Lähde matkalle pohjoisesta etelään tutustuen Alvar Aallon arkkitehtoniseen ilmaisuun – Rovaniemen komeasta kulttuurikeskittymästä historialliseen Turkuun.
Tämä kiertomatkan aikana löydät maailman, jossa betoni, lasi ja luonto sulautuvat saumattomaksi, kauniiksi jatkumoksi. Ihastele Helsingin Finlandia-talon rohkeaa modernismia ja koe Säynätsalon kaupungintalon rauha keskellä järvimaisemaa. Rovaniemelle Aalto suunnitteli kokonaisen kulttuurikeskuksen, mukaan lukien Rovaniemen kaupungintalo, -kirjasto ja Lappia-talo. Viivähdä Turussa tutustumassa Alvar ja Aino Aallon modernien taideteosten alkulähteisiin – rakennuksiin, jotka olivat uuden arkkitehtonisen aikakauden pioneereja.
Siirtyessäsi kaupunkien vilskeestä rauhallisiin järvimaisemiin voit keskittyä Aallon vision inspiroimana pohdiskelemaan ja löytämään uutta ymmärrystä rakennetun ympäristön ja luonnon harmoniasta.
Kiertomatka lyhyesti: 9 päivän matka, joka kattaa Alvar Aallon arkkitehtuuria Suomen keskeisissä kaupungeissa. Tämä matkapaketti kattaa majoitukset, valitut ateriat, pääsymaksut sekä opastetut kierrokset.
Kaupungintalon valmistuminen vuonna 1986 viimeisteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen, Aalto-keskuksen. Se on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Kaupungintalo suunniteltiin Alvar Aallon luonnosten pohjalta hänen kuolemansa jälkeen Elissa Aallon johdolla.
Rakennuskokonaisuus koostuu useasta erisuuntaisesta siivestä, joita hallitsee valtuustosali veistosmaisine torniosineen. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevat kaupungintalon tärkeimmät tilat kuten valtuustosali, kokoushuoneet ja kaupunginjohtajan huone. Erityisesti kidemäinen valtuustosali erottuu rakennuskokonaisuudesta muuta rakennusta korkeampana tornina.
Kaupungintalon sisustuksessa on muiden Aalto-keskuksen kohteiden tavoin käytetty muun muassa Lapin marmoria ja luonnonväristä puuta. Kaupungintalon kalusteet ja valaisimet ovat osin Artekin tuotantoa ja osin Aallon toimiston tilaan suunnittelemia.
Kain Tapperin ympäristötaideteos “Vuorten synty” sijoitettiin Aalto-keskuksen aukiolle kaupungintalon valmistumisen jälkeen vuonna 1988.
Rovaniemen kaupungintalo on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua vuonna 2026.
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus eli Aalto-keskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa.
Aalto-keskuksen kolme rakennusta – kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo – avautuvat viuhkamaisesti kohti keskustaa avaralla, pitkänomaisella puistoalueella. Ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965. Lappia-talo valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1972 ja 1975. Se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Vuonna 1986 valmistuneen kaupungintalon suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen puolisonsa, arkkitehti Elissa Aalto.
Rakennusten arkkitehtoniset korosteet on sijoitettu aukion puolelle, jossa ne muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Kirjaston yläikkunat nousevat näkyvästi ylös rytmikkäästi taittuvasta umpinaisesta julkisivusta ja tuovat luonnonvaloa lainausosastolle. Lappia-talon salitilojen yläosat kohoavat tunturimaisina suoraviivaisen julkisivulinjan yläpuolella. Kaupungintalossa puolestaan valtuustosalista on muodostettu kidemäinen, muuta rakennusta korkeampi torni.
Aallon arkkitehtuuriksi tunnistettavien piirteiden lisäksi rakennuksia sitovat toisiinsa julkisivumateriaalit – vaalea tiili ja keraaminen sauvatiili. Rakennusten sisätilojen materiaalit ovat harkittuja, samoin kalusteet ja valaisimet, jotka ovat osin Artekin mallistoa, osin Aallon toimiston rakennuksiin suunnittelemia.
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen rakennuksista ensimmäisenä toteutui kirjastotalo, joka valmistui vuonna 1965.
Rovaniemen kirjasto koostuu kahdesta yhteen liitetystä osasta: viuhkamaisesta kirjastosalista sekä pitkänomaisesta, suorakulmaisesta toimistosiivestä. Kirjaston sisätilojen suunnittelussa noudatettiin Aallon kirjastoille tyypillistä ideaa, jossa kirjaston lukutilat sijoitettiin muuta kirjastosalia alemmalle tasolle, omiin syvennyksiinsä. Salin viuhkamaisen muodon tavoitteena on mahdollistaa henkilökunnalle esteetön näkymä koko saliin. Kirjastosalin lisäksi rakennus sisältää muun muassa musiikkikirjaston, lehtisalit, näyttely- ja auditoriosalin sekä lastenosaston.
Luonnonvalo ja valaistus olivat tärkeässä asemassa kirjaston suunnitelmissa. Epäsuoraa luonnonvaloa tiloihin tuovat erilaiset ylä- ja kattoikkunat sekä poikkeuksellisen monenlaiset kiinteät erikoisvalaisimet. Tämä luo rakennukseen hienon tunnelman vaihtuvassa pohjoisen valossa kaamoksesta yöttömään yöhön. Osa kirjaston kalusteista ja valaisimista on Artekin vakiomalleja, mutta Aallon toimisto suunnitteli taloon myös erikoiskalusteita sekä ainakin 10 erilaista valaisinmallia.
Rovaniemen kirjasto on toistaiseksi suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen on määrä valmistua kesällä 2025.
Lappia-talo on osa Alvar Aallon suunnittelemaa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, Aalto-keskusta. Rakennus on tunnettu Rovaniemen maamerkki.
Lappia-talo rakennettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen muun muassa musiikkiopiston sisältävä osa valmistui vuonna 1972 ja rakennuksen teatterin käytössä oleva pääosa vuonna 1975. Lappia-talo jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa.
Lappia-talon kumpuileva kattorakenne muistuttaa Lapin tunturimaisemaa. Katon kaarevia muotoja valaistaan eri värein, ja ilta-asussaan Lappia-talo on erityisen upea näky. Lappia-talo on Aalloille ominainen kokonaistaideteos. Aallon toimistossa suunniteltiin paitsi rakennus myös sisustus ja kalusteet. Ulkopuolelta rakennus on verhoiltu vaaleilla keraamisilla sauvatiilillä. Rakennuksen sisätilojen lattiapintoja päällystää Lapin marmori ja sisäseiniä koristavat tummat kiiltävät koboltinsiniset sauvatiilet.
Lappia-talon ainutlaatuinen arkkitehtuuri on erityisesti kulttuuritoimijoiden käyttöön suunniteltu. Lappia-talossa toimivat tällä hetkellä Rovaniemen teatteri / Lapin alueteatteri, Lapin musiikki- ja tanssiopisto sekä Rovaniemen kuvataidekoulu. Vuosien saatossa siellä ovat toimineet myös muun muassa Lapin alueradio sekä Lapin maakuntamuseo.
Rakennuksen kattava peruskorjaus valmistui vuonna 2015.
Alvar Aallolla oli läpi elämän vahvat siteet Lappiin. Aallon toiminta Rovaniemellä alkoi Lapin sodassa tuhotun kauppalan raunioilta. Toinen maailmansota päättyi Lapissa lähes täydelliseen tuhoon. Rovaniemellä 90 prosenttia rakennuskannasta tuhoutui, ja edessä oli valtava jälleenrakennusurakka. Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston työtä johti Alvar Aalto.
Vuonna 1945 Aalto piirsi Rovaniemelle kuuluisan poronsarviasemakaavan, jonka perusideana olivat sekä vahva sitoutuminen luontoon että joustavuus. Kaavassa korostuu Rovaniemen asema Pohjois-Suomen liikenteellisenä solmukohtana. Kaava on saanut nimensä kartalle piirtyvästä hahmosta. Pohjoiseen, länteen sekä etelään vievät tiet puistoineen muodostavat poron sarvet ja rajaavat samalla kaupungin keskustaa, joka yhdessä Ounas- ja Kemijokien kanssa muodostaa poron pään. Keskustan urheilukenttä on poron silmä. Aallon alkuperäinen poronsarvikaava ei toteutunut sellaisenaan, mutta poron hahmo on edelleen tunnistettavissa.
Aallon päätyö Rovaniemellä on kaupunginkirjaston, kongressikeskus Lappia-talon sekä kaupungintalon muodostama hallinto- ja kulttuurikeskus – Aalto-keskus – joka sai perustansa jo poronsarviasemakaavassa. Aalto suunnitteli Rovaniemelle myös asuin- ja liikerakennuksia. Korkalorinteen puistomaista asuinaluetta kutsutaan Rovaniemen Tapiolaksi. Rovaniemen keskustaan Aalto suunnitteli useita rakennuksia Ahon liikemiessuvulle, niin liike- kuin asuinkäyttöön.