatilaisuuksiin.

Alajärven kaupunginkirjasto

Alajärven kaupunginkirjasto on Arkkitehtitoimisto Aalto & Co:n viimeinen suunnittelutyö. Kirjasto valmistui vuonna 1991 ja sen pääarkkitehtinä toimi Heikki Tarkka.

Suunnittelutyöhön osallistui myös Aallon puoliso Elissa Aalto, joka viimeisteli useita Aallolta kesken jääneitä rakennuksia. Vuonna 1966 Alvar Aalto laati Alajärvelle hallintokeskussuunnitelman, jonka asemapiirrokseen ja pienoismalliin kirjastorakennuksen suunnitelmat perustuvat.

Kirjaston pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Alajärven Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja seurakuntataloa. Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat toisistaan lyhyen kävelymatkan etäisyydellä.

Kirjaston muotoilun sykähdyttävin kohta on aaltomaisesti kiemurteleva puinen kattopaneeli. Puun eri sävyt, aaltomaiset linjat ja kirjastosalin avaruus luovat rakennuksesta orgaanisen ja luonnonläheisen vaikutelman.

Kirjastotoiminnan lisäksi rakennuksen tiloissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alajärven seurakuntatalo

Seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin 1969 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Japanilaisvaikutteinen seurakuntatalo sisältää paljon vapaata, valoisaa ja yhtenäistä tilaa. Seurakuntatalon pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja kirjastoa.

Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat lyhyen kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Yhdessä Aalto-keskuksen rakennukset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Seurakuntatalon sisällä on paljon avointa tilaa. Aallon kiinnostus japanilaista kulttuuria ja arkkitehtuuria kohtaan huokuu seurakuntatalon sisätilojen estetiikasta. Seurakuntatalon sisä- ja ulkotilojen pelkistetty ulkoasu toimii vastakohtana rakennuksen takana sijaitsevalle Carl Ludwig Engelin suunnittelemalle Alajärven kirkolle. Vaikka rakennusten tyylit ovat täysin erilaiset, niiden värimaailmat ovat samanlaiset.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Nelimarkka-museo ja Villa Väinölä Alajärvellä

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Nelimarkka-museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Taiteilija Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi museon tehtäviin kuuluu pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus. Museon kokoelma koostuu pääasiassa Eero Nelimarkan tuotannosta vuosilta 1910 – 1976, mutta kokoelmissa on myös teoksia muilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esimerksiksi Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä.

Museosta voi varata räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Villa Väinölä

Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen kodiksi ja toimistoksi. Kerrotaan, että Aalto piirsi ensimmäisen version rakennuksesta Italiaan suuntautuneen häämatkansa jälkeen. Villa Väinölän alkuperäinen suunnitelma perustui Aallon vuonna 1925 tekemiin atrium-talon piirustuksiin. Suunnitelma todettiin kuitenkin liian kalliiksi ja erikoiseksi toteuttaa, joten Aalto yksinkertaisti suunnitelmia veljensä toiveiden mukaisesti ja edullisempi versio rakennuksesta valmistui vuonna 1926. Aalto suunnitteli rakennuksen pohjoispäätyyn myös ulkorakennuksen ja se valmistui vuonna 1938.

Väinö Aalto perheineen muuttivat pois Alajärveltä 1950-luvun alussa ja lopulta vuonna 1952 Alajärven kunta osti Villa Väinölän itselleen. Alajärven kunnan omistuksen aikana rakennuksen eteläpäätyyn lisättiin lisäsiipi, joka rakennettiin talossa asuneen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi. Villa Väinölässä on aikoinaan toiminut myös verotoimisto, hammaslääkärin vastaanotto ja Alajärven kunnan vapaa-ajantoimistot sekä asunto- ja rakennustarkastustoimistot.

Rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan vuonna 2015. Villa Väinölän viimeisin remontti valmistui keväällä 2018 ja sitä remontoitiin Museoviraston, Aisaparin sekä Alajärven kaupungin rahoituksella. Villa Väinölässä järjestetään nykyisin näyttelyitä, tapahtumia sekä arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Nelimarkka-museon kautta rakennuksen voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Rovaniemen Aalto-keskus (hallinto- ja kulttuurikeskus)

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus eli Aalto-keskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa.

Aalto-keskuksen kolme rakennusta – kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo – avautuvat viuhkamaisesti kohti keskustaa avaralla, pitkänomaisella puistoalueella. Ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965. Lappia-talo valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1972 ja 1975. Se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Vuonna 1986 valmistuneen kaupungintalon suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen puolisonsa, arkkitehti Elissa Aalto.

Rakennusten arkkitehtoniset korosteet on sijoitettu aukion puolelle, jossa ne muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Kirjaston yläikkunat nousevat näkyvästi ylös rytmikkäästi taittuvasta umpinaisesta julkisivusta ja tuovat luonnonvaloa lainausosastolle. Lappia-talon salitilojen yläosat kohoavat tunturimaisina suoraviivaisen julkisivulinjan yläpuolella. Kaupungintalossa puolestaan valtuustosalista on muodostettu kidemäinen, muuta rakennusta korkeampi torni.

Aallon arkkitehtuuriksi tunnistettavien piirteiden lisäksi rakennuksia sitovat toisiinsa julkisivumateriaalit – vaalea tiili ja keraaminen sauvatiili. Rakennusten sisätilojen materiaalit ovat harkittuja, samoin kalusteet ja valaisimet, jotka ovat osin Artekin mallistoa, osin Aallon toimiston rakennuksiin suunnittelemia.

Nuorisoseurantalo Alajärvellä

Alajärven nuorisoseuran talo vuodelta 1919 on yksi Alvar Aallon opiskeluaikanaan suunnittelemista rakennuksista. Se on samalla myös Aallon ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö. Rakennustyöt toteutettiin nopeasti, ja talo on edelleen käytössä. Nykyinen nuorisoseurantalo, entinen suojeluskuntatalo valmistui vuonna 1920 ja rakennus vihittiin käyttöön 28.11.1920. Rakennuksessa toimi vuoteen 1946 saakka Alajärven suojeluskunta sekä Lotta Svärdin paikallisosasto. Vuonna 1946 rakennus siirtyi Alajärven kirkonkylän nuoriseuralle, jonka omistuksessa rakennus on edelleen.

Hirsirakenteinen rakennus edustaa tyyliltään uusklassismia. Rakennuksessa on pystysuuntainen verhoilu sekä aumattu korkea katto, joka antaa rakennukselle häivähdyksen linnamaisuutta. Ristikkäiset kattoparrut kannattelevat kokoussalin kattoa niin korkealla, että tilaa riittää teatterilavalle sekä orkesteriparvelle. Rakennuksen kruunaa katon karoliininen lanterniini, joka muistuttaa kirkon tapulia. Sivusiipien väliin jäi alunperin pieni kunniapiha, jonka päälle on sittemmin rakennettu eteishalli.

Nuorisoseurantalo sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Sairaalatien varrella lähellä Alajärven keskustaa. Rakennus on tosin rakennettu suurilta osin uudestaan vuonna 1983 sattuneen tulipalon vuoksi. Nuorisoseurantalo palautettiin korjaustöissä alkuperäiseen ulkoasuunsa ja talon uudet vihkiäiset vietettiin vuonna 1985. Alajärven kirkonkylän nuorisoseura ry ylläpitää sekä kunnostaa rakennusta haettavien määrärahojen ja avustusten puitteissa.

Nuorisoseuran kautta rakennusta myös vuokrataan ulkopuolisten käyttöön. Nuorisoseurantalon tilat tarjoavatkin hienot puitteet juhla- ja tapahtumapalvelujen järjestämiseen. Nuorisoseuran taloa voi vuokrata moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten hää- ja syntymäpäiväjuhliin, kokouksiin ja konsertteihin. Talon tilat soveltuvat hyvin noin 30-100 henkilön kokoontumisiin.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Koe Alvar Aallon arkkitehtuuri Jyväskylässä

Koe Alvar Aallon perintö Jyväskylässä, kaupungissa, jota kutsutaan ”Alvar Aallon pääkaupungiksi”. Tällä ainutlaatuisella kiertomatkalla tutustut kaupunkimaisemaan, joka esittelee laajimman kokoelman Aallon töitä eri aikakausilta.

Matkan varrella löydät Aallon arkkitehtuurin mestariteokset, joissa modernismi sulautuu saumattomasti arjen elämään. Et vain näe arkkitehtuuria – sinä koet sen: majoitut, ruokailit ja rentoudut veden äärellä tiloissa, jotka ovat Aallon käsialaa.

Jyväskylä on Aallon tarinan lähtöpiste: täällä hän perusti ensimmäisen toimistonsa, aloitti perhe-elämän ja loi kesäparatiisinsa lähistölle. Kaupunki on myös maailman ainoan Alvar Aalto -museon koti, museon, joka sijaitsee Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.

Kiertomatkalla pääset seuraamaan Aallon tyylin kehitystä – klassismin alkuvaiheista punatiilikauden lämpöön ja valkoisen monumentalismin selkeisiin linjoihin.

Laajalahden museot – arkkitehtuuria, taidetta ja kotimuseoita meren rannalla!

Museokierros Helsingin Laajalahden ympärillä, tavanomaisten turistireittien ulkopuolella paljastaa seitsemän uniikkia museokohdetta, jotka on mahdollista kokea yhdessä tai erikseen. Luonnonkauniin ympäristön lisäksi kohteita yhdistää mielenkiintoinen arkkitehtuuri, ja se, että ne ovat aiemmin olleet koteja ja/tai työtiloja. Didrichsenin, Villa Gyllenbergin ja Gallen-Kallelan museoissa on lisäksi nähtävissä merkittäviä taidekokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä.

Alvar Aallon kotitalossa ja Alvar Aallon ateljeessa Munkkiniemessä voi osallistua opastetuille kierroksille ympäri vuoden. Arkkitehtuurin ja muotoilun ystävät saavat vierailulla kohteisiin kosketuksen Alvar Aallon perheen mielenkiintoiseen elämään ja arkkitehtitoimiston tuotteliaaseen arkeen. Kierrosten yhteydessä voi tutustua myös kotitalon ja ateljeen kauniisiin pihoihin.

Tamminiemen opastetuilla yleisökierroksilla pääsee eläytymään erityisesti talon pitkäaikaisimman asukkaan, presidentti Urho Kekkosen (1900–1986), aikaan ja aistimaan 70-luvun sisustuselementtejä ja muotoilua – kesäaikaan nähtävänä on myös Tamminiemen legendaarinen, tervantuoksuinen rantasauna. Vieressä sijaitseva Seurasaaren ulkomuseo herää henkiin kesällä. Kauniit ja kiehtovat rakennukset, sekä saaren upea luonto, kuuluvat sekä helsinkiläisten että ulkomaalaisten suosikkikohteisiin.

Pienestä Kuusisaaresta löytyy peräti kaksi korkeatasoista taidemuseota. Didrichsenin taidemuseossa on esillä 2-3 vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Naapurissa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä on esillä sekä museon omaa kokoelmaa, johon kuuluu mm. 38 Helene Schjerfbeckin teosta, sekä vaihtuvia näyttelyitä. Kesälauantaisin Kuusisaareen pääsee Kauppatori-Kuusisaari -väliä liikennöivällä vesibussilla.

Hulppeat kahvittelu- ja museomaisemat löytyvät myös Laajalahden pohjoisrannalta. Gallen-Kallelan Museo, joka sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ateljeelinnassa, esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää, sekä nykytaidetta. Heinäkuusta alkaen museoon voi polkaista myös kaupunkipyörällä.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.