Hallintokeskukset - Visit Alvar Aalto

Pyöräretki Alvar Aallon arkkitehtuuriin Jyväskylässä

Kesto: 2 tuntia
Pituus: 6,8 km

Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään vuosien varrella lähes 30 kohdetta. Joukossa on sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia, kuten Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän yliopiston kampusalue ja uimahalli AaltoAlvari. Alvar Aalto -pyöräreitti tarjoaa mahdollisuuden tutustua Jyväskylän keskustaan ja samalla Alvar Aallon arkkitehtuuriin eri kaupunginosissa.

Nykyään Jyväskylä tunnetaan liikuntakaupunkina, ja sen monipuoliset pyöräilymaastot sekä ulkoilumahdollisuudet houkuttelevat liikkumaan. Kaupunkiin ja sen tunnetuimpiin arkkitehtonisiin kohteisiin onkin helppo tutustua pyöräillen tai kävellen. Kauniit järvimaisemat kehystävät mäkistä maastoa, ja alueelta löytyy useita paikallisten suosimia pyöräily- ja ulkoilureittejä.

Alvar Aalto -pyöräreitti johdattaa Jyväskylän keskustan kautta eri kaupunginosiin, joissa on mahdollista kokea Aallon arkkitehtuuria. Reitti soveltuu erinomaisesti niin vierailijoille kuin paikallisille, ja sen varrella voi ihailla Jyväskylän tunnetuimpia nähtävyyksiä sekä Aallon suunnittelemia rakennuksia.

Reitti alkaa Aalto2-museokeskukselta ja jatkuu Jyväskylän keskustaan sekä Taulumäen ja Viitaniemen järvimaisemiin, joissa sijaitsee yksi kaupungin ikonisimmista rakennuksista. Lopuksi matka kulkee takaisin keskustaan, missä voi tutustua muun muassa Jyväskylän yliopistoon – yhteen Suomen arkkitehtonisesti kiinnostavimmista kampusalueista.

Pyörän selkään nousemalla avautuu ainutlaatuinen näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkiympäristöön!

Reittikuvaus

Aalto2 -museokeskus
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
Casa Laurén 1925–1928
Vapaudenkatu 12, 40100 Jyväskylä
Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus 1964–1982
Vapaudenkatu-Kilpisenkatu-Hannikaisenkatu-Gummeruksenkatu, 40100 Jyväskylä
Jyväskylän suojeluskuntatalo ns. Valtiontalo 1926–1929
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
Nikolainkulma
Vapaudenkatu 53, 40100 Jyväskylä
Työväentalo 1924–1925
Väinönkatu 7, 40100 Jyväskylä (At the intersection of Väinönkatu and Kauppakatu)
Nuoran talon muutostyö 1923–1924
Hongikontie 9, 40200 Jyväskylä
Viitatorni 1957–1962
Viitaniementie 16, 40720 Jyväskylä
Aira-talo 1924–1926
Tapionkatu 2, 40100 Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto Seminaarinmäki 1951–1971
Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä
Villa Karpio 1923
Lehtisenkuja 1, 40600 Jyväskylä

Reitti Google Maps -kartalla

Aalto-matkat: kuratoidut elämykset arkkitehtuurin ystäville

Tervetuloa Alvar Aalto -reitille – matkalle, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun taika herää eloon, kutsuen sinut katsomaan maailmaa uusin silmin. Alvar Aalto (1898–1976), modernin arkkitehtuurin mestari, suunnitteli tiloja, joissa ihmisläheisyys on keskiössä. Hänen teoksensa eivät ole vain rakennuksia – ne ovat elämyksiä, jotka puhuttelevat sielua. Suomessa ja ympäri maailmaa sijaitsevat Aallon luomukset toimivat portteina uudelleen ajateltuun maailmaan.

Vuonna 2021 tämä ainutlaatuinen reitti sai Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi myönnetyn sertifikaatin – kunnianosoituksen sen merkittävästä roolista Euroopan rikkaassa kulttuuriperinnössä. Alvar Aalto -reitti tarjoaa enemmän kuin kierroksen arkkitehtonisten mestariteosten äärelle – se kutsuu astumaan tiloihin, joissa muotoilu, luonto ja inhimillisyys sulautuvat yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.

Tämä katalogi johdattaa sinut kuratoituun valikoimaan Aalto-elämyksiä. Jokainen paketti on tarkoin suunniteltu seikkailu Aallon maailmaan, yhdistäen hänen ikonisen arkkitehtuurinsa paikallisen kulttuurin ainutlaatuisiin piirteisiin. Rauhallisista suomalaisista maisemista vilkkaisiin eurooppalaisiin Aalto-kohteisiin – näiltä matkoilta löytyy jokaiselle jotakin. Olitpa sitten ensikertalainen tai vakiintunut Aalto-ihailija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi ja etsimme jatkuvasti uusia kumppaneita rikastuttamaan tätä kokemusta.

Astut tiloihin, jotka rikkovat tavanomaisuuden rajat – joissa jokainen kaari, jokainen yksityiskohta ja jokainen materiaali kertoo tarinaa, joka muuttaa tapasi nähdä ympäröivä maailma. Tämä on Alvar Aalto -reitin ydin: kutsu löytää kauneutta, toiminnallisuutta ja elämän yhteyttä uudella tavalla, yhden modernin arkkitehtuurin suurimman visionäärin silmin.

Autamme sinua navigoimaan tällä matkalla ja löytämään, miten Aallon visio voi muuttaa paitsi fyysisiä tiloja myös tapaa, jolla koet koko maailman.

Pääset lataamaan englanninkielisen pdf-katalogin tästä: Alvar Aalto Route Matkailutuotteet

Alajärven kaupunginkirjasto

Alajärven kaupunginkirjasto on Arkkitehtitoimisto Aalto & Co:n viimeinen suunnittelutyö. Kirjasto valmistui vuonna 1991 ja sen pääarkkitehtinä toimi Heikki Tarkka.

Suunnittelutyöhön osallistui myös Aallon puoliso Elissa Aalto, joka viimeisteli useita Aallolta kesken jääneitä rakennuksia. Vuonna 1966 Alvar Aalto laati Alajärvelle hallintokeskussuunnitelman, jonka asemapiirrokseen ja pienoismalliin kirjastorakennuksen suunnitelmat perustuvat.

Kirjaston pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Alajärven Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja seurakuntataloa. Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat toisistaan lyhyen kävelymatkan etäisyydellä.

Kirjaston muotoilun sykähdyttävin kohta on aaltomaisesti kiemurteleva puinen kattopaneeli. Puun eri sävyt, aaltomaiset linjat ja kirjastosalin avaruus luovat rakennuksesta orgaanisen ja luonnonläheisen vaikutelman.

Kirjastotoiminnan lisäksi rakennuksen tiloissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alajärven seurakuntatalo

Seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin 1969 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Japanilaisvaikutteinen seurakuntatalo sisältää paljon vapaata, valoisaa ja yhtenäistä tilaa. Seurakuntatalon pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja kirjastoa.

Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat lyhyen kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Yhdessä Aalto-keskuksen rakennukset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Seurakuntatalon sisällä on paljon avointa tilaa. Aallon kiinnostus japanilaista kulttuuria ja arkkitehtuuria kohtaan huokuu seurakuntatalon sisätilojen estetiikasta. Seurakuntatalon sisä- ja ulkotilojen pelkistetty ulkoasu toimii vastakohtana rakennuksen takana sijaitsevalle Carl Ludwig Engelin suunnittelemalle Alajärven kirkolle. Vaikka rakennusten tyylit ovat täysin erilaiset, niiden värimaailmat ovat samanlaiset.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alajärven kaupungintalo

Alajärven Aaltokohteista kaupungintalo on isoin ja näkyvin. Rakennuksen julkisivua hallitsevat valtuustosalin suuret ikkunat ja pelkistetyt valkoiset seinät.

Alajärven kunnantalon rakennustyöt aloitettiin 1966 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Maastoa mukailevan virastorakennuksen vaikuttavimmat osat ovat aula ja valtuustosali. Valtuustosali on muuta rakennusta korkeampi, ja sitä koristaa erikokoiset ja -muotoiset ikkunat, jotka tuovat sisälle ilta- ja aamuauringon säteet.

Alvar Aalto lähestyi rakennuksiaan kokonaistaideteoksina, joissa myös huonekalut ja valaisimet olivat tärkeä osa suunnittelutyötä. Alajärven kaupungintalon valtuustosalissa on Aallon suunnittelemia kalusteita, pöytiä, tuoleja ja valaisimia, sekä salin eteisaulassa istuimia.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Rovaniemen kaupungintalo

Kaupungintalon valmistuminen vuonna 1986 viimeisteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen, Aalto-keskuksen. Se on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Kaupungintalo suunniteltiin Alvar Aallon luonnosten pohjalta hänen kuolemansa jälkeen Elissa Aallon johdolla.

Rakennuskokonaisuus koostuu useasta erisuuntaisesta siivestä, joita hallitsee valtuustosali veistosmaisine torniosineen. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevat kaupungintalon tärkeimmät tilat kuten valtuustosali, kokoushuoneet ja kaupunginjohtajan huone. Erityisesti kidemäinen valtuustosali erottuu rakennuskokonaisuudesta muuta rakennusta korkeampana tornina.

Kaupungintalon sisustuksessa on muiden Aalto-keskuksen kohteiden tavoin käytetty muun muassa Lapin marmoria ja luonnonväristä puuta. Kaupungintalon kalusteet ja valaisimet ovat osin Artekin tuotantoa ja osin Aallon toimiston tilaan suunnittelemia.

Kain Tapperin ympäristötaideteos “Vuorten synty” sijoitettiin Aalto-keskuksen aukiolle kaupungintalon valmistumisen jälkeen vuonna 1988.

Rovaniemen kaupungintalo on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua vuonna 2026.

Rovaniemen Aalto-keskus (hallinto- ja kulttuurikeskus)

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus eli Aalto-keskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa.

Aalto-keskuksen kolme rakennusta – kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo – avautuvat viuhkamaisesti kohti keskustaa avaralla, pitkänomaisella puistoalueella. Ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965. Lappia-talo valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1972 ja 1975. Se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Vuonna 1986 valmistuneen kaupungintalon suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen puolisonsa, arkkitehti Elissa Aalto.

Rakennusten arkkitehtoniset korosteet on sijoitettu aukion puolelle, jossa ne muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Kirjaston yläikkunat nousevat näkyvästi ylös rytmikkäästi taittuvasta umpinaisesta julkisivusta ja tuovat luonnonvaloa lainausosastolle. Lappia-talon salitilojen yläosat kohoavat tunturimaisina suoraviivaisen julkisivulinjan yläpuolella. Kaupungintalossa puolestaan valtuustosalista on muodostettu kidemäinen, muuta rakennusta korkeampi torni.

Aallon arkkitehtuuriksi tunnistettavien piirteiden lisäksi rakennuksia sitovat toisiinsa julkisivumateriaalit – vaalea tiili ja keraaminen sauvatiili. Rakennusten sisätilojen materiaalit ovat harkittuja, samoin kalusteet ja valaisimet, jotka ovat osin Artekin mallistoa, osin Aallon toimiston rakennuksiin suunnittelemia.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Rovaniemen kirjasto

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen rakennuksista ensimmäisenä toteutui kirjastotalo, joka valmistui vuonna 1965.

Rovaniemen kirjasto koostuu kahdesta yhteen liitetystä osasta: viuhkamaisesta kirjastosalista sekä pitkänomaisesta, suorakulmaisesta toimistosiivestä. Kirjaston sisätilojen suunnittelussa noudatettiin Aallon kirjastoille tyypillistä ideaa, jossa kirjaston lukutilat sijoitettiin muuta kirjastosalia alemmalle tasolle, omiin syvennyksiinsä. Salin viuhkamaisen muodon tavoitteena on mahdollistaa henkilökunnalle esteetön näkymä koko saliin. Kirjastosalin lisäksi rakennus sisältää muun muassa musiikkikirjaston, lehtisalit, näyttely- ja auditoriosalin sekä lastenosaston.

Luonnonvalo ja valaistus olivat tärkeässä asemassa kirjaston suunnitelmissa. Epäsuoraa luonnonvaloa tiloihin tuovat erilaiset ylä- ja kattoikkunat sekä poikkeuksellisen monenlaiset kiinteät erikoisvalaisimet. Tämä luo rakennukseen hienon tunnelman vaihtuvassa pohjoisen valossa kaamoksesta yöttömään yöhön. Osa kirjaston kalusteista ja valaisimista on Artekin vakiomalleja, mutta Aallon toimisto suunnitteli taloon myös erikoiskalusteita sekä ainakin 10 erilaista valaisinmallia.

Rovaniemen kirjasto on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua kesällä 2025.

Seinäjoen Aalto-keskuksen opastettu kierros

Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen laaja hallinto- ja kulttuurikeskus on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen maailmassa. Hallinto- ja kulttuurikeskus koostuu kuudesta rakennuksesta, jotka sijaisevat Seinäjoen keskustassa kävelyetäisyydellä Seinäjoen rautatieasemalta.

Opastetun kävelykierroksen aikana vieraillaan muun muassa Lakeuden Ristin kirkossa, Seinäjoen kaupungintalolla sekä Seinäjoen kaupunginteatterissa. Aallon suunnittelemien rakennusten ohella tutustutaan myös vuonna 2012 valmistuneeseen arkkitehtonisesti näyttävään Apila-kirjastoon, joka sijaitsee aivan Aalto-keskuksen vieressä. Apila-kirjasto on liitetty Aallon kirjastoon yhdyskäytävällä. Oppaan johdolla vieraillaan myös Aallon kirjastossa, jossa tutustutaan esillä olevaan laajaan Alvar Aallon lasikokoelmaan.

Lappia-talo Rovaniemellä

Lappia-talo on osa Alvar Aallon suunnittelemaa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, Aalto-keskusta. Rakennus on tunnettu Rovaniemen maamerkki.

Lappia-talo rakennettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen muun muassa musiikkiopiston sisältävä osa valmistui vuonna 1972 ja rakennuksen teatterin käytössä oleva pääosa vuonna 1975. Lappia-talo jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa.

Lappia-talon kumpuileva kattorakenne muistuttaa Lapin tunturimaisemaa. Katon kaarevia muotoja valaistaan eri värein, ja ilta-asussaan Lappia-talo on erityisen upea näky. Lappia-talo on Aalloille ominainen kokonaistaideteos. Aallon toimistossa suunniteltiin paitsi rakennus myös sisustus ja kalusteet. Ulkopuolelta rakennus on verhoiltu vaaleilla keraamisilla sauvatiilillä. Rakennuksen sisätilojen lattiapintoja päällystää Lapin marmori ja sisäseiniä koristavat tummat kiiltävät koboltinsiniset sauvatiilet.

Lappia-talon ainutlaatuinen arkkitehtuuri on erityisesti kulttuuritoimijoiden käyttöön suunniteltu. Lappia-talossa toimivat tällä hetkellä Rovaniemen teatteri / Lapin alueteatteri, Lapin musiikki- ja tanssiopisto sekä Rovaniemen kuvataidekoulu. Vuosien saatossa siellä ovat toimineet myös muun muassa Lapin alueradio sekä Lapin maakuntamuseo.

Rakennuksen kattava peruskorjaus valmistui vuonna 2015.