Viipurin kirjasto oli yksi ensimmäisistä rakennuksista, jotka tekivät Alvar Aallosta tunnetun maailmalla. Kirjaston kilpailu- ja suunnitteluhistoria liittyy keskeisesti Alvar Aallon siirtymiseen klassismista funktionalismiin. Viipurin kirjastokilpailun yhteydessä kehitetyt ideat säilyivät keskeisinä Aallon toimistossa koko sen toiminnan ajan. Rakennuksessa on kaksi pääosaa: itse kirjasto eri osastoineen ja toiseksi kirjastotoiminnan yhteiskunnallisesti aktiivinen osa, kerhohuoneistot. Viipurin kirjasto olikin aikanaan ensimmäisiä kirjastoja Suomessa, johon liitettiin mahdollisuus myös muulle toiminnalle.
Kirjaston suunnitelmissa kiinnitettiin poikkeuksellista huomioita myös tilojen muunneltavuuteen, muun muassa käyttämällä verhoja huonealoja erottavana tekijänä. Rakennus koostuu kolmesta erillisestä kirjastosta: pääsalista, lastenkirjastosta ja lehtisalista. Rakennuksen pääsisäänkäynti on kirjaston pohjoisjulkisivulla kun taas lastenkirjaston ja lehtisalin sisäänkäynnit sijaitsevat rakennuksen itä- ja eteläjulkisivuilla. Rakennuksen selkeän muotokielen lisäksi funktionalismin piirteitä ovat löydettävissä sen vaaleassa ja koruttomassa julkisivussa, tasakatossa, kattoikkunoissa sekä pitkissä ikkunalinjoissa.
Nykyään Viipurin kirjasto on sekä paikallisille tärkeä, kaikille avoinna oleva julkinen rakennus että suosittu matkakohde Alvar Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneille.