Tällä päiväretkellä suoritetaan pikakurssi Suomen ilmailuhistoriaan ja ihastellaan erityistä Aalto -helmeä Vantaalla. Vierailukohteena ilmailumuseo tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa koko perheelle, ilmailuharrastajille sekä noviiseille. Museossa on nähtävillä noin 70 lentokonetta eri aikakausilta sekä paljon muutakin ilmailuun liittyvää esineistöä kuten lentomoottoreita ja pienoismalleja. Museokävijät voivat tutustua monipuolisesti matkustus-, harrastus- ja sotilasilmailuun kiertämällä museon kahdessa suuressa perusnäyttelyhallissa sekä vaihtuvien erikoisnäyttelyiden välihallissa.
Vantaan Veromiehen alueelta löytyy myös arkkitehtonisesti merkittävä Alvar Aallon suunnittelema rivitalokokonaisuus Aerola, joka linkittyy vahvasti Helsinki-Vantaan lentokentän historiaan. Aerolan rivitalot suunniteltiin Finnairin edeltäjän Aero Oy:n työntekijöiden asunnoiksi, jotka tarvitsivat asuntoja lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää, joka avattiin lentoliikenteelle olympiavuonna 1952. Rivitalot valmistuivat Pyhtäänkorventielle vuosina 1953–1955. Aerolan rivitalot ovat Aallon ainoat Vantaalle suunnittelemat rakennukset ja ne ovat arvokas osa Vantaan rakennusperintöä.
Vuoden 1952 kesäolympialaisten saaminen Suomeen vauhditti osaltaan nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän rakentamista. Suomen reittilentoliikenne oli myös kasvanut nopeasti 1940-50 -lukujen taitteessa. Malmin lentokenttä, joka oli valmistunut vuonna 1936, ei enää pystynyt vastaamaan kasvavaan kysyntään ja uusi lentokenttä päätettiin rakentaa. Uusi lentokenttä valmistui vain reilu kuukausi ennen Olympialaisten alkua. Helsinki-Vantaan lentokentän avajaisten jälkeen Alvar Aallon arkkitehtuuritoimisto sai toimeksiannon suunnitella työsuhdeasuntoja Finnairin edeltäjän Aero Oy:n korjaamohenkilökunnalle uuden lentokentän läheisyyteen.
Vuoden 1952 luonnoksissa Aerolan asuinalueen rivitalot sijoitettiin alunperin aivan uuden lentokentän kupeeseen. Vuoden 1953 luonnoksissa asuinalue oli sijoitettu jo nykyiselle paikalleen, hieman kauemmas lentokentästä. Aerolan rivitalokokonaisuus koostuu kahdesta identtisestä rinteeseen porrastuvasta 2-kerroksisesta rivitalosta, joissa molemmissa on yhteensä 20 erikokoista asuntoa.
Rivitalojen läntisellä puolella ovat sisäänkäynnit yksiöihin sekä päädyn kolmioon ja itäisellä puolella sisäänkäynnit kolmioihin, jotka sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Rivitalojen eteläpäädyn toisessa kerroksessa on myös rakennuksen suurin asunto, jossa on neljä huonetta ja keittiö. Jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti ulkoa, joiden yhteydessä on myös pieni piha-alue. Rivitalojen päädystä löytyy autotallit ja kellaritiloista asukkaiden huonekohtaiset varastot. Samalle tontille rivitalojen väliin sijoitettiin erillinen L-muotoinen sauna- ja pesutuparakennus, jonka yhteydessä on myös lämpökeskus.
Vaaleaksi rapattu rakennuskokonaisuus rakennettiin vuosina 1953-55. Aallon toimisto suunnitteli Aerolan rivitalot alun perin osaksi laajempaa kokonaisuutta, johon kuului myös neljä kerrostaloa sekä muutamia pientaloja. Toteutuneet rivitalot sekä sauna- ja pesutuparakennus olivat Aallon suunnitelman ensimmäinen vaihe. Suunnitelman toinen vaihe jäi kuitenkin kokonaan toteutumatta ja sen paikalle rakennettiin myöhemmin ammattioppilaitos.
Aerolan rivitalot muodostavat Vantaalle rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Vuonna 2008 kokonaisuus myös suojeltiin asemakaavamuutoksella. Osa asuntojen sisätiloista on myös suojeltu. Aerolassa alkoi peruskorjaus vuonna 2018. Arkkitehtitoimisto A-Konsultit laati Aerolan korjaussuunnitelmat ja niissä kuultiin myös Vantaan kaupunginmuseota sekä Alvar Aalto -säätiötä. Ensimmäisen talon kunnostus valmistui keväällä 2020 ja toisen talon kunnostustyöt on aloitettu.