Alvar Aallon matkat maailmalle
Alvar Aalto on yksi kansainvälisimmistä arkkitehdeistamme. Aallon on arveltu tehneen parisataa matkaa vuosien 1920-1975 aikana. Nämä matkat viitoittavat polkua arkkitehdin kosmopoliittiin luonteeseen.
Kosmopoliitti arkkitehti
Alvar Aalto on yksi kansainvälisimmistä arkkitehdeistamme. Arkistossa säilyneiden kirjeiden, kuittien, tilikirjojen, sähkeiden ja passien perusteella Aallon on arveltu tehneen parisataa matkaa vuosien 1920-1975 aikana. Nämä matkat viitoittavat polkua arkkitehdin kosmopoliittiin luonteeseen, mutta myös matkailuun yleisemmin – Aaltohan eli ja työskenteli aikana, jolloin matkustaminen Suomessa ja maailmalla kehittyi huimaa vauhtia.
Aallon varhaisimmat ulkomaanmatkat suuntasivat 1920-luvun opiskeluvuosina naapurimaiden pääkaupunkeihin, kuten Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Riikaan, tutustumaan lähimpiin kansainvälisen arkkitehtuurin esikuviin. Göteborgin vuoden 1923 arkkitehtuuri- ja ympäristönäyttely oli nuorelle arkkitehdille tärkeä – se tarjosi mahdollisuuden perehtyä alan uusimpiin saavutuksiin sekä solmia suhteita kansainvälisiin kollegoihin.
Aallon ensimmäinen matka eurooppalaisen arkkitehtuurin syntysijoille oli häämatka Italiaan vuonna 1924. Sinne nuori arkkitehtipariskunta, Aino ja Alvar Aalto lähtivät yksityislentokoneella Katajanokan satamasta, Helsingistä. Matkan kulku on osin tuntematon, mutta pariskunnan tiedetään poikenneen aluksi Wienissä. Sieltä matka jatkui ainakin Veronaan, Padovaan, Venetsiaan ja Firenzeen, joista Aalto piirsi muutamia helposti tunnistettavia maisemaluonnoksia piirustuslehtiöönsä. Häämatkan aikana syttynyt kiintymys Välimeren kulttuuriin, maisemaan ja arkkitehtuuriin houkutteli Aaltoa myös myöhemmillä matkoillaan yhä uudelleen Etelä-Eurooppaan, arkkitehtuurin klassisen perinnön äärelle.
1930-luvun matkat Euroopan modernin arkkitehtuurin kohteisiin, samoin kuin myöhempien vuosien matkat Amerikan mantereelle loivat pohjaa Aallon kansainväliselle uralle. Aalto osallistui usein arkkitehtuuriseminaareihin ja symposiumeihin, joissa oli loistava mahdollisuus tavata myös kollegoja ympäri maailmaa – useista heistä tuli myös läheisiä ystäviä ja perhetuttuja. 1930-luvulta lähtien Aalto oli myös jäsenenä kansainvälisissä arkkitehtuuriyhdistyksissä (mm. CIAM), teki luentomatkoja sekä työskenteli vierailevana professorina Massachussets Institute of Technologyssä, Yhdysvalloissa.
Erityisesti 1950-luvulta lähtien työt veivät arkkitehtia ympäri maailmaa – saihan Aallon arkkitehtitoimisto vuosikymmenten varrella suunniteltavakseen rakennuksia yhteensä 16 eri paikkakunnalle ulkomailla. Aallon myöhempien vuosien matkat Keski-Eurooppaan liittyivät suunnitteilla oleviin rakennuksiin, joista useita valmistui Saksaan. Keski-Euroopan matkoihin yhdistyi toisinaan myös lomailua, kuten hiihtelyä Alpeilla toisen vaimon, Elissan kanssa.
Aina kaikki suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Suunnittelutyö saattoi kestää vuosia ja se tarkoitti myös useita neuvottelumatkoja maailmalle. Matkoillaan arkkitehdilla oli usein mukanaan luonnoslehtiö. Lehtiön sivuille piirtyi kuvia eri puolilla maailmaa nähdyistä ja koetuista maisemista, rakennetuista kylistä ja kaupunkinäkymistä, toisinaan myös lintuperspektiivistä käsin. Joskus matkoilta mukaan tarttui myös ”arkkitehtuurituliaisia”, jotka ilmenivät aihe-, muoto- ja materiaalilainoina Aallon rakennuksissa – mitä yllättävimmissäkin yhteyksissä!
Lue lisää Alvar Aallosta Alvar Aalto -säätiön sivuilta: Alvar Aalto – modernin arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä
”Kun kerran on joutunut italialaisten pikkukaupunkien lumoihin, joskus tuntenut sen täydellisyyden tunteen joka ainakin minut valtaa, kun Cagnesin, Bergamon ja Fiesolen kukkulat muistikuvina astuvat kätköistään esiin, matkaajalle jää ikuisiksi ajoiksi omituinen basilli verenkiertoon ja sen aiheuttama sairaus on pitkä ja vaikeaa laatua.”
Alvar Aalto, 1924.
