Finlandia-talo

Finlandia-talo valmistui Helsingin keskustaan vuonna 1971 ja sen lisärakennus vuonna 1975. Rakennus suunniteltiin kongressi- ja konserttikäyttöön. Finlandia-taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kiertokäynneillä.

Finlandia-talon sijainti perustuu Aallon 1960-luvulla tekemiin Helsingin keskustasuunnitelmiin. Rakennuksen oli tarkoitus olla osa kulttuurirakennusten keskittymää Töölönlahdella. Toteutumattomaksi jääneissä suunnitelmissa Helsingin pääsisääntuloväylä sijoitettiin lahden vastakkaiselle puolelle. Rakennuksen pääjulkisivu avautuu tähän suuntaan.

Ulko- ja sisäpinnoissa käytetty marmori viittaa Aallon innoituksen lähteeseen, Välimeren maiden kulttuuriin. Sisustus huonekaluineen ja valaisimineen suunniteltiin huolellisesti kokonaisuuteen sopiviksi.

 

Vuonna 1962 Helsingin kaupunki antoi Alvar Aallolle tehtäväksi suunnitella konsertti- ja kongressirakennuksen, ensimmäiseksi Helsingin keskustasuunnitelman toteutettavaksi osaksi.
Rakennuksen pääpiirteet näkyivät jo varhaisimmissa suunnitelmissa; eräs huomattavimmista muutoksista suunnittelun aikana liittyi kamarimusiikkisaliin, joka oli sijoitettu alkuperäisessä suunnitelmassa suuren konserttisalin tapaan rakennuksen massasta selkeästi poikkeavaksi, korkeaksi osaksi.

Finlandia-talon pääjulkisivu on Aallon keskustasuunnitelman mukaisesti Töölönlahdelle päin, aiotun Terassitorin suuntaan. Töölönlahden puoleinen alin kerros oli varattu autoliikenteelle keskustasuunnitelman ajatusten mukaisesti; Finlandia-talon kunkin osan omien sisäänkäyntien eteen saattoi ajaa suoraan autolla.

Ylempi kerros koostuu sisääntuloauloista jotka avautuvat rakennuksen molemmille puolille, Mannerheimintien puolella suoraan Hesperian puistoon. Sisääntulokerroksessa sijaitsevat myös vaatenaulakot sekä muita aputiloja.

Leveät portaat johtavat sisääntulokerroksesta ylös konserttisalin lämpiöön jonka yksityiskohdat, kuten materiaalivalinnat viittaavat Välimeren maiden kulttuuriin. Aallon toimistossa Finlandia-talon sisustusta suunnittelivat ainakin sisustusarkkitehti Pirkko Söderman ja arkkitehti Elissa Aalto.

Muodoltaan viuhkamaisen, epäsymmetrisen konserttisalin arkkitehtonista ideaa ja akustiikkaa tutkittiin huolellisesti jo luonnosteluvaiheessa. Seinäreliefejä ja muita yksityiskohtia tutkittiin myös pienoismallien avulla. Konserttisalissa on 1750 paikkaa ja pienemmässä, akustisilla kattoelementeillä varustetussa kamarimusiikkisalissa on 350 paikkaa.

Finlandia-talo vihittiin käyttöön joulukuussa 1971. Kongressisiipi oli käyttövalmis 1975 ja siihen kuuluu erillisen aulan lisäksi useita kongressikäyttöön sopivia tiloja. Siiven fasadin muoto mukailee tontilla sijaitsevaa puustoa.

Finlandia-talon julkisivumateriaalina käytettiin valkoista Carraran marmoria. Kuva: Rune Snellman, Alvar Aalto -säätiö

Finlandia-salissa jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Kuva: Alvar Aalto -säätiö

digi 3692b
Aalto ei suunnitellut Finlandia-taloa vain ihailtavaksi, vaan ennen kaikkea käytettäväksi rakennukseksi. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
digi 3694
Finlandia-talo Töölönlahden suunnasta. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö
digi 3697b
Aalto suunnitteli Finlandia-talon osaksi kulttuurirakennusten riviä Töölönlahden rannalle. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö

Kohde kartalla

1. Finlandia-talo

Tietoa vierailijalle

Hyvä tietää

Finlandia-talo

Finlandia-talo sijaitsee lähellä Helsingin ydinkeskustaa osoitteessa Mannerheimintie 13. Rakennus on saavutettavissa Helsingin julkisilla liikennevälineillä.

Finlandia-talo on avoinna tapahtumien aikaan ja siellä on yleisölle avoin kahvila ja näyttelytila.

Filandia-talon Café Veranda on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-19 sekä aina kaksi tuntia ennen konserttia. Galleria Verandaan on vapaa pääsy, ja se on avoin yleisölle kahvilan aukioloaikoina.

Lue lisää Café Verandasta Finlandia-talon nettisivuilta

 

Opastetut kierrokset

Finlandia-taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla, Alvar Aalto -säätiön oppaiden johdolla. Kierros kestää noin tunnin.

Osa kierroksista on ns. *Art and Backstage -esittelykierroksia, joissa tutustutaan myös niihin Finlandia-talon tiloihin, joihin ei tavallisilla opastuksilla pääse. Kierroksen aikana esitellään talon taideteoksia. Teokset ovat lainassa Helsingin kaupungin taidemuseolta. Kierrokset pidetään englanniksi, ja tarvittaessa osin suomeksi.

Opastettuja kiertokäyntejä voi tiedustella Finlandia-talon palvelupisteestä servicepoint@finlandiatalo.fi

Lue lisää opastetuista kierroksista Finlandia-talon verkkosivuilta:

Opastetut kierrokset

Lisätietoa

Finlandia-talo
Mannerheimintie 13e,
00100 Helsinki
puh. 09 40241