Alvar Aallon Alajärvi

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu, joka edusti Aalloille vapaa-aikaa perheen ja sukulaisten kanssa vastapainona hektiselle työnteolle ja kilpailuteoksille. Paikkakunta oli arkkitehtimestarin puheissa henkinen koti vielä vanhuudenpäivinäkin.

Luonnonkauniisiin Alajärven maisemiin sijoittuu idyllinen ja varsin mittava Alvar Aallon tuotannon kaari – varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin.

Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven hallinto- ja kulttuurikeskuksessa ja ympäristössä on 11 kohdetta, mukaan lukien hiljattain restauroitu Aallon veljelleen suunnittelema talo Villa Väinölä.

Alajärven rannassa sijaitsee C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko (1836), jossa Alvar Aallolla oli nuoruudessaan vakiopaikka lehterillä. Vieressä on kaunis hautausmaa, jossa on mm. Aaltojen sukuhauta ja Alvar Aallon suunnittelemia sotahistoriallisia muistomerkkejä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin keskustassa sijaitsevat kaupungin virastot
seurakuntatalo, nuorisoseuran talo, kunnansairaala, veljelleen suunnittelema Väinölä sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Alajärven Aalto-kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon suunnittelemat kolme hautamuistomerkkiä sekä hänen ensimmäisen puolisonsa Ainon suunnittelema kesäasunto Villa Flora, joka on yksityisomistuksessa.

Alajärven kaupungintalon aulassa on nähtävillä Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun lasidesign klassikkoja esittelevä Muodon vuoksi -näyttely.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja vietti kesiä Alajärvellä. Aalto suunnitteli Alajärven kohteita suurella sydämellä ja paikkakunta oli hänelle henkilökohtaisesti tärkeä. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995, ja sen tehtäviin kuuluu myös pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi varata ryhmälleen räätälöidyn
opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

Nelimarkka-museo on avoinna ympäri vuoden.

Lue lisää Nelimarkka-museosta ja Villa Väinölästä

Nelimarkka-museo ja Villa Väinölä Alajärvellä

Nelimarkka-museo

Alajärvellä on taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vuonna 1964 avattu Nelimarkka-museo. Nelimarkka-museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Taiteilija Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi museon tehtäviin kuuluu pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen sekä taidekasvatus. Museon kokoelma koostuu pääasiassa Eero Nelimarkan tuotannosta vuosilta 1910 – 1976, mutta kokoelmissa on myös teoksia muilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esimerksiksi Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä.

Nelimarkka-museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja Nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa.

Museosta voi varata räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat museon läheisyydessä sijaitseva Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä Alajärven keskustassa.

.

.

.

Villa Väinölä

Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen kodiksi ja toimistoksi. Kerrotaan, että Aalto piirsi ensimmäisen version rakennuksesta Italiaan suuntautuneen häämatkansa jälkeen. Villa Väinölän alkuperäinen suunnitelma perustui Aallon vuonna 1925 tekemiin atrium-talon piirustuksiin. Suunnitelma todettiin kuitenkin liian kalliiksi ja erikoiseksi toteuttaa, joten Aalto yksinkertaisti suunnitelmia veljensä toiveiden mukaisesti ja edullisempi versio rakennuksesta valmistui vuonna 1926. Aalto suunnitteli rakennuksen pohjoispäätyyn myös ulkorakennuksen ja se valmistui vuonna 1938.

Väinö Aalto perheineen muuttivat pois Alajärveltä 1950-luvun alussa ja lopulta vuonna 1952 Alajärven kunta osti Villa Väinölän itselleen. Alajärven kunnan omistuksen aikana rakennuksen eteläpäätyyn lisättiin lisäsiipi, joka rakennettiin talossa asuneen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi. Villa Väinölässä on aikoinaan toiminut myös verotoimisto, hammaslääkärin vastaanotto ja Alajärven kunnan vapaa-ajantoimistot sekä asunto- ja rakennustarkastustoimistot.

Rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan vuonna 2015. Villa Väinölän viimeisin remontti valmistui keväällä 2018 ja sitä remontoitiin Museoviraston, Aisaparin sekä Alajärven kaupungin rahoituksella. Villa Väinölässä järjestetään nykyisin näyttelyitä, tapahtumia sekä arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Nelimarkka-museon kautta rakennuksen voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Rovaniemen kaupungintalo

Kaupungintalon valmistuminen vuonna 1986 viimeisteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen, Aalto-keskuksen. Se on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Kaupungintalo suunniteltiin Alvar Aallon luonnosten pohjalta hänen kuolemansa jälkeen Elissa Aallon johdolla.

Rakennuskokonaisuus koostuu useasta erisuuntaisesta siivestä, joita hallitsee valtuustosali veistosmaisine torniosineen. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevat kaupungintalon tärkeimmät tilat kuten valtuustosali, kokoushuoneet ja kaupunginjohtajan huone. Erityisesti kidemäinen valtuustosali erottuu rakennuskokonaisuudesta muuta rakennusta korkeampana tornina.

Kaupungintalon sisustuksessa on muiden Aalto-keskuksen kohteiden tavoin käytetty muun muassa Lapin marmoria ja luonnonväristä puuta. Kaupungintalon kalusteet ja valaisimet ovat osin Artekin tuotantoa ja osin Aallon toimiston tilaan suunnittelemia.

Kain Tapperin ympäristötaideteos “Vuorten synty” sijoitettiin Aalto-keskuksen aukiolle kaupungintalon valmistumisen jälkeen vuonna 1988.

Rovaniemen kaupungintalo on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua vuonna 2026.

Rovaniemen Aalto-keskus (hallinto- ja kulttuurikeskus)

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus eli Aalto-keskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa.

Aalto-keskuksen kolme rakennusta – kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo – avautuvat viuhkamaisesti kohti keskustaa avaralla, pitkänomaisella puistoalueella. Ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965. Lappia-talo valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1972 ja 1975. Se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Vuonna 1986 valmistuneen kaupungintalon suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen puolisonsa, arkkitehti Elissa Aalto.

Rakennusten arkkitehtoniset korosteet on sijoitettu aukion puolelle, jossa ne muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Kirjaston yläikkunat nousevat näkyvästi ylös rytmikkäästi taittuvasta umpinaisesta julkisivusta ja tuovat luonnonvaloa lainausosastolle. Lappia-talon salitilojen yläosat kohoavat tunturimaisina suoraviivaisen julkisivulinjan yläpuolella. Kaupungintalossa puolestaan valtuustosalista on muodostettu kidemäinen, muuta rakennusta korkeampi torni.

Aallon arkkitehtuuriksi tunnistettavien piirteiden lisäksi rakennuksia sitovat toisiinsa julkisivumateriaalit – vaalea tiili ja keraaminen sauvatiili. Rakennusten sisätilojen materiaalit ovat harkittuja, samoin kalusteet ja valaisimet, jotka ovat osin Artekin mallistoa, osin Aallon toimiston rakennuksiin suunnittelemia.

Nuoriso­seurantalo Alajärvellä

Alajärven nuorisoseuran talo vuodelta 1919 on yksi Alvar Aallon opiskeluaikanaan suunnittelemista rakennuksista. Se on samalla myös Aallon ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö. Rakennustyöt toteutettiin nopeasti, ja talo on edelleen käytössä. Nykyinen nuorisoseurantalo, entinen suojeluskuntatalo valmistui vuonna 1920 ja rakennus vihittiin käyttöön 28.11.1920. Rakennuksessa toimi vuoteen 1946 saakka Alajärven suojeluskunta sekä Lotta Svärdin paikallisosasto. Vuonna 1946 rakennus siirtyi Alajärven kirkonkylän nuoriseuralle, jonka omistuksessa rakennus on edelleen.

Hirsirakenteinen rakennus edustaa tyyliltään uusklassismia. Rakennuksessa on pystysuuntainen verhoilu sekä aumattu korkea katto, joka antaa rakennukselle häivähdyksen linnamaisuutta. Ristikkäiset kattoparrut kannattelevat kokoussalin kattoa niin korkealla, että tilaa riittää teatterilavalle sekä orkesteriparvelle. Rakennuksen kruunaa katon karoliininen lanterniini, joka muistuttaa kirkon tapulia. Sivusiipien väliin jäi alunperin pieni kunniapiha, jonka päälle on sittemmin rakennettu eteishalli.

Nuorisoseurantalo sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Sairaalatien varrella lähellä Alajärven keskustaa. Rakennus on tosin rakennettu suurilta osin uudestaan vuonna 1983 sattuneen tulipalon vuoksi. Nuorisoseurantalo palautettiin korjaustöissä alkuperäiseen ulkoasuunsa ja talon uudet vihkiäiset vietettiin vuonna 1985. Alajärven kirkonkylän nuorisoseura ry ylläpitää sekä kunnostaa rakennusta haettavien määrärahojen ja avustusten puitteissa.

Nuorisoseuran kautta rakennusta myös vuokrataan ulkopuolisten käyttöön. Nuorisoseurantalon tilat tarjoavatkin hienot puitteet juhla- ja tapahtumapalvelujen järjestämiseen.  Nuorisoseuran taloa voi vuokrata moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten hää- ja syntymäpäiväjuhliin, kokouksiin ja konsertteihin. Talon tilat soveltuvat hyvin noin 30-100 henkilön kokoontumisiin.

Lue lisää Alvar Aallon Alajärvestä

Kulttuuri­matka Länsi-Suomessa

Tällä seitsemän yön kiertomatkalla pääset tutustumaan Länsi-Suomen merkittävimpiin kulttuurikohteisiin. Voit aloittaa kierroksesi joko Turusta tai Vaasasta, sillä molemmat kaupungit ovat yhteydessä Ruotsiin autolautalla (Viking LineTallink Silja or Wasaline). Voit suunnata kumpaan suuntaan tahansa ja tehdä kierroksen ympäri vuoden. Voit itse hallita matkan keston ja reitin oman aikataulusi mukaan.

Laajalahden museot – arkkitehtuuria, taidetta ja kotimuseoita meren rannalla!

Museokierros Helsingin Laajalahden ympärillä, tavanomaisten turistireittien ulkopuolella paljastaa seitsemän uniikkia museokohdetta, jotka on mahdollista kokea yhdessä tai erikseen. Luonnonkauniin ympäristön lisäksi kohteita yhdistää mielenkiintoinen arkkitehtuuri, ja se, että ne ovat aiemmin olleet koteja ja/tai työtiloja. Didrichsenin, Villa Gyllenbergin ja Gallen-Kallelan museoissa on lisäksi nähtävissä merkittäviä taidekokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä.

Alvar Aallon kotitalossa ja Alvar Aallon ateljeessa Munkkiniemessä voi osallistua opastetuille kierroksille ympäri vuoden. Arkkitehtuurin ja muotoilun ystävät saavat vierailulla kohteisiin kosketuksen Alvar Aallon perheen mielenkiintoiseen elämään ja arkkitehtitoimiston tuotteliaaseen arkeen. Kierrosten yhteydessä voi tutustua myös kotitalon ja ateljeen kauniisiin pihoihin.

Tamminiemen opastetuilla yleisökierroksilla pääsee eläytymään erityisesti talon pitkäaikaisimman asukkaan, presidentti Urho Kekkosen (1900–1986), aikaan ja aistimaan 70-luvun sisustuselementtejä ja muotoilua – kesäaikaan nähtävänä on myös Tamminiemen legendaarinen, tervantuoksuinen rantasauna. Vieressä sijaitseva Seurasaaren ulkomuseo herää henkiin kesällä. Kauniit ja kiehtovat rakennukset, sekä saaren upea luonto, kuuluvat sekä helsinkiläisten että ulkomaalaisten suosikkikohteisiin.

Pienestä Kuusisaaresta löytyy peräti kaksi korkeatasoista taidemuseota. Didrichsenin taidemuseossa on esillä 2-3 vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Naapurissa sijaitsevassa Villa Gyllenbergissä on esillä sekä museon omaa kokoelmaa, johon kuuluu mm. 38 Helene Schjerfbeckin teosta, sekä vaihtuvia näyttelyitä. Kesälauantaisin Kuusisaareen pääsee Kauppatori-Kuusisaari -väliä liikennöivällä vesibussilla.

Hulppeat kahvittelu- ja museomaisemat löytyvät myös Laajalahden pohjoisrannalta. Gallen-Kallelan Museo, joka sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ateljeelinnassa, esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää, sekä nykytaidetta. Heinäkuusta alkaen museoon voi polkaista myös kaupunkipyörällä.

Lapsuuden maisemista Lakeuksien kautta järvien Jyväskylään

Kulje Aallon elämän varren maisemissa Lakeuksilta Seinäjoelta Kuortaneen ja Alajärven kautta järvi-Suomen Jyväskylään. Näe mestarin synnyinkoti ja sukuhauta, kuuluisimpia kilpailutöitä, sekä varhaisimpia ja viimeisiä töitä.

Seinäjoelle Aalto suunnitteli maailmanlaajuisesti kuuluisan hallinto- ja kulttuurirakennusten keskuksen. Aalto-keskuksen maamerkki, Lakeuden Ristin kirkko kohoaa n. 65 metrin korkeuteen. Peruskorjatussa Aallon kirjastossa on esillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma.

Arkkitehti syntyi Kuortaneella ja vietti kesäaikoja Alajärvellä, jossa sijaitsevat nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäiset rakennukset ja Aallon toimiston viimeinen luomus. Alajärvellä on vierailtavissa myös vastikään restauroitu veljelle suunniteltu talo. Maaseutu tarjosi Aallolle henkireiän kiireisenä luomiskautena.

Jyväskylässä sijaitsee eniten akateemikon suunnittelemia rakennuksia koko maailmassa. Kaikkiaan 28 kohteen joukosta voit valita esimerkiksi Muuramen kirkon ja Säynätsalon kunnantalon, jota pidetään Aallon merkittävimpänä punatiilikauden työnä. Alvar Aalto kävi myös koulua, perusti perheen ja aloitti maineikkaan uransa Jyväskylässä.

Ruukki­alueiden Aalto

Tutustu arkkitehtuuriin ja elämään Alvar Aallon suunnittelemissa kohteissa Ahlströmin ruukeissa. Noormarkussa tutustutaan Villa Maireaan ja Kauttualla Terassitalossa ja Jokisaunalla.

Inhimillinen mittakaava ja arkielämä ovat oleellinen osa Kauttuan ruukinpuiston arkkitehtuuria. Kauttualla pääset tutustumaan Aallon arkkitehtuuriin monipuolisesti. Aloita kierros kuuluisassa Terassitalossa, jossa pääset tutustumaan Artekilla sisustettuun asuntoon. Opastetulla kävelykierroksella vierailet lisäksi Jokisaunalla, Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa, ja näet myös muita Aaltojen kohteita mukaan lukien virkanaisten asuintalo sekä Varkaudenmäen tyyppitalot.

Terassitalon vierailun yhteydessä voit ostaa mukaan mieleisesi vanhan Artekin tuotteen ja Jokisaunan design-kaupasta löytyy runsaasti suomalaista muotoilua.

Matka Kauttualta jatkuu kohti Noormarkun ruukkia. Maailmankuulu Villa Mairea sijaitsee Noormarkun ruukkialueella, mäntymetsien ympäröimänä. Alvar Aalto suunnitteli Villa Mairean kodiksi ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille. Villa Mairea on edelleen suvun käytössä. Rakennuksessa on merkittävä kansainvälinen taidekokoelma ja alkuperäinen Aino Aallon sisustus.

Opastetulla ruukkikierroksella pääset tutustumaan Ahlström Voyage-näyttelyyn.

Ankka­purhasta Alvar Aaltoon Kouvolassa Kymi­joen äärellä

Tällä kierroksella voit eläytyä Alvar Aallon suunnitteleman Tehtaanmäen asuinalueen arkeen. Kierros starttaa Anjalan kartanon pihapiiristä, Makasiinikahvilalta ja kulkee kartanomiljöön kautta, Ankkapurhan kosken yli Aallon Tehtaanmäelle.

Anjalan kartano rakennettiin Wrede-suvun maille. Suku sai maat, kun Henrik Wrede pelasti 1605 kuninkaan hengen Kirkholman taistelussa – uhraten samalla omansa. Kartanon historia juontaakin 1600- ja 1700 -luvuille. Sen nykyinen, tyyliltään uusklassinen päärakennus on peräisin 1700-1800 -lukujen vaihteesta.

Kartanolta siirrytään ajassa eteenpäin ja joen toiselle puolelle, Aallon Tehtaanmäelle. Kartano liittyy maamme historiaan, kartanoiden ja ensimmäisten itsenäisyysajatusten aikaan. Tehtaanmäki taas syntyi puunjalostusteollisuuden voimakkaan kasvun aikana 1870-luvulla, laajeni ja muuntui ajan saatossa. 1930-luvulla paperiteollisuus vahvisti rooliaan ja työläisten arkeen ja asumiseen alettiin kiinnittää huomiota.

Aalto palkattiin 30-luvulla suunnittelemaan Anjalan paperitehdasta ja asuntoja tehtaan työntekijöille. Syntyi uudenlainen työläismaailma: vihreä, yhteisöllinen, joen katveeseen rakennettu kokonaisuus, jossa asuttiin, käytiin koulua, harrastettiin ja tehtiin töitä. Arki Aallon taloissa jatkuu yhä, koko alue on edelleen alkuperäisessä käytössä. Näillä elämän näyttämöillä asutaan, pelataan tennistä ja käydään töissä.

Kierroksella tutustutaan Aallon suunnittelemiin rakennuksiin ja vieraillaan sisäkohteessa.

Kierroksen päättää lounas kartanomiljöössä, Ankkapurhan Helmessä.

Lataa jo ennen matkaasi arkkitehtuuriopas Kouvolan Aalto-kohteista koneellesi tästä!

Suomen ilmailu­historian helmet Vantaalla

Tällä päiväretkellä suoritetaan pikakurssi Suomen ilmailuhistoriaan ja ihastellaan erityistä Aalto -helmeä Vantaalla. Vierailukohteena ilmailumuseo tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa koko perheelle, ilmailuharrastajille sekä noviiseille. Museossa on nähtävillä noin 70 lentokonetta eri aikakausilta sekä paljon muutakin ilmailuun liittyvää esineistöä kuten lentomoottoreita ja pienoismalleja. Museokävijät voivat tutustua monipuolisesti matkustus-, harrastus- ja sotilasilmailuun kiertämällä museon kahdessa suuressa perusnäyttelyhallissa sekä vaihtuvien erikoisnäyttelyiden välihallissa.

Vantaan Veromiehen alueelta löytyy myös arkkitehtonisesti merkittävä Alvar Aallon suunnittelema rivitalokokonaisuus Aerola, joka linkittyy vahvasti Helsinki-Vantaan lentokentän historiaan. Aerolan rivitalot suunniteltiin Finnairin edeltäjän Aero Oy:n työntekijöiden asunnoiksi, jotka tarvitsivat asuntoja lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää, joka avattiin lentoliikenteelle olympiavuonna 1952. Rivitalot valmistuivat Pyhtäänkorventielle vuosina 1953–1955. Aerolan rivitalot ovat Aallon ainoat Vantaalle suunnittelemat rakennukset ja ne ovat arvokas osa Vantaan rakennusperintöä.