Kauttuan teollisuus- ja asuinalueesta julkaistu kirja esittelee Alvar Aallon suunnitelmia
Kauttuan teollisuus- ja asuinaluetta esittelevä julkaisu luo katsauksen alueeseen, jonne arkkitehti Alvar Aalto ryhtyi suunnittelemaan Kauttuan ruukkialueen täydennysrakentamista ja kaavoitusta A. Alhström Oy:n toimeksiannosta vuonna 1937. Yhtiön toimitusjohtaja Harry Gullichsen ja hänen vaimonsa Maire (os. Ahlström) olivat ystävystyneet suunnittelijapariskunta Aino ja Alvar Aallon kanssa ja yhdessä he jakoivat kiinnostuksen moderniin arkkitehtuuriin ja taiteeseen.
Vuonna 1943 valmistunut Kauttuan yleiskaava kattoi koko tehdas- ja asuinalueen. Vaikka vain osa Aallon kunnianhimoisesta kaavasuunnitelmasta, uudisrakennuksista ja vanhaan rakennuskantaan tehdyistä muutostöistä toteutui, ohjasi Aallon yleiskaava alueen rakentamista aina 1960-luvulle saakka.
Alueen eräs kiinnostavimmista kohteista on vuonna 1938 valmistunut Terassitalo, jossa yhdistyvät elegantilla tavalla Aallon asuntoarkkitehtuurin tärkeät periaatteet, innovatiivinen suunnittelu ja viihtyisän asuinympäristön luomineni. Porrasmaisesti rakennetuista, eri kokoisista ja valoisista asunnoista avautuu ikkunanäkymien ja terassien kautta välitön yhteys ympäröivään maisemaan.
Sotien jälkeisen asuntorakentamisen myötä Kauttualle syntyi puurakenteista pientaloarkkitehtuuria, jonka perustana oli ajatus asuntojen joustavasta muunneltavuudesta. Metsäiseen maisemaan nousi v. 1937-41 Varkauden talotehtaalla valmistettuja tyyppitaloja, jonka mukaisesti asuinalue nimettiin “Varkaudenmäeksi”. Vuosina 1945-47 rakennetun päivähoito- ja neuvolapalveluja tarjoavan “lastentalon” sisustamisesta ja kalustamisesta vastasi arkkitehti Aino Aalto. Eurajoen kauniille rantatörmälle puolestaan rakennettiin kansanomaista arkkitehtuuria henkivä työntekijöiden yhteinen sauna- ja pesularakennus. Se oli valmistuttuaan vuonna 1948 eräs tehdasyhteisön tärkeistä kiintopisteistä, asuntokohtaisten pesutilojen ollessa aikanaan harvinaisia.
Julkaisussa nähdään vanhoja ja uusia valokuvia sekä arkkitehtuuripiirustuksia Alvar Aalto -museon arkistosta. Aihetta taustoittaa Alvar Aallon oma kirjoitus “Portaaton kerrostalo”, joka on alunperin julkaistu Arkkitehti-lehdessä vuonna 1939. Alvar Aalto -säätiön koostaman julkaisun on toimittanut intendentti Mia Hipeli ja esipuheen kirjoittanut arkkitehti Jonas Malmberg. Kirja on Alvar Aallon arkkitehtuuria -julkaisusarjan osa no. 20, jonka ilme on Ben af Schulténin luoma.
Kauttua, teollisuus- ja asuinalue / Industrial and residential area. Kauttua, Eura
Julkaisija Alvar Aalto -museo © Alvar Aalto -säätiö 1. painos, Kirjapaino Kari Ky, Jyväskylä 2018