Alajärven kaupungin­kirjasto

Alajärven kaupunginkirjasto on Arkkitehtitoimisto Aalto & Co:n viimeinen suunnittelutyö. Kirjasto valmistui vuonna 1991 ja sen pääarkkitehtinä toimi Heikki Tarkka.

Suunnittelutyöhön osallistui myös Aallon puoliso Elissa Aalto, joka viimeisteli useita Aallolta kesken jääneitä rakennuksia. Vuonna 1966 Alvar Aalto laati Alajärvelle hallintokeskussuunnitelman, jonka asemapiirrokseen ja pienoismalliin kirjastorakennuksen suunnitelmat perustuvat.

Kirjaston pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Alajärven Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja seurakuntataloa. Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat toisistaan lyhyen kävelymatkan etäisyydellä.

Kirjaston muotoilun sykähdyttävin kohta on aaltomaisesti kiemurteleva puinen kattopaneeli. Puun eri sävyt, aaltomaiset linjat ja kirjastosalin avaruus luovat rakennuksesta orgaanisen ja luonnonläheisen vaikutelman.

Kirjastotoiminnan lisäksi rakennuksen tiloissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alajärven kaupungin­talo

Alajärven Aaltokohteista kaupungintalo on isoin ja näkyvin. Rakennuksen julkisivua hallitsevat valtuustosalin suuret ikkunat ja pelkistetyt valkoiset seinät.

Alajärven kunnantalon rakennustyöt aloitettiin 1966 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Maastoa mukailevan virastorakennuksen vaikuttavimmat osat ovat aula ja valtuustosali. Valtuustosali on muuta rakennusta korkeampi, ja sitä koristaa erikokoiset ja -muotoiset ikkunat, jotka tuovat sisälle ilta- ja aamuauringon säteet.

Alvar Aalto lähestyi rakennuksiaan kokonaistaideteoksina, joissa myös huonekalut ja valaisimet olivat tärkeä osa suunnittelutyötä. Alajärven kaupungintalon valtuustosalissa on Aallon suunnittelemia kalusteita, pöytiä, tuoleja ja valaisimia, sekä salin eteisaulassa istuimia.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Rovaniemen kaupungintalo

Kaupungintalon valmistuminen vuonna 1986 viimeisteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen, Aalto-keskuksen. Se on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Kaupungintalo suunniteltiin Alvar Aallon luonnosten pohjalta hänen kuolemansa jälkeen Elissa Aallon johdolla.

Rakennuskokonaisuus koostuu useasta erisuuntaisesta siivestä, joita hallitsee valtuustosali veistosmaisine torniosineen. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevat kaupungintalon tärkeimmät tilat kuten valtuustosali, kokoushuoneet ja kaupunginjohtajan huone. Erityisesti kidemäinen valtuustosali erottuu rakennuskokonaisuudesta muuta rakennusta korkeampana tornina.

Kaupungintalon sisustuksessa on muiden Aalto-keskuksen kohteiden tavoin käytetty muun muassa Lapin marmoria ja luonnonväristä puuta. Kaupungintalon kalusteet ja valaisimet ovat osin Artekin tuotantoa ja osin Aallon toimiston tilaan suunnittelemia.

Kain Tapperin ympäristötaideteos “Vuorten synty” sijoitettiin Aalto-keskuksen aukiolle kaupungintalon valmistumisen jälkeen vuonna 1988.

Rovaniemen kaupungintalo on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua vuonna 2026.

Rovaniemen Aalto-keskus (hallinto- ja kulttuurikeskus)

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus eli Aalto-keskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa.

Aalto-keskuksen kolme rakennusta – kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo – avautuvat viuhkamaisesti kohti keskustaa avaralla, pitkänomaisella puistoalueella. Ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965. Lappia-talo valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1972 ja 1975. Se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Vuonna 1986 valmistuneen kaupungintalon suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen puolisonsa, arkkitehti Elissa Aalto.

Rakennusten arkkitehtoniset korosteet on sijoitettu aukion puolelle, jossa ne muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Kirjaston yläikkunat nousevat näkyvästi ylös rytmikkäästi taittuvasta umpinaisesta julkisivusta ja tuovat luonnonvaloa lainausosastolle. Lappia-talon salitilojen yläosat kohoavat tunturimaisina suoraviivaisen julkisivulinjan yläpuolella. Kaupungintalossa puolestaan valtuustosalista on muodostettu kidemäinen, muuta rakennusta korkeampi torni.

Aallon arkkitehtuuriksi tunnistettavien piirteiden lisäksi rakennuksia sitovat toisiinsa julkisivumateriaalit – vaalea tiili ja keraaminen sauvatiili. Rakennusten sisätilojen materiaalit ovat harkittuja, samoin kalusteet ja valaisimet, jotka ovat osin Artekin mallistoa, osin Aallon toimiston rakennuksiin suunnittelemia.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Rovaniemen kirjasto

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen rakennuksista ensimmäisenä toteutui kirjastotalo, joka valmistui vuonna 1965.

Rovaniemen kirjasto koostuu kahdesta yhteen liitetystä osasta: viuhkamaisesta kirjastosalista sekä pitkänomaisesta, suorakulmaisesta toimistosiivestä. Kirjaston sisätilojen suunnittelussa noudatettiin Aallon kirjastoille tyypillistä ideaa, jossa kirjaston lukutilat sijoitettiin muuta kirjastosalia alemmalle tasolle, omiin syvennyksiinsä. Salin viuhkamaisen muodon tavoitteena on mahdollistaa henkilökunnalle esteetön näkymä koko saliin. Kirjastosalin lisäksi rakennus sisältää muun muassa musiikkikirjaston, lehtisalit, näyttely- ja auditoriosalin sekä lastenosaston.

Luonnonvalo ja valaistus olivat tärkeässä asemassa kirjaston suunnitelmissa. Epäsuoraa luonnonvaloa tiloihin tuovat erilaiset ylä- ja kattoikkunat sekä poikkeuksellisen monenlaiset kiinteät erikoisvalaisimet. Tämä luo rakennukseen hienon tunnelman vaihtuvassa pohjoisen valossa kaamoksesta yöttömään yöhön. Osa kirjaston kalusteista ja valaisimista on Artekin vakiomalleja, mutta Aallon toimisto suunnitteli taloon myös erikoiskalusteita sekä ainakin 10 erilaista valaisinmallia.

Rovaniemen kirjasto on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua kesällä 2025.

Seinäjoen Aalto-keskuksen opastettu kierros

Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen laaja hallinto- ja kulttuurikeskus on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen maailmassa. Hallinto- ja kulttuurikeskus koostuu kuudesta rakennuksesta, jotka sijaisevat Seinäjoen keskustassa kävelyetäisyydellä Seinäjoen rautatieasemalta.

Opastetun kävelykierroksen aikana vieraillaan muun muassa Lakeuden Ristin kirkossa, Seinäjoen kaupungintalolla sekä Seinäjoen kaupunginteatterissa. Aallon suunnittelemien rakennusten ohella tutustutaan myös vuonna 2012 valmistuneeseen arkkitehtonisesti näyttävään Apila-kirjastoon, joka sijaitsee aivan Aalto-keskuksen vieressä. Apila-kirjasto on liitetty Aallon kirjastoon yhdyskäytävällä. Oppaan johdolla vieraillaan myös Aallon kirjastossa, jossa tutustutaan esillä olevaan laajaan Alvar Aallon lasikokoelmaan.

Lappia-talo Rovaniemellä

Lappia-talo on osa Alvar Aallon suunnittelemaa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, Aalto-keskusta. Rakennus on tunnettu Rovaniemen maamerkki.

Lappia-talo rakennettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen muun muassa musiikkiopiston sisältävä osa valmistui vuonna 1972 ja rakennuksen teatterin käytössä oleva pääosa vuonna 1975. Lappia-talo jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa.

Lappia-talon kumpuileva kattorakenne muistuttaa Lapin tunturimaisemaa. Katon kaarevia muotoja valaistaan eri värein, ja ilta-asussaan Lappia-talo on erityisen upea näky. Lappia-talo on Aalloille ominainen kokonaistaideteos. Aallon toimistossa suunniteltiin paitsi rakennus myös sisustus ja kalusteet. Ulkopuolelta rakennus on verhoiltu vaaleilla keraamisilla sauvatiilillä. Rakennuksen sisätilojen lattiapintoja päällystää Lapin marmori ja sisäseiniä koristavat tummat kiiltävät koboltinsiniset sauvatiilet.

Lappia-talon ainutlaatuinen arkkitehtuuri on erityisesti kulttuuritoimijoiden käyttöön suunniteltu. Lappia-talossa toimivat tällä hetkellä Rovaniemen teatteri / Lapin alueteatteri, Lapin musiikki- ja tanssiopisto sekä Rovaniemen kuvataidekoulu. Vuosien saatossa siellä ovat toimineet myös muun muassa Lapin alueradio sekä Lapin maakuntamuseo.

Rakennuksen kattava peruskorjaus valmistui vuonna 2015.

Aalto-kirjasto Seinäjoella

Seinäjoen kirjasto suunniteltiin osaksi Seinäjoen Aalto-keskustaa ja se valmistui vuonna 1965. Alunperin yleisö- ja työtilat olivat pääosin rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kirjaston alakerrassa oli varasto- ja näyttelytiloja. Aallolle tyypillisesti myös kirjaston kiintokalusteet, huonekalut sekä valaisimet suunniteltiin osaksi rakennuskokonaisuutta.

Aallon kirjasto toimi Seinäjoen pääkirjastona vuoteen 2012 kunnes uusi pääkirjasto Apila valmistui. Apila ja Aallon kirjasto yhdistettiin toisiinsa maanalaisella käytävällä, jolloin kulku rakennusten välillä myös mahdollistettiin. Apilan valmistumisen jälkeen aloitettiin Aallon kirjaston remontti, jonka aikana rakennuksen alkuperäinen asu palautettiin. Aallon kirjaston peruskorjaus valmistui keväällä 2015 ja sitä pidetään hyvin onnistuneena ja esimerkillisenä. Remontin aikana myös lukusalin kalusteet ja valaisimet kunnostettiin ja palautettiin alkuperäisille paikoilleen. Nykyään kirjaston tiloissa toimii maakuntakokoelma, sukututkimus sekä erillinen lasten osasto. Niiden lisäksi kirjastoon on sijoittu kirjallisuus koskien arkkitehtuuria, kansantiedettä, taidetta sekä historiaa.

Aallon kirjaston entisessä lehtienlukusalissa ja lainaus-palautuspisteessä on nykyään nähtävillä mittava Aalto-lasikokoelma. Lasikokoelman omistaa Seinäjoen kaupunki.

Aallon kirjaston julkisivu on hyvin pelkistetty ja sitä hallitsee säleikköjen peittämät ikkunanauhat. Rakennuksen nähdään edustavan vapaamuotoista salikirjastotyyppiä. Aallolle tyypillisesti myös rakennuksen valaistukseen ja luonnonvalon hyödyntämiseen kiinnitettiin erityistä huomioita rakennusta suunniteltaessa. Kirjaston lainaustiski sijaitsee keskellä rakennusta ja sen takaa löytyy Aallon kirjastoille tyypillinen laskettu lukusali. Rakennuksen pohjapiirustuksessa yhdistyvät toisiinsa viuhkan ja suorakaiteen muodot, jotka myös helpottavat valvontaa kirjaston tiloissa.

Poronsarvi­asemakaava

Alvar Aallolla oli läpi elämän vahvat siteet Lappiin. Aallon toiminta Rovaniemellä alkoi Lapin sodassa tuhotun kauppalan raunioilta. Toinen maailmansota päättyi Lapissa lähes täydelliseen tuhoon. Rovaniemellä 90 prosenttia rakennuskannasta tuhoutui, ja edessä oli valtava jälleenrakennusurakka. Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston työtä johti Alvar Aalto.

Vuonna 1945 Aalto piirsi Rovaniemelle kuuluisan poronsarviasemakaavan, jonka perusideana olivat sekä vahva sitoutuminen luontoon että joustavuus. Kaavassa korostuu Rovaniemen asema Pohjois-Suomen liikenteellisenä solmukohtana. Kaava on saanut nimensä kartalle piirtyvästä hahmosta. Pohjoiseen, länteen sekä etelään vievät tiet puistoineen muodostavat poron sarvet ja rajaavat samalla kaupungin keskustaa, joka yhdessä Ounas- ja Kemijokien kanssa muodostaa poron pään. Keskustan urheilukenttä on poron silmä. Aallon alkuperäinen poronsarvikaava ei toteutunut sellaisenaan, mutta poron hahmo on edelleen tunnistettavissa.

Aallon päätyö Rovaniemellä on kaupunginkirjaston, kongressikeskus Lappia-talon sekä kaupungintalon muodostama hallinto- ja kulttuurikeskus – Aalto-keskus – joka sai perustansa jo poronsarviasemakaavassa. Aalto suunnitteli Rovaniemelle myös asuin- ja liikerakennuksia. Korkalorinteen puistomaista asuinaluetta kutsutaan Rovaniemen Tapiolaksi. Rovaniemen keskustaan Aalto suunnitteli useita rakennuksia Ahon liikemiessuvulle, niin liike- kuin asuinkäyttöön.

Alvar Aalto – elämä ja työ Alajärvellä

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Alajärven Aalto-keskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnitelema talo Villa Väinölä.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä, Alvar Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.